EU:n koronatukien valvonnassa on puutteita Euroopan tilintarkastustuomioistuimen mukaan. Raportin mukaan osa EU-maista ei yritä periä takaisin väärin käytettyjä varoja.

Uutinen on negatiivinen ja liittyy talouteen.

Yle

Yle - 9.3.2025. Uutinen on neutraali ja liittyy turvallisuuteen.

EU esittää mahdollisuutta perustaa ns. siirtolaisten ”palauttamiskeskuksia” kolmansiin maihin eli unionin ulkopuolelle.

Palauttamiskeskuksiin voitaisiin siirtää sellaisia ihmisiä, jotka oleskelevat EU-alueella laittomasti ja ovat saaneet lopullisen poistumismääräyksen EU:sta. Tämä ei kuitenkaan koske ilman huoltajia saapuneita alaikäisiä eikä perheitä, joissa on alaikäisiä lapsia.

Uutinen liittyy pakolaisiin ja on mielestäni negatiivinen uutinen.

Helsingin Sanomat - 11.3.2025

Uutinen liittyy diplomaattisiin suhteisiin.

Uutinen on hieman negatiivinen.

Lähde: Yle.fi 16.3.

EU:n ulkoministerit keskustelevat Brysselissä Ukrainalle annettavasta tuesta. Tukeen toivotaan halukkaiden maiden osallistumista. Varsinaisen päätöksen tekevät EU-johtajat torstaina alkavassa huippukokouksessa.

Uutinen on neutraali ja se liittyy turvallisuuteen sekä talouteen.

Yle.fi 17.3.2025

Saksalaisen IfW-tutkimus­laitoksen mukaan Eurooppa voisi korvata Yhdysvaltain Ukraina-avun lähes kokonaan, jos kaikki Euroopan maat käyttäisivät Ukrainan tukemiseen vähintään 0,21 prosenttia bruttokansantuotteestaan vuosittain.

Uutinen on neutraali ja liittyy turvallisuuteen ja talouteen.

Helsingin Sanomat 16.3.2025

Komissiossa on esitetty, miten prosessi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden palauttaminen lähtömaihinsa onnistuisi parhaiten.

Ratkaisuksi on ehdotettu mm. palautuskeskuksia, mutta he eivät halua siitä ns. Ruanda-mallia. Ruotsalaisen komissaarin mukaan palautuskeskukset eivät ratkaise maahanmuuton ongelmia, vaan tyydyttävät äärioikeistolaisia.

Uutinen on neutraali ja liittyy turvapaikanhakijoihin.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tullipolitiikka sekä aikeet löyhätä rahoitusjärjestelmän sääntelyä ja uudistaa yritysverotusta herättävät inflaatio-odotuksia ja voimakasta heiluntaa markkinoilla. Euroopan keskuspankin varapääjohtajan mukaan Trumpin asettamien tullien ja niille asetettavien vastatullien kierre olisi tappioksi kaikille, mutta toisaalta puheet yhteiselle puolustukselle asetettavista ehdoista saattavat toimia EU:n kaipaamana taloudellisena herätteenä.

is.fi 17.3.2025

Uutinen on negatiivinen ja liittyy talouteen.

Oikeistopuolueet ovat nousset suurempaan suosioon Euroopassa ja ahkerammin on palautettu kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita EU:n ulkopuolisiin maihin. Vain viidennes palautuksista onnistuu. Komissio lupaa tehdä palautuskeskuksia vain EU:n ulkopuolisiin maihin, jotka noudattavat kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja ja -periaatteita.

Uutinen on neutraali ja sen voi tulkita negatiiviseksi tai positiiviseksi riippuen omasta mielipiteestään.

Uutinen käsittelee politiikkaa ja yhteiskunnallisia asenteita.

Helsingin Sanomat - 17.3.2025

EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kutsuu koolle kaikki EU-komissaarit. Kokoontumisen tarkoituksena on keskustella eurooppalaisten arvojen turvaamisesta.

Uutinen on neutraali ja liittyy turvallisuuteen.

