b.      Millaisia oireita se aiheuttaa? - Tavallisin oire on rintakipu, mikä esiintyy tyypillisesti ruumiillisessa rasituksessa. Kipu voi tuntua puristavana tai epämiellyttävänä tunteena ja voi säteillä mm. olka- ja käsivarsiin. Kipua kutsutaan nimellä angina pectoris.

c.       Keskeiset asiat diagnosoinnissa? Tutkimusten alussa potilaalta otetaan ekg, mikä on yleensä kuitenkin normaali. Sepelvaltimotautia epäiltäessä otetaan rasituskoe, jossa esiintyvä rintakipu ja hapenpuutteeseen sopivat muutokset ekg:ssä viittaavat sepelvaltimotautiin.

d.      Sepelvaltimotaudin hoito? Kaikille sepelvaltimotautipotilaille aloitetaan asetyylisalisyylihappo, joka estää tukoksen muodostumista sepelvaltimoon. Tarvittaessa potilailla on myös käytössä nopeavaikutteisia nitrovalmisteita, joita voi ottaa tarpeen mukaan. Taudin hoitoon kuuluu myös taudin etenemistä ehkäisevät lääkkeet. Kolesterolilääkkeet auttavat pitämään kolesterolin tavoitearvot kohdillaan. Jos lääkehoito ei ole riittävän tehokas, voidaan tehdä sepelvaltimon pallolaajennus tai ohitusleikkaus.

e.      Keskeiset asiat sepelvaltimotautipotilaan ohjauksessa - Sepelvaltimotautipotilasta ohjataan hyviin elintapoihin. Kehotetaan lopettamaan tupakointi, liikkumaan paljon ja pitämään huolta terveellisestä ruokavaliosta. Ohjataan myös kertomalla lääkehoidon tärkeydestä.

b.      Oikein laitetut kytkennät EKG:ssä ovat erittäin tärkeitä oikean tuloksen kannalta. EKG:n virheelliset kytkennät ovat tavallisia. Kerro kuinka elektrodit tulisi kytkeä oikein. - Elektrodejea ovat rintakytkennät V1-V6 ja raajkytkennät LA,LL,RL sekä RA. Rintakytkennässä V1 laitetaan potilaan rintakehälle oikealle puolelle neljännen kylkiluun kohdaalle heti rintalastan viereen. V2 vastaavasti vasemmalle puolelle ja loput elektrodit samalle puolelle. V4 laitetaan viidennen kylkilyynkohdalle solisluun keskikohtaan. V3 tulee laittaa V2 ja V4 väliin. V6 laitetaan samalle tasolle kuin V4, mutta kylkeen. V5 tulee laittaa V4 ja V6 väliin. Raajakytkennät laitetaan nimensä mukaisesti raajoihin. LA on vasen ranne, RA oikea ranne, LL vasen nilkka ja RL oikea nilkka.

c.       Kerro mitä sinun tulee ottaa huomioon oikeiden kytkentöjenn lisäksi, kun otat potilaaltasi EKG:n. Mitkä asiat vaikuttavat tarkkaan tutkimustulokseen? - Tarkkaan tutkimustulokseen vaikuttavat moni asia. Elektrodeja kiinnittäessä kiinnityskohdista n hyvä ajaa karvat, jotta tutkimustulos on luotettava. Kiinnityskohdat puhdistetaan myös alkoholilla sekä karhennetaan ihokarhentimella. Tutkittavan on hyvä olla makuulla tai kohoasennossa, jos rintakipua. Tarkistetaan, ettei potilas koske sängynlaitaan ja kehotetaan rentoutumaan ja olemaan puhumatta rekisteröinnin ajan. On myös hyvä, jos potilas voisi olla levossa n. 15 min ennen tutkimusta.

d.      Kuvaile normaali EKG - Normaalissa ekg-rekisteröinnissä  näkyy P-aalto, QRS-kompleksi sekä T-aalto. Rytmi on tasainen, syke n. 50-90 krt/min, Jokaisen P-aallon jälkeen näkyy QRS-kompleksi ja toisinpäin. Normaalissa ekg:ssä jokainen lyönti näyttää suhteellisen samalta samalta.

b.      Millaisia oireita aivoinfarkti aiheuttaa? - Käsien ja jalkojen tunnottomuutta, puheen tuottamisen vaikeutta ja epäselvää puhetta sekä toisen suupielen roikkumista.

c.       Miten aivoinfarkti ja TIA diagnosoidaan? - Diagnosointi perustuu aivojen kuvantamistutkimukseen. Lisäksi voidaan tehdä muita tutkimuksia mm. laboratoriokokeet.

d.      Keskeiset asiat aivoinfarktin hoidossa - Keskeisin asia aivoinfarktin hoidossa on liuotushoito (jos oireiden alkamisesta on kulunut alle 4,5 h), joka avaa tukkiutuneet verisuonet. Kaikille sairastuneille aloitetaan myös joko veritulpan syntyä tai veren hyytymistaipumusta vähentävä lääkitys.

e.      Keskeiset asiat AVH (aivoverenkiertohäiriä) potilaan ohjauksessa - AVH potilasta ohjataan terveellisiin elintapoihin. Runsaan suolan käytön vähentäminen, alkoholin vähäinen käyttö, tupakoinnin lopetus, laihdutus jos tarpeen, terveellinen ruokavalio, liikunnan lisääminen sekä stressin välttäminen.