Tutkimussuunnitelma 

 

Psykoterapia tarkoittaa psykologista keinoa ratkaista mielenterveydellisiä ongelmia potilaan tai potilaiden ja hoitajan tai hoitajien välillä. Se on ollut tärkeä väline monenlaisten psyykkisten traumojen ja muiden ongelmien käsittelyssä 1800-luvulta alkaen, tosin erilaisella nimellä psykoterapiaa ollaan harjoitettu paljon kauemmin. Ongelmana psykoterapian toiminnan tutkimisessa on sen vaikea tieteellinen todistettavuus. Syy-seuraussuhteet hoidon osa-alueiden ja asiakkaan oireiden paranemisen välillä ovat usein häilyviä ja vaikeita eritellä, jonka takia psykoterapia jakaa paljon erilaisia mielipiteitä sairaanhoidon piireissä. 

Consumer Reports julkaisi joulukuussa vuonna 1995 artikkelin, jossa todettiin psykoterapian olevan erittäin hyödyllinen väline mielenterveyden parantamiseen, pitkäkestoisen psykoterapian olevan huomattavasti tehokkaampaa kuin lyhytkestoinen psykoterapia, ja että lääkkeiden käyttäminen psykoterapian aikana ei paranna tuloksia. Artikkelissa todettiin myös esimerkiksi että psykoterapian eri osa-alueet eivät vaihdelleet toimivuudessa. Tutkimuksemme testaa tämän artikkelin tuloksien toistettavuutta, ja täten myös tieteellistä pätevyyttä. 

Tutkimuksemme aihe on psykoterapian toimivuus. Vertailemme kuvataidepsykoterapiaa ja kognitiiviskonstruktivistista psykoterapiaa tuloksellisuuden näkökulmasta. Kognitiiviskonstruktivistinen psykoterapia keskittyy hoidettavan ajatuksiin. Aikaisempien kokemuksien perusteella muovautuneita skeemoja pyritään muovaamaan toimivammiksi, parantaen samalla hoidettavan hyvinvointia. Kuvataidepsykoterapia on psykoterapiaa taiteen avulla. Siinä pyritään tuomaan kielellisesti liian vaikeat tunteet esiin kuvallisesti. Hypoteesimme on, että kognitiiviskonstruktivistinen terapia on toimivampi, koska kaikki eivät ole yhtä heittäytyviä ja kiinnostuneita taiteellisesta ilmaisusta. 

Koehenkilöotoksemme koostuu 300 erilaisista mielenterveydellisistä häiriöistä kärsivistä henkilöistä, jotka jaetaan kahteen ryhmään. Ryhmä A käy läpi vuoden kuvataidekeskeistä psykoterapiaa, jonka jälkeen he siirtyvät kognitiiviskonstruktivistiseen terapiaan toiseksi vuodeksi. Ryhmä B aloittaa kognitiiviskonstruktivistisella terapialla ja siirtyy sitten kuvataideterapiaan. Tällä vältetään terapioiden järjestyksen vaikutus koetulokseen. Kontrolliryhmänä on 300 mielenterveydellisiä sairauksiaan pelkästään lääkkeillä hoitavia henkilöitä. Tutkittavat valitaan täysin satunnaisesti tieteellisen pätevyyden saavuttamiseksi ja tulosten vääristämisen välttämiseksi. 

Tutkimusotteemme on selittävä tapaustutkimus, jossa riippumaton muuttuja on terapiamuoto ja riippuva muuttuja koehenkilön oma käsitys terapian hyödyllisyydestä. Koetulokset saadaan psykoterapian luonnollisella toteutusmenetelmällä, ja koska koeryhmät jaetaan kahteen osioon jotka käyvät läpi molemmat terapiamuodot eri järjestyksissä, eivät yksilöiden väliset erot vaikuta koetulokseen. Ensimmäisen terapiavaiheen vaikutukset voivat heijastua selkeästi seuraavallekin vuodelle, joten seuraavan terapiavaiheen hyödyllisyys voi korostua. Koeryhmät käyvät kuitenkin terapiat eri järjestyksissä, joten keskiarvo tulee kuvaamaan realistista eroa terapioiden toimivuudessa. 

Tuloksemme operationalisoidaan kyselyllä, jossa selvitetään osallistujien käsitystä omasta mielenterveydellisestä tilanteestaan edeltävänä vuonna. World Health Organization (WHO) määrittelee mielenterveyden "hyvän olon tilaksi", jossa jokainen ymmärtää oman potentiaalinsa, pystyy selviytymään normaalista elämään kuuluvasta stressistä, työskentelemään tuotteliaasti ja hedelmällisesti, sekä kykenee antamaan panoksen hänen omaan yhteisöönsä. Kyselyssämme selvitämme esimerkiksi seuraavia asioita:  

Onko osallistuja 

Kyselyyn kuuluu myös muita yleisesti mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä, joiden avulla pystymme operationalisoimaan mielenterveyttä ja vertailemaan saamiamme tuloksia. Kysymykset noudattavat WHO:n määritelmän mukaisia parametrejä. 

Kyselyn täyttäminen onnistuu helposti sähköisesti. Kysely täytetään yhteensä 5 kertaa. Ennen ensimmäistä psykoterapiavaihetta, sen jälkeen, ennen toista vaihetta ja sen loppumisen yhteydessä sekä vuosi terapiavaiheiden jälkeen. Tällä menetelmällä saadaan kattava aikajana mielenterveyden kehittymisestä. Mukaan tulee myös psykoterapian aloittamista edeltävä vuosi ja terapiavaiheiden jälkeinen vaihe, jotta saamme tietoa mahdollisista hyödyistä, haitoista ja muista muutoksista näinä aikakausina. 

Tutkimus on helposti toistettavissa, koehenkilöt ovat laaja satunnainen otos psykoterapiaa tarvitsevien piiristä, ja kysely erottaa muuttujan selkeästi mitattavaan muotoon. Tulosten ilmenemisen jälkeen ne julkaistaan tieteellisen yhteisön arvioitavaksi. 

 

Lähteitä: 

Meta-analyysi Duodecimlehdestä  

Consumer reports