Helsingin Sanomat - 9.3.2025

Huawein lobbaajilta kiellettiin lähipäivinä pääsy Euroopan parlamentin rakennuksiin. Heitä epäillään aktiivisesta korruptiosta, asiakirjojen väärentämisestä ja lahjonnasta, joka hyödyttäisi Huaweita. Tilannetta tutkitaan ja yrityksen mukaan heillä olisi nollatoleranssi korruptioon. 

Uutisen liittyy talouteen, ja sen voi tulkita negatiivisena, sekä positiivisena.

hs.fi 14.3.2025

Euroopan komissio yrittää "intensiivisesti" saada jäsenvaltioilta mandaatin neuvotella turvallisuus- ja puolustuskumppanuudesta Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa. Tämän sopimuksen neuvotteluun vaaditaan kuitenkin kaikkien 27 jäsenvaltioiden yksimielinen hyväksyntä.

Julkaistu 17.3.2025 (euronews.com)

Aihe: Turvallisuus, puolustus

Omasta mielestäni positiivinen uutinen, koska tällä hetkellä on hyvin erilainen geopoliittinen tilanne (esim. Venäjä-Ukraina sota) ja se vahvistaa Euroopan maiden turvallisuutta.

Sunnuntaina Norjan Bærumissa tapahtui öljyvuoto käytöstä poistetulla muuntoasemalla.

50-60 tonnia öljyä on vuotanut lähiympäristöön. Osa vesistöön.

Yhtiö Statnett epäilee tihutyötä, sillä joku oli irrottanut muuntajan kannen, joka sai aikaan öljyn tihkumisen ulos.

Uutinen liittyy ympäristöön, ja on tietenkin erittäin negatiivinen, koska öljyvuodot ovat hyvin haitallisia luonnolle ja paikallisille eläimille.

Helsingin Sanomat 17.3.2025

EU-komissio esitteli uudet käytännöt, joiden avulla laittomasti EU-alueelle jääneet turvapaikanhakijat palautettaisiin lähtömaihin.

Helsingin Sanomat 17.3.2025

Kiinan presidentti Xi Jinping on hylännyt kutsun Brysselissä järjestettävään kokoukseen, jossa on tarkoitus juhlistaa EU:n ja Kiinan 50-vuotisia diplomaattisia suhteita. Sen sijaan Kiinaa edustaa pääministeri Li Qiang, ja Kiina haluaa samanlaisten kokousten tapahtuvan jatkossa Pekingissä. Yleensä näissä kokouksissa Kiinaa edustaa pääministeri presidentin sijasta, mutta EU olisi halunnut tähän kokoukseen Jinpingin. EU:n ja Kiinan suhteita on heikentänyt esimerkiksi EU:n syytökset Kiinan tuesta Venäjälle.

Mielestäni uutinen on neutraali. On toki harmillista, ettei Jinping osallistu kokoukseen, mutta toisaalta Kiinaa on yleensä edustanut pääministeri joten asiassa tuskin on sen suurempaa dramatiikkaa.

Maahanmuutosta ja etenkin turvapaikkapolitiikasta on tullut viime vuosien keskeinen vaaliteema EU-maiden kansallisissa vaaleissa. Asenteiden kiristyminen näkyy myös jäsenmaiden haluamissa EU-tason yhteisissä turvapaikkalinjauksissa. Kannustimena tähän ovat Euroopan viimeaikaiset terroristiset iskut, joissa tekijöinä on ollut turvapaikanhakijoita. Palautukset koskevat EU:n ulkopuolelta EU-maihin tulleita, jotka ovat saaneet turvapaikkahakemukseensa kielteisen päätöksen.

Mielestäni uutinen on positiivinen, jotta Euroopasta saataisiin turvallinen paikka meille kaikille eikä kenenkään tarvitsisi pelätä kaduilla.

hs.fi 17.3.2025

• Yhdysvallat on asettanut EU:lle 25 %:n tullit teräkselle ja alumiinille, mikä on käynnistänyt tullisodan.

• EU vastaa kohdistamalla tullit amerikkalaisiin ikonisiin tuotteisiin, kuten viskiin ja moottoripyöriin, pyrkien painostamaan Trumpin hallintoa neuvotteluihin.

• Tilanne voi kiristyä edelleen, mutta EU korostaa rakentavaa ratkaisua samalla osoittaen tarvittaessa kauppapoliittista voimaansa.

