<?xml version="1.0"?>
<rss version="2.0">
   <channel>
      <title>Aikajana by Saaga Rajasalo</title>
      <link>https://padlet.com/saagarajasalo/zovm3wiamq43gur9</link>
      <description>Äi8-kirjallisuus</description>
      <language>en-us</language>
      <pubDate>2021-03-02 09:45:15 UTC</pubDate>
      <lastBuildDate>2025-03-28 05:58:21 UTC</lastBuildDate>
      <webMaster>hello@padlet.com</webMaster>
      <image>
         <url></url>
      </image>
      <item>
         <title>Antiikki</title>
         <author>saagarajasalo</author>
         <link>https://padlet.com/saagarajasalo/zovm3wiamq43gur9/wish/3334059016</link>
         <description><![CDATA[<ul><li><p>600eaa – 500jaa</p></li><li><p>muinainen Kreikka (kreikka) ja Rooma (latina)</p></li><li><p>lyriikka, draama, epiikka eli kertomakirjallisuus</p></li><li><p>"narsismi" viittaa Narkissos-hohmoon, joka rakastuu omaan peilikuvaansa. Nike brändi lainannut nimensä antiikin voiton jumalattarelta</p></li><li><p>Poseidon, Sisyfos, Medusa, Pandora, Prometheus</p></li><li><p>myytit: kertomuksia jumalhahmojen suhteista ja sankarien esikuvallisista teoista</p><ul><li><p>kreikkalainen Homeroksen eepos: runomuotoiset kertomukset Ilias ja Odysseia</p></li></ul></li><li><p>lyriikka: rakkautta, runoja</p></li><li><p>draama: tragedia (katharsiksen käsite), komedia, farssi (hullutteleva ja ilveilevä komedian laji)</p></li><li><p>antiikin tragedian käsitteitä: Hybris (ylimielisyys tai ylpeys), Hamartia (kohtalokas erehdys), Anagnorisis (tunnistaminen)</p></li><li><p>mytologia: myytteihin perustuva maailman kuva on olennainen osa antiikin kirjallisuutta</p></li><li><p>kirjallisuuden päälajien synty: kirjallisuuden päälajit eli epiikka, lyriikka ja draama ovat peräisin antiikin ajalta</p></li><li><p>tragedia: antiikin tragedioissa hyvä sankari päätyy kohtalon ja erehdysten takia tuhoon</p></li><li><p>komedia: komedioissa heikot, hölmöt ja tietämättömät kasvavat kommellusten myötä paremmiksi ihmisiksi</p></li></ul>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2025-02-19 09:14:16 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/saagarajasalo/zovm3wiamq43gur9/wish/3334059016</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Keskiaika</title>
         <author>saagarajasalo</author>
         <link>https://padlet.com/saagarajasalo/zovm3wiamq43gur9/wish/3334078958</link>
         <description><![CDATA[<ul><li><p>historian mukaan 500 – 1300(1500), kirjallisuudessa kukoistaa 1050 – 1300</p></li><li><p>kristinuskon leviäminen, uskonto hallitsi elämää ja kirkolla suuri vaikutusvalta</p></li><li><p>kirjallinen sivistys ja lukutaito vain pienen vähemmistön etuoikeus</p><ul><li><p>kirjallisuuden kielenä latina</p></li></ul></li><li><p>pikku hiljaa myös kansan osaamilla kielillä olevaa kirjallisuutta, mm italiaksi ja ranskaksi</p><ul><li><p>Agricolan <em>Abckiriallaan</em> (1543) suomikieli sai kirjoitus asun</p></li></ul></li><li><p>raamattu ehdoton auktoriteetti, jonka määräyksiä täytyi noudattaa, pyhä kirja, alkaa maailman luomisesta ja päättyy näkyyn lopunajan tapahtumista</p></li><li><p>raamattu vaikuttanut voimakkaasti länsimaisen ihmisten ajatteluun</p></li><li><p>näytelmäkirjallisuus eli liturgiset draamat (näytelmät): jumisten yhteydessä opetettiin raamatun tapahtumia latinkasi</p></li><li><p>maalliset draamat olivat kirkon seremonioista irronneita kansankielisiä"näytelmiä"</p></li><li><p>moraliteetti (näytelmätyyppi): sillä opetettiin kansalle uskontoa, ja oikean ja väärän ymmärtämistä; allegorisia eli vertauskuvallisia näytelmiä (Jokamies, 1510)</p></li><li><p>Suomen vanhimmat tekstit käsittelevät Piispa Henrikiä ja Lallia (<em>Piispa Henrikin surmavirsi</em>, kansanruno)</p></li><li><p>italialaisen Dante Alighierin laaja runomuotoinen kertomus "<em>Jumalainen näytelmä</em>" (n 1307 – 1321)</p></li><li><p>eepos: fiktiiviset sankarit edustaa ritarikulttuuria, kertovat kansallisista