<?xml version="1.0"?>
<rss version="2.0">
   <channel>
      <title>Umpieritys by Marika</title>
      <link>https://padlet.com/kaipainen_marika/zuyk55ypika3</link>
      <description>Tehty rennolla otteella</description>
      <language>en-us</language>
      <pubDate>2017-09-27 06:24:45 UTC</pubDate>
      <lastBuildDate>2025-11-04 00:12:49 UTC</lastBuildDate>
      <webMaster>hello@padlet.com</webMaster>
      <image>
         <url></url>
      </image>
      <item>
         <title>Kilpirauhanen (grandula thyreoidea)</title>
         <author>hiippis30</author>
         <link>https://padlet.com/kaipainen_marika/zuyk55ypika3/wish/191535338</link>
         <description><![CDATA[<div>- sijaitsee kaulassa hiukan kurkunpään alapuolella, paino noin 20g<br>- muodostuu kahdesta lohkosta, joissa nesteen täyttämiä follikkeleita<br>- follikkelisolut tuottavat kilpirauhashormoneja (sisältävät jodia) tyroksiinia ja trijodityroniinia<br>- follikkeleiden välisessä sidekudoksessa olevat c-solut tuottavat kalsitoniinia<br>- tyroksiini ja trijodityroniini vilkastuttavat yleistä aineenvaihduntaa, lisäävät lämmöntuottoa ja hapenkulutusta ja säätelevät kasvua ja hermoston kehitystä, vaikuttavat hermoimpulssien nopeuteen<br>- kalsitoniini lisää kalsiumin siirtymistä verenkierrosta luuhun<br> <figure class="attachment attachment--preview"><img src="https://askelterveyteen.com/wp-content/uploads/2015/06/kilpirauhaset1-240x175.jpg" width="240" height="175"><figcaption class="attachment__caption"></figcaption></figure> <br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2017-09-27 06:34:27 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/kaipainen_marika/zuyk55ypika3/wish/191535338</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Lisämunuaiset (Heli)</title>
         <author>heli_karki24</author>
         <link>https://padlet.com/kaipainen_marika/zuyk55ypika3/wish/191535988</link>
         <description><![CDATA[<div>- Kummankin munuaisen päällä on lisämunuainen (<em>glandula</em> <em>suprarenalis</em>) paksun rasvakerroksen sisällä.<br>- Paino yhteensä 10-14g<br>- Kaksi rakenteeltaan ja toiminnaltaan erilaista osaa: <strong>kuorikerros</strong> ja <strong>ydin</strong>.<br>- Osat sijaitsevat sisäkkäin, mutta ovat erillisiä umpirauhasia.<br>- <strong>Lisämunuaisydin </strong>erittää pääasiassa adrenaliinia ja noradrenaliinia, jotka kasvattavat sydämen sykettä ja supistusvoimaa, lihasten verenkiertoa ja veren glukoosipitoisuutta sekä laajentavat keuhkoputkia (etenkin "taistele tai pakene"- tilanteet)<br>- <strong>Lisämunuaiskuoren</strong> hormonit ovat steroideja, joita sanotaan <em>kortikosteroideiksi </em>eli<em> </em>kortikoideiksi. <em>Aldosteroni</em> lisää natriumin takaisinimeytymistä munuaisissa ja <em>kortisoli</em> lisää glukoosin muodostumista rasvoista ja aminohapoista (kasvattaa veren glukoosipitoisuutta) ja heikentää immuunivastetta ja allergisia reaktioita. <em>Sukupuolisteroidit</em> säätelevät lisääntymistä ja sukupuolisuutta.</div>]]></description>
         <enclosure url="https://padletuploads.blob.core.windows.net/prod/218960814/2211d8f4b4b4401f9039ad4b0ab90e3e/lisamunuaiset.gif" />
         <pubDate>2017-09-27 06:38:17 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/kaipainen_marika/zuyk55ypika3/wish/191535988</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Munasarjat (ovarium)</title>
         <author>kaipainen_marika</author>
         <link>https://padlet.com/kaipainen_marika/zuyk55ypika3/wish/191536015</link>