  Lähde: https://yle.fi/a/74-20149041

• Uutinen liittyy talouteen

• Uutinen on hieman negatiivinen, sillä EU:n kauppa kärsii jonkin verran, mutta saa se näytettyä kuitenkin omaa vaikutusvaltaansa. Myös EU:n kansalaiset kärsivät jonkin verran.

Uutisessa kerrotaan kuinka Yhdysvaltojen asettamat 25% tuontitullit teräkselle ja alumiinille tulivat voimaan keskiviikkona 12.3 ja, kuinka EU vastaa niihin vastatulleilla. EU:n asettamat vastatullit kohdistuvat muun muassa Yhdysvalloista tuotaviin veneisiin, viskeihin ja moottoripyöriin. EU-komission puheenjohtaja kertoo, että vastatoimet ovat voimakkaita, mutta tärkeitä jotta voidaan suojella kuluttajia ja yrityksiä.

Helsingin Sanomat - 12.3.2025

Uutinen liittyy talouteen.

Uutinen on jotain neutraalin ja negatiivisen väliltä.

EU:n antamaa korona elpymistukea on käytetty väärin joissain jäsenmaissa. Koronatuen käyttämistä ei ole pystytty valvomaan kunnolla, mikä on johtanut siihen että varoja ei käytetä luvatulla tavalla. EPPO on arvioinut 2,8 miljardin euron väärinkäytöstä ja tutkii tapauksia.

yle.fi 10.3.

Uutinen liittyy talouteen, ja on pääosin negatiivinen, vaikka mainitaankin, että kehitystä on tapahtunut.

•Itsenäistymiset

•Pääministeri

•Presidentti

•Suhde EU ja Natoon – kuka on Kaja Kallas?

•Etsi tietoa kulttuurista – kirjallisuus, taiteet, musiikki – laulujuhlat,

Alar Karis

Virolaiset 69%, venäläiset 24%, ukrainalaiset 2%, valkovenäläiset 1%, suomalaiset 1%, muut 3% (2021)

[https://globalis.fi/maat/viro

-Anna Rosenberg

Kielet: Viro

Uskonto: Ei virallista uskontoa, mutta merkittävimpiä uskontoja ovat evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko

Isoimmat kaupungit: Tallinna, Tartto, Narva, Pärnu ja Kohtla-Järve

• Suomessa asuu noin 55 tuhatta virolaista.

Huawein lobbaajilta estettiin pääsy Euroopan parlamentin rakennuksiin, kertoi parlamentin tiedottaja Reutersille perjantaina. Taustalla on viranomaisten käynnistämä tutkinta, joka Politicon mukaan koskee aktiivista korruptiota, asiakirjojen väärentämistä ja rahanpesua.

Kiinalainen yritys sanoi torstaina ottavansa syytökset vakavasti.

Uutinen liittyy turvallisuuteen ja talouteen.

(Aihe liittyy korruptioepäilyihin ja rahanpesuun, mutta asia myös koskee suurta kansainvälistä yritystä ja se voi mahdollisesti vaikuttaa sen liiketoimintaan Euroopassa.)

Uutinen on negatiivisen puolella.

Helsingin Sanomat - 14.3.2025

Väkiluku: 1 366 000

Virallinen kieli: Viro

Uskonto: eniten ortodokseja, 16%

Itsenäisyyspäivä: 1918

Eroaminen Neuvostoliitosta: 1991

Presidentti: Alar Karis

Pääministeri: Kristen Michal

Suhde EU:hun ja Natoon:

Kaja Kallas: Euroopan komission varapresidentti

Kirjallisuus: Jaan Kross ja Jaan Kaplinski

Musiikki: Viro on vireä kuoromaa, jossa esitetään myös paljon keskiaikaista musiikkia, kirkkomusiikkia ja musiikkia, jota ei muualla paljon kuule.

Laulujuhlat: Tallinnan laulujuhla on suuri kuorojuhla joka viidesvuosi

Viron virallinen kieli on viro.  

54 % Viron asukkaista ei koe yhteyttä mihinkään uskontoon, 16 % ortodoksikristittyjä ja 10 % luterilaisia. 