sankareista</p></li><li><p>(skandinaavista) kansanrunoutta: kuuluu 1100 – 1200 muistiin kirjoitetut viikinkisankareiden ja jumalten seikkailuja kuvaavat Edda-runot</p></li><li><p>kristillinen maailmankuva: keskiajalla valtaosa kirjallisuudesta oli uskonnollisia tekstejä</p></li><li><p>allegoriat: allegorioiden avulla ohjeistettiin, miten voi elää oikein ja hyveellisesti</p></li><li><p>sankatitarina: eepoksissa seikkailee sankareita, jotka taistelevat muun muassa myyttisiä hirviöitä vastaan</p></li></ul>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2025-02-19 09:31:24 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/saagarajasalo/zovm3wiamq43gur9/wish/3334078958</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Renesanssi</title>
         <author>saagarajasalo</author>
         <link>https://padlet.com/saagarajasalo/zovm3wiamq43gur9/wish/3335809045</link>
         <description><![CDATA[<ul><li><p>1300/1400/1500-luvut</p></li><li><p>uudistus keskiajan kirkon vallan jäljiltä</p><ul><li><p>ihmiset kaipasivat elämäniloa koettelemuksien jälkeen</p></li></ul></li><li><p>tiede kehittyi ja uudet tiedot muuttivat maailmankuvaa</p></li><li><p>kirjapainotaito!!!</p><ul><li><p>mahdollisti 1500-luvulla reformaation</p></li></ul></li><li><p>uomo universale: renesanssin ihanneihminen, yksilö joka hallitsee taiteet kuin tieteet (Leonardo da Vinci)</p></li><li><p>kansanomaistuminen ja halppotajuisuus kirjallisuudessa</p></li><li><p><em>Decamore</em> (1350) loi esikuvan nykyaikaisille novelleille ja espanjalainen <em>Don quijota</em> (1605 ja 1615) loi pohjan modernille romaanille</p></li><li><p>englantilainen William Shakespieren tuotanto käsittää 37 näytelmää (monet näytelmien hahmoista päätyivät arkityypeiksi)</p></li><li><p>maallistuminen ja ilo: renesanssiaja kirjallisuus ei ole yhtä uskonnollista kuin keskiajan</p></li><li><p>huumori ja satiiri: kirkon arvovaltaa ja yhteiskunnassa vallitsevia arvoja haastettiin huumorin ja naurunalaiseksi tekevän satiirin avulla</p></li><li><p>kirjallisuuden lajien nykyaikaistuminen: Cervantesin <em>Don Quijote</em>, Shakespieren näytelmät ja Boccaccion kehittämä novellin laji nykyaikaistivat kirjallisuutta</p></li></ul>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2025-02-20 11:20:05 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/saagarajasalo/zovm3wiamq43gur9/wish/3335809045</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Klassismi</title>
         <author>saagarajasalo</author>
         <link>https://padlet.com/saagarajasalo/zovm3wiamq43gur9/wish/3335833152</link>
         <description><![CDATA[<ul><li><p>syntyi 1600, mutta vaikutti 1700 – 1800-luvuilla</p></li></ul><ul><li><p>filosofia (Kant, Descartes), kirjallisuus (Boileau, Fontaine), musiikki (Mozart, Beethoven)</p></li><li><p>loppupuolella syntyi valistuksen aika</p></li><li><p>ei ollut tärkeä aikakausi kirjallisuuden näkökulmasta</p></li></ul>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2025-02-20 11:42:08 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/saagarajasalo/zovm3wiamq43gur9/wish/3335833152</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Valistus (= tieto on ihimsille ensiarvoisen tärkeää)</title>
         <author>saagarajasalo</author>
         <link>https://padlet.com/saagarajasalo/zovm3wiamq43gur9/wish/3335834169</link>
         <description><![CDATA[<ul><li><p>1700-luvulla tutkimusmatkat laajenivat ja teolistuminen alkoi</p></li><li><p>korosti tiedettä, järkeä ja loogista ajattelua; satiiri</p></li><li><p>englantilainen tyylisuuntaus empirismi: tiedon tulee pohjautua havaintoihin eikä esim raamatun opetuksiin, nosti ihmisen järjen suureen arvoon</p></li><li><p>filosofia, tiede ja kirjallisuus olivat kaikki samaa kirjallisuutta (nykyään ovat hyvin erkaantuneita)</p><ul><li><p>monien fiktiivisten tarinoiden lomaan oli sijoitettu filosofista pohdintaa (filosofiset pohdinnat kaunokirjallisesti