https://padlet.com/samuli_santala1/zu39fv6g0xmo en-us 2018-11-24 07:34:21 UTC 2025-11-05 12:16:13 UTC hello@padlet.com samuli_santala1 https://padlet.com/samuli_santala1/zu39fv6g0xmo/wish/307370711 Aggressio tarkoittaa aggressiivista käyttäytymistä ja aggressiivisuus luonteenpiirrettä. Aggressio voidaan jakaa suoraan ja epäsuoraan, sekä fyysiseen ja verbaaliseen aggressioon. Fyysinen koko ja voima sekä nopeus ovat piirteitä, jotka voivat lisätä aggressiivista käyttäytymistä. Myös korkeamman statuksen omaavat ja vähän ahdistusta kokevat henkilöt käyttäytyvät aggressiivisesti epätodennäköisemmin kuin ahdistuneet ja matalan statuksen henkilöt. Vähän ahdistuneen ei tarvitse pelätä kostoa ja korkeamman statuksen omaava haluaa korkeammalle. Vallan himo johtaa myös aggressiiviseen käyttäytymiseen. Viettiteorian mukaan viha ja aggressiivisuus kuuluvat ihmisen luonteeseen. Freudin viettiteorian mukaan viha ja aggressio kilpailevat rakkautta ja uuden luomista vastaan ihmisessä. Sosiaalisen oppimisen teorian mukaan aggressiivisuus on opittua ja se alkaa jo lapsuudessa. Aggressiiviseen käyttäytymiseen vaikuttavat ympäristötekijät, persoonallisuustekijät, biologiset tekijät ja tilannetekijät. Ympäristötekijöihin kuuluu esimerkiksi kulttuuri, joissakin kulttuureissa aggressiivinen käytös tietyissä tilanteissa on hyväksyttävämpää kuin muissa kulttuureissa. Tilannetekijät vaikuttavat siten, että joissakin tilanteissa on helpompi suuttua ja käyttäytyä aggressiivisesti kuin joissakin toisissa. Persoonallisuustekijöistä erityisesti impulsiivisuus vaikuttaa aggressiiviseen käyttäytymiseen. Impulsiivisen henkilön on vaikeampi kontrolloida impulssejaan ja aggressiotaan kuin henkilön, joka ei ole impulsiivinen. Myös hyvän itsetunnon omaavilla on taipumusta käyttäytyä aggressiivisesti, kun heitä loukataan. Biologisista tekijöistä taas esimerkiksi testosteroni vaikuttaa agressioon. Myös aivojen osat, kuten limbinen järjestelmä, vaikuttavat aggressiiviseen käyttäytymiseen. ]]> 2018-11-24 08:30:30 UTC https://padlet.com/samuli_santala1/zu39fv6g0xmo/wish/307370711 samuli_santala1 https://padlet.com/samuli_santala1/zu39fv6g0xmo/wish/307371793 Viha on helposti tunnistettavissa oleva tunne, joka vahvistaa henkilön päättäväisyyttä ja rohkeutta, mutta myös ajaa tämän yleensä väkivaltaisiin tekoihin. Vihan tunteesta voi nauttia, mutta pitkään jatkuvasta vihasta haluaa päästä pois. Viha, kuten muutkin tunteet, pyrkii purkautumaan ulkoiseksi toiminnaksi. Vihastunut henkilö haluaa yleensä vahingoittaa jotain, jonka tietää olevan hänet suututtaneelle tärkeää. Viha voi ilmetä vaikkapa asioiden rikkomisena tai fyysisenä väkivaltana. Vihan ilmaisu on myös kiinni kulttuurista. Joissakin kulttuureissa esimerkiksi lyöminen on paljon hyväksyttävämpää kuin toisissa. Vihan avulla puolustamme yleensä meille tärkeitä asioita, kuten vaikkapa sukulaisiamme tai omaisuuttamme. Jos joku loukkaa meitä, puolustamme silloin myös itseämme. Voimme myös puolustaa jotain, jota emme muiden haluaisi tietävän. Kun viha pääsee valloilleen, on tärkeää kysyä itseltään, mitä oikein suojelee ja onko se oikeasti arvokasta, kuten omaisuus tai arvot. Kun joku loukkaa meidän suosimammee kantaa tai ajatusmallia, vastaamme siihen vihalla. Viha toimii myös defenssinä. Viha pyrkii suojaamaan meitä muiden loukkauksilta, mutta myös torjutuilta asioilta, joita emme halua tietoisuuteemme. Viha löytää myös aina ulospääsyn, joskus jopa sellaisen, josta emme ole tietoisia. Tämä voi ilmetä vaikkapa ylimukavana käyttäytymisenä, jota ei edes tunnista vihaksi. Vihasta on siis kuitenkin myös hyötyä. Kun ihminen on sisuuntunut, on hänellä käytössään myös jonkin kokoinen määrä vihaa. Tunteiden syttymisessä on olennaista se, miten jokin tilanne tulkitaan. Jos jokin toiminta tulkitaan loukkaavaksi tai vääräksi, voi seurauksena olla vihan syttyminen loukatussa tai väärin kohdellussa henkilössä.Pitää kuitenkin muistaa, että tulkinta voi olla oikea tai väärä. Tulkinta herättää tunteita, mutta tunteet vaikuttavat myös tulkintaan. Vihastujia, kuten myös hmisiä, on monenlaista. Osa suuttuu nopeasti, osa hitaasti, jotkut ovat vihoissaan pitkään, jotkut vähän aikaa. Joukkoviha on yhdessä lietsottua ja jaettua, johon liittyy myös vastustajan arvojen halveksumista ja oman arvon kohotusta. Ääriliikkeet ovat usein joukkovihan vallassa. Ihminen ei jatkuvasti jaksa olla vihainen, mutta jos vihan aiheuttaja ei ole poistunut, viha voi uusiutua. Ihminen myös pyrkii kostamaan vääryyden, oli se kuviteltua tai ei. Myös häpeän tunteeseen liittyy kostaminen - jos joku on häpäissyt sinut, haluat kostoa. Viha saattaa myös pitkittyessään rakentua eräänlaiseksi toissijaiseksi rakenteeksi. Joskus ihminen ei edes saata tiedostaa vihansa aiheutajaa tai pyrkii selittämään sen itselleen suotuisammin, sillä vihan oikea aiheuttaja ei ole "arvokas" asia jota puolustaa.]]> 2018-11-24 08:44:44 UTC https://padlet.com/samuli_santala1/zu39fv6g0xmo/wish/307371793 samuli_santala1 https://padlet.com/samuli_santala1/zu39fv6g0xmo/wish/307399802 Aggressiiviseen käytökseen ja vihaan on siis monia syitä ja viha voi ilmetä monella tavalla. Näitä reaktioita voi kuitenkin hillitä. Rentoutumisharjoituksilla ihminen voi laksea pulssiaan ja rauhoittumaan. Kun tätä tekee tarpeeksi usein, pystyy helpommin rauhoittumaan erilaisissa tilanteissa. Muun muassa lukeminen opettaa ymmärtämään ihmismielen toimintaa ja heikomman ihmisen ymmärtämistä sekä inhimillisyyttä. Lapselle voi - tai pitää - opettaa keinoja hallita omaa vihaansa vahingoittamatta muita. ]]> 2018-11-24 14:23:37 UTC https://padlet.com/samuli_santala1/zu39fv6g0xmo/wish/307399802