Suomessa asuu noin 54084 virolaista 

Itsenäistymiset: 

•  virallisesti Neuvostoliiton vallankaappausyritysten jälkeen 20.8.1991  

• 1918 (liitettiin osaksi Neuvostoliittoa vuonna 1940) 

Pääministeri: Kristen Michal (reformipuolue) 

Presidentti: Alar Karis (sitoutumaton, ei edusta mitään poliittista puoluetta) 

Kaja Kallas on virolainen poliitikko, joka toimi pääministerinä 2021-2024. Hän on Euroopan komission varapresidentti sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. 

Viro liittyi EU:n jäseneksi 1.5.2004 

Viro liittyi Natoon 29.3.2004 

Kulttuuri 

• Tallinnan laulujuhlat on suuri kuorojuhla Tallinnassa 

• Joka viides vuosi yleensä heinäkuun alussa 

• Ensimmäisen kerran vuonna 1869 Tartossa 

• Vuodesta 1896 lähtien aina pidetty Tallinnassa 

Klass,

Mandariinit, ja

Ma ei tule tagasi

Kirjailijat:

Lydia Koidula,

Jaan Kross,

Lennart Meri, ja

A.H. Tammsaare

• Väkiluku: 1,37 miljoonaa (2023)

  
  

• Väestö: naisia 52,4% ja miehiä 47,6% (2021)

  
  

• Viralliset kielet: viro, võru ja seto

  
  

• Uskonto (merkittävimmät): evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko

Historia

• Itsenäistymiset:

  • I. 1918-1940

  • II. 1991 -->

Presidentti ja pääministeri

• Presidentti: Alar Karis (2021 -->)

  
  

• Pääministeri: Kristen Michal (2024 -->)

EU ja Nato

• Euroopan unionin jäseneksi 1.5.2004

  
  

• Nato jäseneksi 29.3.2004

  
  

• Kaja Kallas on virolainen Euroopan komission varapresidentti

Kulttuuri

• Kirjoitetaan kirjoja viroksi, saksaksi ja latinaksi.

  
  

• Viron taidekulttuurissa maalaukset ovat suuressa osassa.

  
  

• Musiikkikulttuurissa arvostetaan ja edelleen harjoitetaan paljon klassista musiikkia ja kuorolaulua.

• Laulujuhlat ovat kuorolauluun keskittyvä perinne Virossa, jossa esiintyy myös puhallinorkestereita.

  
  

• Väkiluku: ~1,37 miljoonaa asukasta. 

• Väestö: ~70% Viron kansalaisia (joista ~52% naisia ja ~48% miehiä. Väkiluku kasvanut ~2% edellisen kymmenen vuoden aikana. 

• Suurimmat kaupungit: Tallinn (pääkaupunki), Pärnu, Tartu, Narva, Võru 

• Virallinen kieli: viro 

• Uskonnot: valtiosta vain ~15% uskonnollisia, joista suurin osa kristittyjä. Suurin osa valtiosta siis uskonnottomia. 

• Viron itsenäistymiset: 

  24.2.1918 (Venäjän keisarikunnasta) 

  20.8.1991 (Neuvostoliitosta) 

• Poliittisia liittoutumia: 

  EU:n jäseneksi 1.5.2004 

  Naton jäseneksi 29.3.2004 

• Viron pääministeri: Kristen Michal 

• Viron presidentti: Alar Karis  

• Kulttuurista: 

  Kansallislaulu: Isänmaa, onneni ja riemuni (sanat kirjoittanut Johann Jannsen, ja säveltänyt Fredrik Pacius. 

  Keskiaikainen musiikki ja kirkkomusiikki keskeisiä. 

  Kieli on sukua esimerkiksi suomelle ja unkarille. Maassa kieli jakautuu eteläisiin ja pohjoisiin murteisiin.  

  Pukeutuminen muistuttaa kansallispukujen osalta saksalaisia ja teutoonisia pukuja, tyylejä tullut ympäröivistä maista. 

  Kirjallisuus: Keskittyy nykyään historiallisiin teoksiin ja yksilöllisistä kokemuksista kertomiseen. 