merkittäviä)</p></li><li><p>esim Voltairen satiirinen pienoisromaani <em>Candide</em> (1759) on kaunokirjallisuutta, vaikka ottaa kantaa aikalaisfilosofien ajatuksiin</p></li><li><p>1700-luvun lopussa tieto-ja kaunokirjallisuus erkaantuvat</p></li></ul></li><li><p><em>Robinson Crusoe</em> (Daniel Defoen, 1719), kuuluisa haaksirikko kertomus</p><ul><li><p>robinsonadeille: nimitys haaksirikkokertomuksille</p></li></ul></li><li><p>kolonialismi</p></li><li><p>satiiri: purevan ivallinen, tartutaan ivallisesti ihmisten paheisiin ja yhteiskunnan epäkohtiin, kriittinen järjenkäyttö</p></li><li><p>irlantilainen Jonathan Swift</p></li></ul>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2025-02-20 11:43:10 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/saagarajasalo/zovm3wiamq43gur9/wish/3335834169</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Romantiikka</title>
         <author>saagarajasalo</author>
         <link>https://padlet.com/saagarajasalo/zovm3wiamq43gur9/wish/3339728190</link>
         <description><![CDATA[<ul><li><p>1700-luvun lopusta 1800-luvun alkuvuosikymmenille (alkaa Saksasta)</p></li><li><p>korostettiin tunteita, mielikuvitusta, vapautta, yksilökeskeisyyttä...</p></li><li><p>Johan Wolfgang von Goethe (<em>Nuoren Wertherin kärsimykset</em>, 1774)</p></li><li><p><em>Sturm und Drang </em>eli myrsky ja kiihko (varhaisromantiikka)</p></li><li><p>näkyi eri tavalla eri maissa</p><ul><li><p>Englannissa: runoutta, traagisia nuorena kuolleita taiteilijoita</p></li><li><p>Ranskassa: romantiikka rantautui myöhemmin, painotetaan tunnetta</p></li></ul></li><li><p>runous, romaanit, historiallinen romaani,  kauhuromanttinen kirjallisuus, sadut</p></li><li><p>taiteilijanero</p><ul><li><p>runoilija lordi Byron: <em>Don Juan</em></p></li></ul></li><li><p>Jane Austin (<em>Ylpeys ja ennakkoluulo</em>, 1813), Charlotte Brontën (<em>Kotiopettajataren romaani</em>, 1847), Emiliy Brontën (ainut teos: <em>Humiseva harju</em>, 1847)</p></li><li><p>Victor Hugo (<em>Kurjat</em>, 1862), Alexandre Dumas (<em>Kolme muskettisoturia</em>)</p></li><li><p>Sadut</p><ul><li><p>Hans Christian Andersen</p></li><li><p>Grimmin veljekset (loivat uudenlaisen sadunkerronta tyylin)</p><ul><li><p>verisiä, Disneyn myötä ne muotoutuivat kiltimmiksi</p></li></ul></li></ul></li><li><p>Kauhukirjallisuus</p></li><li><p>yöpuoli = vietit ja vaistot</p></li><li><p>goottilainen kauhu</p></li><li><p>Mary Shelley: <em>Frankenstein - Uusi Prometheus</em> (1818)</p></li><li><p>Edgar Allan Poe</p></li></ul>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2025-02-24 06:21:56 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/saagarajasalo/zovm3wiamq43gur9/wish/3339728190</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Kansallisromantiikka</title>
         <author>saagarajasalo</author>
         <link>https://padlet.com/saagarajasalo/zovm3wiamq43gur9/wish/3343343029</link>
         <description><![CDATA[<ul><li><p>Suomessa romantiikka = kansallisromantiikka</p></li><li><p>suomalaista kirjallisuutta 1800-luvulla, Suomi itsenäistyi 1917...Sattumaa?</p></li><li><p>kirjailijoita</p><ul><li><p>J.L. Runeberg (+ Fredrika Runeberg)</p></li><li><p>Elias Lönrot</p></li><li><p>Zacharias Topelius</p></li><li><p>Aleksis Kivi (Aleksis Stenvall)</p></li></ul></li><li><p>suomalaisia kuvattiin</p><ul><li><p>sisukkaina, rehellisinä, jumalanpelkoisina puurtajina</p></li><li><p>luonto kuvattiin puhtaana ja idyllisenä</p></li><li><p>Topeliuksen <em>Maamme kirja</em></p></li></ul></li><li><p><em>Kalevala</em></p><ul><li><p>suomalaisia nimiä, paikkoja, katuja</p></li><li><p>keräsi runoja ympäri Suomea</p></li></ul></li><li><p>Runebergit</p><ul><li><p>J.L: <em>Saarijärven Paavo,</em> <em>Vänsikki Stoolin tarinat</em></p></li><li><p>arkkityyppi: Saarijärven Paavo</p></li><li><p>Fredrika Runeberg: <em>Rouva Katariina Boije ja hänen tyttärensä</em> (1858, historiallinen