         <description><![CDATA[<div> - munasarjat ovat  naisen sukupuolirauhaset<br> - ne ovat osa naisen sisäisiä sukupuolielimiä<br> - munasarjat tuottavat munasoluja ja sukupuolihormoneja<br> - munasarja on litteä rauhanen joka on n. 2,5 - 5 cm pitkä ja n. 1 cm paksu.  Yksi munasarja painaa 5-8g<br> - munasarjat sijaisevat naisen pikkulantiossa kohdun molemmin puolin<br> - Naishormonit estrogeeni ja progesteroni erittyvät munasarjoista<br> - <strong>estrogeeni</strong> lisää munarakkulan kasvua ja aiheuttaa toissijaiset sukupuoliominaisuudet, kuten rintojen kasvun ja lantion levenemisen. <br> - estrogeeniä syntyy myös rasvakudoksessa, istukassa ja lisämunuaiskuoressa<br> - <strong>progesteroni </strong>valmistaa kohdun limakalvon hedelmöittyneen munasolun kiinnittymistä varten, vaimentaa kohdun lihasten supistelua, kohottaa ruumiinlämpöä ja ylläpitää raskautta</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2017-09-27 06:38:28 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/kaipainen_marika/zuyk55ypika3/wish/191536015</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Haiman saarekkeet Leena</title>
         <author>leena_malinen1</author>
         <link>https://padlet.com/kaipainen_marika/zuyk55ypika3/wish/191536018</link>
         <description><![CDATA[<div>- haima on sekä umpi- että avorauhanen.<br>- Langerhansin saarekkeet ovat endokriinisiä ja sijaitsevat pieninä rykelminä eri puolilla eksokriinista kudosta.<br>- saarekkeita on n. miljoona ja niiden solut ovat n. 1-2% koko haiman painosta.<br>- useista eri hormoneja tuottavista solutyypeistä tärkeimmät ovat beetasolut (60-70% soluista) =&gt; insuliini, sekä alfasolut (20-25%) =&gt; glukagoni.<br>- insuliini ja glugagoni ovat tärkeimmät aineenvaihduntaa säätelevät hormonit ja toimivat toistensa vastapareina.<br>- insuliini estää plasman glukoosi-, triglyseridi- ja aminohappopitoisuuksien nousun imeytyimisvaiheen aikana tehostamalla näiden aineiden ottoa soluihin ja niiden muokkaamista glykogeeniksi, triglyseridiksi ja proteiineiksi.<br>- glukagoni jarruttaa plasman glukoosipitoisuuden laskua maksasolujen avulla, sekä rasvahappopitoisuuden laskua rasvasolujen avulla.<br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2017-09-27 06:38:29 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/kaipainen_marika/zuyk55ypika3/wish/191536018</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Kivekset ( testis)</title>
         <author>kaipainen_marika</author>
         <link>https://padlet.com/kaipainen_marika/zuyk55ypika3/wish/191553435</link>
         <description><![CDATA[<div><br> - kives on rauhanen, joka tuottaa siittiösoluja ja sukupuolihormoneja<br> - yksi kives painaa n. 15g<br> - kivekset kuuluvat miehen sisäisiin sukupuolielimiin<br> - kivekset sijaitsevat peniksen takan, kivespussissa<br> - kivespussi on vatsaontelon etuseinämästä muodostunut pussi<br> - kiveksen sisällä ja ympärillä on sidekudosta ja se jakaa kivekset useisiin liuskoihin. Liuskojen sisällä on siementiehyitä (n. 500m). <br> - siementiehyiden seinämissä kehittyy siittiösolut<br> - siementiehyissä myös <strong>Leydigin solut </strong>tuottavat mieshorminia eli testosteroinnia, jota tarvitaan siittiösolujen kypsymiseen<br>-<strong> testosteroni </strong>hormoni  siis kypsyttää siitiösolut sekä vaikuttaa miehen toissijaisiin sukupuolitunnusmerkkeihin ( esim. Parran kasvu), sukupuolisuuteen ja niillä on myös anabolinen vaikutus (lihasten kasvu)<br> - aivolisäkkeestä erittyvät gonadotropiinit säätelevät sukupuolirauhasten toimintaa<br><br>Kuvassa kiveksen poikkileikkaus jossa näkyy siementiehyet</div>]]></description>