  Laulujuhlat tärkeä osa kulttuuria. Järjestetään viiden vuoden välein suuret juhlat, jossa keskeisenä on musiikki ja yhteisöllisyys. 

Kansallislaulu: Mu isamaa, mu õnn ja rõõm

Kansallisruoka:

• Verimakkara, joka valmistetaan sianlihasta, verestä ja ohraryyneistä. Sitä syödään erityisesti jouluna.

• Mulgikapsad, joka on perinteinen virolainen ruoka, jota valmistetaan kaalista, ohrasuurimoista sekä lihasta.

• Karask, joka on ohraleipä kefirillä tai hapanmaidolla. Se on yksi Viron kansallisruokalajeista. Ohrajauhoista voidaan valmistaa myös puuroa.

-Missä Viron kaupungissa asuu eniten suomalaisia?

-Miten virolaiset suhtautuvat nykyään venäläisiin?

-Miksi Virossa on käytössä yhden ja kahden sentin kolikot?

Millaisissa asioissa Suomi ja Viro tekevät yhteistyötä?

Mikä on parasta suurlähetystössä työskentelyssä?

-Miten Suomi ja Viro tekevät yhteistyötä?

• Mikä on Viron suurlähetystön tärkein tehtävä Suomessa?

• Mitkä ovat tärkeimmät yhteistyöalueet?

• Miten Viro tukee Ukrainaa sodassa?

• Minkälainen suhde Virolla ja Ukrainalla oli ennen sotaa, ja jos suhde on muuttunut sodan aikana niin miten?

• Millainen on Viron suhde Yhdysvaltoihin sekä ennen Trumpin nousua presidentiksi, että sen jälkeen? 

• Millaisia toimia on tehty Virossa sen maanpuolustusta kohtaan Ukrainan sodan alun jälkeen? 

• Millaista on toiminta suurlähetystössä (ja miten valtioiden väliset suhteet vaikuttavat siihen, jos vaikuttavat)? 

Mitä lipun värit kuvaavat, ja kuka ne on päättänyt?

• Järjestääkö suurlähetystö kulttuuritapahtumia Suomessa?

• Miten haen opiskelupaikkaa virolaiseen yliopistoon?

• Miten Viro ja Suomi tekevät yhteistyötä puolustuksen ja turvallisuuden saralla?

1. Milloin suurlähetystö on perustettu Suomeen?

2. Missä kaikissa valtioissa Virolla on oma suurlähetystö?

3. Paljonko suurlähetystössä käy ihmisiä, esimerkiksi per viikko?

-Onko Virossa paljon suomalaisia asukkaita

-Miksi Viron lippu on sinimustavalkoinen

EU:ssa meitä kiinnostaa sen tuomat mahdollisuudet sekä sen merkitys maailmanlaajuisesti. Se tuo lukemattomia mahdollisuuksia niin matkustamisen, työnteon sekä vaikuttamisen saralla. Sen rooli nykyisessä maailmanjärjestyksessä on merkittävä, joten siitä tietäminen tuntuu tärkeältä, varsinkin suomalaisena eli eurooppalaisena.

1. Mitä EU teille merkitsee? Miltä EU tuntuu?

EU merkitsee meille vapautta, turvallisuutta ja yhteistyötä. Se mahdollistaa vapauden tehdä lähes mitä tahtoo, samalla säilyttäen lähes vastaavat oikeudet kuin omassa kotimaassaan. Se luo turvaa maailmassa, ja etenkin tällaisessa maailmantilanteessa tämä korostuu. Vaikka itse EU:n päätöksenteko tuntuu välillä hieman etäiseltä, luo EU jäsenvaltioineen yhteisöllisyyttä ja mahdollistaa sellaisen yhteistyö, jolla voidaan saada paljon etua niin jäsenvaltioille kuin myös globaalisesti.