romaani)</p></li></ul></li><li><p>Kivi</p><ul><li><p>nuorfennomaani = kannatti suomen kielen johtoasemaa yhteiskunnassa</p></li><li><p>kirjoitti suomeksi, vaikka olikin kaksikielisestä perheestä</p></li><li><p>arvostettu näytelmäkirjailija</p></li><li><p>teoksia mm: <em>seitsemän veljestä</em> (merkitsi siirtymistä romantiikasta realismiin), <em>nummisuutari</em></p></li><li><p>kirjat sekä romantiikkaa että realismia</p></li><li><p>seitsemän veljestä oli ensimmäinen SUOMEN KIELINEN romaani</p></li></ul></li></ul>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2025-02-26 09:15:10 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/saagarajasalo/zovm3wiamq43gur9/wish/3343343029</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Realismi</title>
         <author>saagarajasalo</author>
         <link>https://padlet.com/saagarajasalo/zovm3wiamq43gur9/wish/3345106459</link>
         <description><![CDATA[<ul><li><p>1800-luvun loppupuoli</p></li><li><p>aikakausi ja MYÖS taidesuuntaus</p></li><li><p>kuvattiin aikakauden yhteiskuntaa ja sen ongelmia totuudenmukaisesti, pyrkii kuvaamaan kohdettaan mahdollisimman tarkasti</p></li><li><p>taustalla teollistuminen, kaupungistuminen</p></li><li><p>filosofi Karl Marxin ajatukset muuttivat käsityksi yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta</p></li><li><p>luonnontieteilijä Charles Darwinin mukaan ihminen ei ollut Jumalan luoma vaan ihminen oli kehittynyt samoista esivanhemmista kuin ihmisapinat</p></li><li><p>romantiikka alkoi olla nähty juttu, ihmisten ja elämän ihannoiminen kyllästytti</p></li><li><p>taidetta oli helpompi kopioida=&gt;maalaukset levisivät painokuvina (enemmän yleisöä)</p></li><li><p>teollistuminen mahdollisti massakulttuurin synnyn</p></li><li><p>kirjailijoita</p><ul><li><p>Minna Canth,<em> Työmiehen vaimo</em>, <em>Anna-Liisa</em></p></li><li><p>Juhani Aho,<em> Rautatie</em>, <em>Helsinkiin</em></p></li><li><p>Teuvo Pakkala, <em>Lapsia</em></p></li></ul></li><li><p>Minna Canth</p><ul><li><p>aktivisti ja naisasianainen</p></li><li><p>"Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys vaan ihmiskunnan kysymys."</p></li><li><p>19.3. juhlitaan Canthia ja tasa-arvoa</p></li></ul></li><li><p>naturalismi</p><ul><li><p>realismin yksi alasuuntaus</p></li><li><p>ranskalainen Émilie Zola: <em>Ansa</em>, <em>Nana</em></p></li></ul></li><li><p>psykologinen realismi</p><ul><li><p>realismin yksi alasuunataus</p></li><li><p>venäläinen Fjodor Dostojevski: <em>Rikos ja rangaistus</em></p></li></ul></li><li><p>aviorikoskirjoja</p></li></ul>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2025-02-27 11:42:12 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/saagarajasalo/zovm3wiamq43gur9/wish/3345106459</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Modernismi Suomessa</title>
         <author>saagarajasalo</author>
         <link>https://padlet.com/saagarajasalo/zovm3wiamq43gur9/wish/3362464275</link>
         <description><![CDATA[<ul><li><p>kaksi aaltoa: 1920 ja 1950</p></li><li><p>lyriikka ja proosa uudistuivat</p></li></ul><p><strong>Symbolismi</strong></p><ul><li><p>vastustivat realismia ja olivat kiinnostuneita unista ja mielikuvituksesta</p></li><li><p>Eino Leinon <em>Tuonelan joutsen</em> (1898) ja runokokoelma <em>Helkavirsiä I-II </em>(1903 ja 1916)</p></li></ul><p><strong>Dekadenssi (=symbolismin ääri-ilmiö)</strong></p><ul><li><p>Euroopassa 1800- ja 1900-luvun vaihde oli porvaristolle ja yläluokan ihmisille huolenton ajanjakso</p></li><li><p>kirjailijat ja taiteilijat käsittelivät ihmisen ja yhteiskuntien rappeutumista ja kehityksen kääntymistä taantumukseksi</p></li><li><p>nautiskellaan maallisesta, raadollisesta, rumasta ja rappiollisesta</p></li><li><p>L.Onervan <em>Mirdja</em></p><ul><li><p>Suomessa pienet piirit: L.Onerva oli Eino Leinon heila</p></li></ul></li></ul><p><strong>Realistinen tyyli maistuu yhä</strong></p><ul><li><p>realistinen tyyli, modernistinen