         <enclosure url="https://padletuploads.blob.core.windows.net/prod/221810338/6d4213a390cb3320d96f558f0ad11ca9/image.png" />
         <pubDate>2017-09-27 07:54:15 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/kaipainen_marika/zuyk55ypika3/wish/191553435</guid>
      </item>
      <item>
         <title>lähteet</title>
         <author>leena_malinen1</author>
         <link>https://padlet.com/kaipainen_marika/zuyk55ypika3/wish/192040643</link>
         <description><![CDATA[<div>Sand, Sjaastad, Haug, Bjålie &amp; Toverud, Ihminen: fysiologia ja anatomia, Helsinki 2016<br>Juhani Leppäluoto, Raimo Kettunen, Anatomia ja fysiologia, Helsinki 2013<br><a href="https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00996">https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00996<br>Heidi Vierimaa, Mirja Laurila, Keho anatomia ja fysiologia, WSOYpro Oy 2011<br></a><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2017-09-28 12:55:37 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/kaipainen_marika/zuyk55ypika3/wish/192040643</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Hypotalamus ja aivolisäke            Tatjana </title>
         <author>tatjana_karkkonen</author>
         <link>https://padlet.com/kaipainen_marika/zuyk55ypika3/wish/192396040</link>
         <description><![CDATA[<div>- <strong>Hypotalamus </strong>on hermoston ja umpieritysjärjestelmän ylin keskus</div><div>- sijaitsee väliaivojen pohjaosassa talamuksen alapuolella</div><div>- kontrolloi  kehon nälkää, janoa, lämpötilaa, unta, kiintymistä, väsymystä ja sisäistä kelloa</div><div>- ottaa vastaan tietoa elimistön tilasta ja sovittaa hormonituotantonsa sen mukaiseksi</div><div><em>Umpieritysjärjestelmään toiminnan säätelyyn osallistuu myös aivolisäke</em>.</div><div>- <strong>Aivolisäke </strong>on pieni, herneen kokoinen, hormoneja tuottava rauhanen<br> - sijaitsee kallonpohjassa,</div><div>turkinsatulassa<br>- jakautuu etulohkoon (adenohypofyysi) ja takalohkoon (neurohypofyysi)<br><strong>Aivolisäkkeen hormonit<br>- Oksitosiini</strong> osallistuu synnytyksen käynnistymiseen ja imettämisen säätelyyn</div><div>- <strong>Antidiureettinen hormoni (ADH)</strong> säätelee veden erittymistä munuaisissa. Sen puute johtaa vesitystautiin<br>- <strong>Kasvuhormoni</strong> <strong>(GH) </strong>säätelee kasvua. Lapsella sen puute johtaa lyhytkasvuisuuteen. Aikuisella kasvuhormonin puute ei usein aiheuta mitään oireita, mutta siihen liittyy aineenvaihdunnan häiriöitä</div><div>-  <strong>Tyreotropiini </strong>(<strong>TSH</strong>)</div><div>säätelee kilpirauhasen toimintaa. Sen puute johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaan</div><div>-  <strong>Kortikotropiini</strong> </div><div>(<strong>ACTH) </strong>säätelee lisämunuaisen toimintaa. Sen puutos johtaa lisämunuaisen vajaatoimintaan<br>- <strong>Prolaktiini (PRL) </strong>säätelee maidoneritystä imetyksen aikana</div><div>- <strong>Luteinisoiva hormoni (LH)</strong> ja <strong>Follikkeleita stimuloiva hormoni</strong> </div><div>(<strong>FSH)</strong> säätelevät sukuhormonien ja sukusolujen tuotantoa miehellä kiveksissä ja naisella munasarjoissa. Niiden puute aiheuttaa lapsettomuutta ja häiriöitä sukupuolitoiminnoissa<br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="https://padletuploads.blob.core.windows.net/prod/221811294/94525fc18cc9ac99729b6fe84728717d/image.png" />
         <pubDate>2017-09-29 11:10:53 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/kaipainen_marika/zuyk55ypika3/wish/192396040</guid>
      </item>
   </channel>
</rss>