2. Mitkä ovat teidän mielestänne EU:n tärkeimmät ratkottavat kysymykset tulevaisuuden kannalta?

Mielestämme keskeisimmät EU:n ratkottavat kysymykset ovat ilmastonmuutos, tekoälyn säätely sekä Euroopan säilyttäminen yhtenäisenä. Ilmastonmuutos on globaali ongelma, jonka ratkaisemiseen myös EU:n tulee osallistua aktiivisesti. Tekoäly tuo mukanaan lukuisia mahdollisuuksia, mutta sen käyttöä ja käyttötarkoituksia tulee kuitenkin säädellä, ja myös tämän olisi hyvä tapahtua EU:n tasolta. Epävarmaturvallisuustilanne ja maiden sisäinen kansojen jakautuminen eri poliittisiin laitoihin voi olla suurikin uhka EU:n tulevaisuudelle sekä Euroopan turvallisuudelle, joten myös tämän ennaltaehkäisyyn olisi tarve EU:n taholta.

3. Sitran kurssilaiset ovat valinneet tällaiset neljä kohtalonkysymystä eli aiheet, jotka heidän mielestään ratkaisevat EU:n kohtalon:

Oikeusvaltio, päätöksentekokyky ja jaettu ymmärrys päämääristä. Mitä ajatuksia herää? Mikä tässä on tärkeää?

EU:n periaatteisiin kuuluu oikeusvaltioperiaate, jota voidaan pitää myös merkkinä sivistyneestä ja demokraattisesta valtiosta. Se on tietynlainen pohja, jonka puuttuminen on haitaksi niin valtioille, kuin koko unionille. Yhteinen jaettu suunta mahdollistaa tehokkaan päätöksentekokyvyn, kun tiedetään, mitä kohti halutaan olla menossa ja mitä ovat ne asiat, joita pyritään saavuttamaan. Ilman yhteisö päämääriä ja päätöksentekokykyä, ei saada aikaan mitään tehokkaasti ja unionin yhtenäisyys voi horjua, mikä ei ole kenenkään etu.

Rauha ja puolustus - Mitä ajatuksia herää? Mikä tässä on tärkeää?

EU:n yksi keskeisimmistä tehtävistä on edistää rauhaa etenkin Euroopassa, joten sen toteuttaminen on ehdottoman tärkeää, etenkin nykyisessä turvallisuustilanteessa. Erilaisten konfliktien syttyminen, jopa Euroopassa on mahdollista, ja maailmanlaajuisesti hyvin todennäköistä. Näin ollen EU:n on syytä varautua erilisiin kriisitilanteisiin, tarjoamaan humanitääristä apua globaalisti sekä puolustuksellista tukea ainakin EU-valtioille. Puolustusyhteistyötä on syvennettävä jäsenvaltioiden kesken ja yhteisiä puolustushankintoja voisi tehdä EU:n kokonaisturvallisuuden kohentamiseksi, etenkin Naton luotettavuuden horjumisen vuoksi.

Kestävä talous ja kilpailukyky (ilmasto, luonto, innovaatiot ja investoinnit) Mitä ajatuksia herää? Mikä tässä on tärkeää?

Ilmastonmuutoksen ratkaisu ja taloudelliset investoinnit oikein toteutettuina kulkevat käsikädessä ja voivat kerta heitolla ratkaista lukuisia ongelmia jopa globaalisti. Sen vuoksi niihin panostaminen on tärkeää. Myös EU:n kilpailukyky talousyhteisönä on taattava maailmassa, jossa suuret talouskeskukset sijoittuvat tietyille aluille ja tietyille valtioille. EU tulee pystyä pitämään suurmahtien joukossa ja se vaatii jatkuvaa kehitystä, jonka tulee olla päämäärätietoista, kunnianhimoista sekä samalla kestävää ja vihreitä innovaatioita sisältäviä.

Osaaminen ja sivistys Mitä ajatuksia herää? Mikä tässä on tärkeää?

Koulutus ja osaaminen ovat tulevaisuuden tärkein voimavara. Meidän on huolehdittava siitä, että jokaisella on mahdollisuus oppia uutta ja osallistua yhteiskunnan toimintaan, sillä vain sivistys takaa vahvan ja demokraattisen Euroopan. Ihmisten kouluttaminen avaa uusia mahdollisuuksia ja tulevaisuuden ongelmien ratkojia. Kouluttamalla sivistyneitä kansalaisia, Eurooppa pysyy yhteisenä, sivistyneenä sekä kilpailukykyisenä toimijana, joka kykenee ratkaisemaan globaaleja ongelmia.