ote</p></li><li><p>Volter Kiven <em>Alastalon salissa</em> (1933), Ilmari Kiannon <em>Punainen viiva</em> (1909), F.E.Sillanpää <em>Hurskas kurjuus </em>(1919), Maria Jontunin teokset mm <em>Huojuva talo</em> (1963)</p></li></ul><p><strong>1920-luvun modernismi ja vapaarytmiset runot</strong></p><ul><li><p>Edith Södergran (1892-1923) oli yksi koko eurooppalaisen kirjallisuuden tärkeä runoilija</p></li><li><p>Södergran kirjoitti pääosin vapaarytmistä lyriikkaa, ja hänen runoudessa oli läsnä niin elämäntunnon riemu kuin synkkä epätoivo</p></li><li><p>vapaarytmisyys on modernistisen lyriikan tärkeitä tuunusmerkkejä</p></li></ul><p><strong>Tulenkantajat (1920-luvulla)</strong></p><ul><li><p><em>"Ikkunat auki Eurooppaan!"</em></p></li><li><p>Halusivat uudistaa taidetta modernismin hengessä</p></li><li><p>mm. Olavi Paavolainen, Mika Waltari, katri Vala, Pentti Haanpää</p></li><li><p>kaupunkielämän ihailu, koneromantiikka (vauhdin ja voiman ihannointi), kaikokaipuu ja muiden kulttuurien eksotiikka (Waltarin <em>Sinuhe Egyptiläinen</em>)</p></li><li><p>ryhmä hajosi jo 1920-1930-luvulla</p></li></ul><p><strong>Sodat näkyy kirjallisuudessa</strong></p><ul><li><p>Väinö Linna</p><ul><li><p><em>Tuntematon sotilas</em></p></li><li><p><em>Täällä pohjantähden alla</em></p></li></ul></li><li><p>Runeberg</p><ul><li><p><em>Vänrikki Stoolin tarinat</em></p></li></ul></li></ul><p><strong>Modernismin toinen aalto 1950</strong></p><ul><li><p>yksilöllisyys ja minuuden pohdinta</p></li><li><p>näkökulmatekniikkaa käytetään kaikkitietävän kertojan sijaan</p></li><li><p>lyriikassa tärkeitä olivat vapaamittaisuus, puheenomaisuus ja runsas monimerkitykityksisten kuvallisten ilmaisujen käyttö</p></li><li><p>Eeva-Liisa Manner</p></li><li><p>Tove Jasson: <em>Taikatalvi, Muumipeikko ja pyrstötähti</em></p><ul><li><p>enää lastenkirjat eivät olleet vain lapsille, vaan niissä oli oma tasonsa aikuislukijallekin</p></li><li><p>uudisti Muumi-romaaneillaan lastenkirjallisuutta</p></li></ul></li></ul><p><strong>Radikaali (1960-1970-luku)</strong></p><ul><li><p>1950-luku vapautti runon, 1960-luku koko yhteiskunnan</p></li><li><p>tabuja kaadettiin</p></li><li><p>populaarikulttuuri, massakulttuuri</p></li><li><p>nuoriso otti avoimesti kantaa ja järjesti spektaakkeleita tullakseen huomatuksi</p></li><li><p>sukupuolten tasa-arvo, seksuaalisuus</p></li><li><p>vasemmistolaisuus</p></li><li><p>Pentti Saarikoski <em>Mitä tapahtuu todella</em> (1962)</p><ul><li><p>Kylmäsota</p></li></ul></li><li><p>Timo K. Mukka <em>Maa on syntinen laulu</em> (1964)</p></li><li><p>Kirjasodat 1960-luvulla</p><ul><li><p>Linnan <em>Tuntematon sotilas ja Täällä pohjantähden alla II</em>, sekä Hannu Salaman <em>Juhannustanssit</em></p></li></ul></li></ul>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2025-03-12 09:12:42 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/saagarajasalo/zovm3wiamq43gur9/wish/3362464275</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Nykykirjallisuus</title>
         <author>saagarajasalo</author>
         <link>https://padlet.com/saagarajasalo/zovm3wiamq43gur9/wish/3374804770</link>
         <description><![CDATA[<ul><li><p>monipuolinen tarjonta</p><ul><li><p>erilaiset lajit (dekkarit, fantasia, esseet, runot ja aforismit (=ajatelma, mietelmä), elämäkerrat ja autofiktio, dystopiat, tietokirjallisuus)</p></li></ul></li><li><p>netti-ilmiöt</p><ul><li><p>äänikirjat</p></li><li><p>esim. Instagram-runous</p></li><li><p>Instagramin, Tiktokin yms. kirjayhteisöt</p></li></ul></li><li><p>ylirajainen kirjallisuus</p><ul><li><p>kansalliset ja kulttuuriset rajat ylittävä kirjallisuus</p></li><li><p>Patjim Statovci (kirjoissa liikutaan eri kulttuurien välillä), Sofi Oksanen (kansainvälisesti tunnettu kirjailija, jonka teoksia on käännetty useille kielille)</p></li><li><p>Käännökset</p></li></ul></li><li><p>scifi, fantasia, spekulatiivinen fiktio – entä jos?