4. Millaisesta tulevaisuudesta haaveilette?

Haaveilemme tulevaisuudesta, jossa ihmiset elävät tasavertaisina keskenään sovussa, niin että kaikilla on hyvä olla ja elämä on luonnon kannalta kestävää. Kaikilla olisi samanlaiset mahdollisuudet toteuttaa unelmiaan. Maailmanlaajuisesti yhtenäisestä ihmiskunnasta, joka tekee tiivistä yhteistyötä ongelmien ratkaisemiseksi.

1. EU merkitsee meille vakautta ja mahdollisuuksia. Eu tuntuu turvallisesta toiminnalta, jossa voi vaikuttaa asioihin yhdessä muiden eurooppalaisten kanssa.

2. Mielestämme EU:n tärkeimpiä ratkottavia kysymyksiä ovat mm:

   -Miten ilmaston muutosta voidaan hillitä?

   -Miten yhteistä maahanmuutto- ja turvapolitiikkaa voidaan parantaa?

   -Miten voidaan tehdä päätöksiä nopeasti kriisien keskellä?

   -Miten voidaan vahvistaa demokratiaa jäsenmaissa?

3. Oikeusvaltio, päätöksentekokyky ja jaettu ymmärrys päämääristä.

   -Tärkeää, koska ilman yhteisiä sääntöjä ja luottamusta koko EU:n uskottavuus ja toimivuus huononee. Päätöksenteon on oltava tehokasta, mutta samalla demokraattista.

   Rauha ja puolustus

   -Yhteinen puolustus ja kriisinkestävyys ovat elintärkeitä. Euroopassa on eletty pitkään rauhassa, mutta uhat ovat nyt konkreettisia.

   Kestävä talous ja kilpailukyky (ilmasto, luonto, innovaatiot ja investoinnit)

   -EU:n tulevaisuus on riippuvainen siitä, pystymmekö elämään kestävästi ja ekologisesti. Kilpailukyvyn avulla on tärkeää panostaa osaamiseen, vihreään siirtymään ja innovaatioihin.

   Osaaminen ja sivistys

   -Ilman osaamista ei ole tulevaisuutta. Tarvitsemme koulutusta ja tutkimusta, jotta EU säilyy uudistuvana. Koulutus EU:n jäsenmaissa on todella tärkeää.

4. Haaveilemme tulevaisuudesta, jossa EU on yhtenäinen, oikeudenmukainen ja kestävä yhteisö. Haaveilemme, että kaikilla on mahdollisuus elää turvassa, kouluttautua, työskennellä ja vaikuttaa asioihin. Toivomme, että EU:ssa edistetään rauhaa, ihmisoikeuksia ja luonnon hyvinvointia.

• EU:ssa itseäni kiinnostaa sen sisäinen toiminta. Mielenkiinnon pääkohteisiin sisältyy hallinnollisten osien toiminta, yhteistyö ja yleinen lainsäädäntö EU:ssa. Se kuitenkin vaikuttaa satojen miljoonien ihmisten elämään ja samalla omaan, joten se herättää ajatuksia. Pyrin aina oppimaan asioista, jotka vaikuttavat elämääni ja tämä olisi yksi niistä.

1. Mitä EU teille merkitsee? Miltä EU tuntuu?

• EU:n merkitys on vaihteleva, mutta hallinnollisena yksikkönä sillä on merkitystä itselleni, että se turvaisi tärkeitä arvoja niille kansalaisille, jotka ovat osittain siitä riippuvaisia. Tuntemukset EU:sta sisältää tukea ja turvaa sen kansalaisille, jotka haluaisin kyllä pitää mahdollisimman pitkään.

2. Mitkä ovat teidän mielestänne EU:n tärkeimmät ratkottavat kysymykset tulevaisuuden kannalta?

• Tärkeimpiin kysymyksiin kuuluu:

- Miten ratkaista Ukrainan sota, jotta voitaisiin julistaa rauhaa maanosalla?
- Miten ylläpitää turvaa fyysisesti, mutta myös kyberhyökkäyksiltä ja disinformaation leviämiseltä?
- Miten voidaan ylläpitää yhteyttä EU:n sisällä, jotta aktiivinen kansainvälinen toiminta jatkuisi?