</p><ul><li><p>dystopia = epämiellyttävä tulevaisuudenkuva</p><ul><li><p>yhteiskunnan valvonta (isoveli valvoo), ilmastokatastrofit, huumeet, hierarkinen yhteiskunta</p></li><li><p>Margaret Atwood <em>Orjattaresi (1985)</em>, George Orwell</p></li></ul></li><li><p>Leena Krohn, Emmi Itäranta, Sofi Oksanen</p></li></ul></li><li><p>essee</p><ul><li><p>2000-luvun keskeinen kirjallisuudenlaji</p></li><li><p>pohtii jotakin ilmiötä eri näkökulmista</p></li><li><p>Anu Silfverberg <em>Sinut on nähty</em></p></li></ul></li><li><p>autofiktio, elämäkerrat, self help (=näin sinusta tulee parempi ihminen yms. esim. Maaret Kallion kirjat)</p><ul><li><p>pinnalla 2020-luvulla</p></li><li><p>autofiktio perustuu vain todellisiin tapahtumiin (kaikki kirjoitettu ei ole totta), elämäkera kertoo todenmukaisemmin</p></li><li><p>Antti Holma <em>Kaikki elämästä(ni)</em>, Michelle Obama <em>Minun tarinani</em>, Maaret Kallio <em>Lujasti lempeä</em></p></li></ul></li><li><p>sarjakuva</p><ul><li><p>Liv strömquist <em>Peilisalissa</em>, Ulla Donner <em>Sontaa</em>, <em>Spleenish</em></p></li></ul></li><li><p>true crime</p><ul><li><p>voivat kertoa eisim. jonkin rikosjutun (<em>Katiska</em>), yksittäisen rikollisen (<em>Wanted Janne "Nacci" Tarnberg: Suomen etsityimmän rikollisen tarina)</em></p></li><li><p>eettisiä ongelmi?</p><ul><li><p>rikollisuuden ihannointi, esim. Noki Ranta-Ahosta tehtyä dokumenttia</p></li><li><p>kirjoja julkaistaan välillä jopa ennen kuin tuomioistuin on ehtinyt käsitellä asian (<em>Keisari Aarnio)</em></p></li></ul></li><li><p>kokeileva kirjallisuus</p></li></ul></li></ul>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2025-03-20 11:28:51 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/saagarajasalo/zovm3wiamq43gur9/wish/3374804770</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Postmodernismi</title>
         <author>saagarajasalo</author>
         <link>https://padlet.com/saagarajasalo/zovm3wiamq43gur9/wish/3378273126</link>
         <description><![CDATA[<ul><li><p>noin 1950 -&gt;</p></li><li><p>1900-luvulla länsimaissa kirjallisuuden rinnalle nousi massakulttuuri</p></li><li><p>lisääntynyt siihde ja suoraan koteihin saapuva tieto muutti ihmisten elämää </p></li><li><p>1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla kirjallisuus jakaantui yhä lukuisamaaksi suuntaukseksi, ja monet nykyään suositut lajit yleistyvät</p></li><li><p>eri puolilla maailmaa modernististen kokeilujen jälkeen kirjoitettiin niin sanottuja suuria kertomuksia</p><ul><li><p><em>Täällä Pohjantähden alla</em> Suomessa</p></li></ul></li><li><p>pohjoisamerikkalaisessa ja eurooppalaisessa kirjallisuudessa päädyttiin kirjallisiisn raktaisuihin, joita kutsutaan postmodernistisiksi</p></li><li><p>Postmodernistiset piirteet ovat osa nykykirjallisuutta</p></li><li><p>jatkoivat modernismille tyypillisten epävarmuusen tuntojen kuvaamista muuttuvan maailma keskellä</p></li><li><p>yksilön identiteetti muuttu koko ajan, ja se pohjautuu tehtyihin valintoihin</p></li><li><p>ihminen elää rajattoman tiedon, globaalin liikkuvuuden ja massa kulttuurin maailmassa, jossa on loputtomasti valinnanvaraa ja ärsykkeitä</p></li><li><p>niin kutsuttujen suurten, maailmaa selittävien,  kertomuksien kyseenalaistaminen on tärkeää</p><ul><li><p>kielletty rakkaus ja sankarin matka</p></li><li><p>kristillinen maailmanselitys, ajatus kansallisesta identiteetistä, kommunismi poliittisena ideologiana</p></li></ul></li><li><p>Juha Seppälä, <em>Suomen historia</em> (1998)</p><ul><li><p>kirja virittää lukijassa odotuksia suuresta historia teoksesta, mutta se ei kuitenkaan ole sitä</p></li><li><p>koostuu lyhyistä ja irrallisista katkelmista, ojtka kertovat satunnaisista suomalaisista</p></li><li><p>yli puolet teoksesta haukkaa osio, jossa itsestään pääsee kertomaan Suomen entinen presidentti C.G.E. Mannerheim</p></li><li><p>tyyli on räävitön</p><ul><li><p>marsalkan ripulitaipumusta kuvataan tarkasti</p></li><li><p>teoksen muihin henkilöihin suhteutettuna Mannerheimin osuus Suomen historiasta on suhteettoman suuri</p></li></ul></li></ul></li></ul><p><strong>Piirteitä</strong></p><ul><li><p>perustana on kyseenalaistaminen ja moninaisuuden korostaminen</p></li><li><p>proosassa se näkyy juonen rikkonaisuutena tai häivyttämisenä sekä eheiden realististen henkilöhahmojen häivyttämisenä</p></li><li><p>korostuu kerronnan epäluotettavuus</p></li><li><p>runoudessa se näkyy kielitietoisuutena ja valmiiksi olemassa olevien tekstien käyttönä</p><ul><li><p>runous korostaa kirjoitettua luonnetta ja kyseenalaistaa kirjoittajan roolia</p></li></ul></li></ul><p><strong>Pirstaleinen juoni</strong></p><ul><li><p>tyypillistä pirstaleisuus</p></li><li><p>mitään yhtä kokevaa yksilöä ei välttämättä ole, ja teoksen aika ja paikka voivat vaihdella ennakoimattomasti</p></li><li><p>teemakaan ei aina ole yhtenäinen läpi kirjan</p></li></ul><p><strong>Meta ja maaginen</strong></p><ul><li><p>metafiktio</p><ul><li><p>kaunokirjallisuus, jossa teoksen fiktiivisyyttä korostetaan ottamalla kantaa teoksen tekstin laadintaan, sen lukemiseen tai rakentumiseen</p></li><li><p>maaginen realismi</p><ul><li><p>kirjallisuuden tyylisuunta, jossa fantasian käyttö on perinteistä fantasiakirjallisuutta maltillisempaa</p></li><li><p>Usein se ilmenee, että henkilöhahmolla on jokin mahdoton kyky</p></li><li><p>yliluonnollinen on maagisessa realismissa arkista, arkinen taas on poikkeavaa</p></li><li><p>Johanna Sinisalon <em>Ennen päivänlaskua ei voi</em></p></li></ul></li></ul></li></ul><p><strong>Faktan ja fiktion sekoittaminen</strong></p><ul><li><p>kirjailijat sekoittivat kirjallisuuden lajeja ja yhdistivät faktaa ja fiktiota</p></li><li><p>Kari Hotakaisen <em>Buster Keaton – Elämä ja teot</em> (1991)</p></li></ul><p><strong>Muita kirjailijoita</strong></p><ul><li><p>Rosa Liksom, groteskeja (= luonnottomasti liioiteltua, suhdatonta, irvokasta, eriskummallista) pienoisnovelleja</p></li><li><p>Leena Krohn <em>Hotel Sapiens</em> (2013), <em>Pereat mundus</em> (2001)</p></li><li><p>Kari Hotakainen <em>Tarina</em> (2020)</p></li></ul>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2025-03-23 19:40:20 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/saagarajasalo/zovm3wiamq43gur9/wish/3378273126</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Modernismi länsimaissa</title>
         <author>saagarajasalo</author>
         <link>https://padlet.com/saagarajasalo/zovm3wiamq43gur9/wish/3378273403</link>
         <description><![CDATA[<ul><li><p>1800- ja 1900-luvun taite = ihana aika, jota leimasi rauha, edistysusko ja vauraus</p></li><li><p>länsimaat modernisoituivat vauhdikkaasti</p></li><li><p>filosofi Friedrich Nietzche esitti opin yli-ihmisestä: uudesta yksilöstä, joka hylkää edellisten sukupolvien vanhentuneet ajattelutavat ja <strong><em>luo itse oman moraalinsa ja arvonsa</em></strong></p></li><li><p>psykologi Sigmund Freud esitti uudenlaisia näkemyksiä ihmisen psyyken rakenteesta: <strong><em>järjen ja tietoisen taustalla jylläävät vietit ja tiedostamaton</em></strong></p></li><li><p>modernismi sateenvarjokäsitteenä, joka kokoaa alleen useita erilaisia kirjallisia suuntauksia</p><ul><li><p>symbolismi, dekadenssi, ekspressionismi, dadaismi, futurismi, surrealismi</p></li></ul></li><li><p>taidetta ja eri suuntauksia yhdistää voimakas pyrkimys uudistaa kirjallisuuden ilmaisutapoja</p></li><li><p><strong>avantgarde</strong><em> = </em>vakiintuneita ilmaisutapoja uhmaavaa taidetta (dadaismi, kubismi jne)</p></li><li><p>maailmankuvaan ei kuulu enää mustavalkoinen asetelma hyvästä ja pahasta</p></li><li><p>ihmisten teot ovat <strong>moraalisesti monitulkintaisia</strong> ja <strong>jokainen on vastuussa teoistaan</strong> ja toisaalta <strong>vapaa etsimään omaa tapaansa olla</strong> alati muuttuvassa moniarvoisessa maailmassa</p></li><li><p><strong>yksilön omat kokemukset, persoona ja muistin rajallisuus</strong> vaikuttavat siihen, millaisia havaintoja ja tulkintoja hän maailmasta tekee</p></li><li><p>selkeän juonen tilalle tuli tajunnanvirta</p><ul><li><p>kirjailijat yrittivät tavoittaa yksilön mielenliikkeet ja ajatustenkulun selittämättä, suodattamatta tai karsimatta</p></li><li><p>realismin viehtymys syy-seuraussuhteisiin korvautui assosiaatioilla (=mielleyhtymä, sanojen ja asioiden yhdistyminen toisiinsa ihmisen mielessä)</p></li></ul></li></ul><p><strong>Symbolismi</strong></p><ul><li><p>aloittaa modernismin</p></li><li><p>erityisesti Ranskan runoutta 1800-luvun lopulla hallinnut tyylisuuntaus, joka korosti symbolien käyttöä ja pyrki vapauttamaan runouden aiemmasta realistisesta todellisuuden kuvauksesta</p></li><li><p>kulta-aikaa eurooppalaisessa kirjallisuudessa 1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku</p></li><li><p>tavoitellaan ylevää ja ideaalia</p></li><li><p>Cahrles Baudelaire: <em>Pahan kukkia</em>, <em>Pariisin ikävä</em></p></li></ul><p><strong>Ekspressionismi, futurismi, dadaismi, surrealismi</strong></p><ul><li><p>taustalla ensimmäinen maailmansota - sotaa käytiin ensi kertaa tekniikan avulla ja tuho oli ennennäkemätöntä</p></li><li><p>symbolismin rinnalle ja osin myös sen tilalle tulivat 1910- ja 1920-luvuilla muut modernistiset liikkeet, kuten ekspressionismi, dadaismi, futurismi ja surrealismi</p></li><li><p>reagoivat 1. maailmansodan aiheuttamaan järkytykseen mutt myös nopeaan kaupungistumiseen ja uuteen teknologiseen kehitykseen</p></li></ul><p><strong>Eksistentialismi</strong></p><ul><li><p>modernistisessa kirjallisuudessa usein käsitellään olemassaolon kriisiä</p></li><li><p>yksi 1900-luvun eurooppalaisen filosofian tärkeimmistä suuntauksista</p></li><li><p>filosofian mukaan ihminen on "maailmaan heitetty", eivätkä häntä auta tai ohjaa elämäss' mitkään korkeammat voimat</p></li><li><p>Albert Camus'n <em>Sivullinen</em> (1942)</p><ul><li><p>välinpitämätön päähenkilö kertoo oman äitinsä kuolemasta, murhaa miehen ja suhtautuu kaikkeen hyvin tyynesti ja tunteettomasti</p></li></ul></li></ul><p><strong>Absurdi kirjallisuus</strong></p><ul><li><p>modernin tieteen käsitys todellisuudesta</p><ul><li><p>maailmansotien kauhut ja kansanmurhat johtivat kokemukseen yksinäisyydestä ja elämän arvaamattomuudesta</p><ul><li><p>näistä tunteista kirjailijat ja filosofit saivat uutta ammennettavaa</p></li></ul></li></ul></li><li><p>Itävaltalaisen Franz Kafkan tuotantoa leimaa absurdin kokemus</p><ul><li><p><em>Muodonmuutos</em> (1915), päähenkilö huomaa muuttuneensa jättimäiseksi syöpäläiseksi</p></li><li><p><em>Oikeusjuttu</em> (1925), yksilön kamppailua kauhun ja arvaamattoman yhteiskunnan hampaissa</p></li></ul></li></ul><p><strong>Modernistinen kirjallisuus maailmalla</strong></p><ul><li><p>näkyi teksteissä konkreettisesti paitsi kauhun ja tuhon kuvaamisena myös muotokokeiluina</p><ul><li><p>proosassa kaikkitietävä kertoja ja juonen kronologia väistyivät tajunnanvirtatekniika, vaihtuvien näkökulmien ja epäjatkuvuuden tieltä</p></li></ul></li><li><p>Marcel Proust <em>Kadonnutta aikaa etsimässä</em> - muistin tutkiminen: kuuluisassa kohdassa leivoksen ,aku vie kertojan ajassa taaksepäin</p></li></ul><p><strong>Avainsanat</strong></p><ul><li><p><strong>sodan vaikutus: </strong>monissa teoksissa näkyy maailmansotien synnyttämä ahdistus</p></li><li><p><strong>epäjohdonmukainen juoni:</strong> teoksissa ei usein ole selkeää ja loogista juonta</p></li><li><p><strong>subjektiivisuus:</strong> yksilöllistä näkökulmaa kuvataa esimerkiksi tajunnanvirta tekniikalla</p></li><li><p><strong>absurdi maailma:</strong> henkilöhahmot ovat eksyksissä järjettömän ja merkityksettömän elämän keskellä</p></li></ul>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2025-03-23 19:40:55 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/saagarajasalo/zovm3wiamq43gur9/wish/3378273403</guid>
      </item>
   </channel>
</rss>