3. Sitran kurssilaiset ovat valinneet tällaiset neljä kohtalonkysymystä eli aiheet, jotka heidän mielestään ratkaisevat EU:n kohtalon:

• Oikeusvaltio, päätöksentekokyky ja jaettu ymmärrys päämääristä. Mitä ajatuksia herää? Mikä tässä on tärkeää?

• Oikeusvaltioperiaatteiden ylläpito myös tukee demokraattisia arvoja, joihin mukautuminen tuo turvaa ja mahdollisuutta myös meille vaikuttaa. Päätöksentekokyky mahdollistaa tarvittavat muutokset, jotka tukevat oikeusvaltioperiaatteiden toimintaa. Tärkeintä on se, että olisi yhteisymmärrystä ja tarvittaessa kompromisseja, jotta päästään yhtenä rakenteena eteenpäin.

• Rauha ja puolustus - Mitä ajatuksia herää? Mikä tässä on tärkeää?

• Tärkeintä on ylläpitää rauhaa ja välttää provosointia. Rakennetaan ja panostetaan puolustukseen tarpeen mukaan vaan jos on jokin uhka horisontilla. Turvaudutaan rauhanomaisiin ja diplomaattisiin keinoihin turvata demokraattista järjestystä, mutta ollaan myös valmiina reagoimaan sotilaallisesti tarpeen tullen.

• Kestävä talous ja kilpailukyky (ilmasto, luonto, innovaatiot ja investoinnit) Mitä ajatuksia herää? Mikä tässä on tärkeää?

• Itse tulee mieleen pääasiassa ilmastonmuutos. Tällä hetkellä mediassa on ollut keskittymistä enemmän poliittisiin tapahtumiin varsinkin Yhdysvalloissa, sekä Venäjällä. Ilmastonmuutos kuitenkin taustalla kasvaa ja päästöjen määrä ei näytä olevan ainakaan tavoitellussa laskussa, vaikka sitä varten ollaan edistytty paljon. Pitäisi panostaa enemmän kestävään talouteen ja maailmanjärjestykseen, jotta tulevaisuuden sukupolvilta ei riistettäisi mahdollisuuksia kehittyä eteenpäin.

• Osaaminen ja sivistys. Mitä ajatuksia herää? Mikä tässä on tärkeää?

• Osaaminen ja sivistys on ainakin omasta mielestä keskittynyt nykyään enemmän trendeihin, ja tietyillä aloilla varsinkin työosaaminen on vähentynyt. Tiettyä osaamista tarvitaan edelleen monilla aloilla, mutta ihmiset ovat alkaneet keskittyä siihen, mikä heistä tuntuu tärkeältä itselleen, mikä ei itsessään ole huono. Mutta tarvitsemme myös niitä, ketkä tukisivat hitaasti katoavia ja heikkeneviä työaloja. Sivistys on myös kaventunut suurimpiin trendeihin ja varsinkin kielen monipuolisuus on vähentynyt internetin vaikutusvallan laajentuessa.

4. Millaisesta tulevaisuudesta haaveilette?

• Tulevaisuudessa haaveilen yhteiskunnasta, jossa voitaisiin elää yhdenvertaisesti samoilla mahdollisuuksilla kuluttamatta meidän maailmaamme siihen tasoon, että palaaminen on lähes mahdotonta. Tavoite olisi edistää globalisaatiota rauhan työkaluna, jotta voisimme ihmisinä toimia monipuolisena lajina kaikille yhteisessä yhteiskunnassa.

• Minua kiinnostaa EU:ssa hyvin paljon yhteiset arvot esim. Miten EU puolustaa ihmisoikeuksia, tasa-arvoa sekä demokratiaa. Omasta mielestä myös yhteinen turvallisuus- ja ulkopolitiikka on kiinnostavaa varsinkin, kun maailman tilanne on hieman hutera.

  
  

• Mitä EU teille merkitsee? Miltä EU tuntuu?

  • Itselle se on hyvin tärkeä, koska sen kautta pääsen vaikuttamaan asioihin. Yksi hyvä esimerkki on juuri tämä Ambassador school ja EYP Finland. On myös hyvin tärkeää, että jopa pienetkin valtiot voivat antaa Meppejä vähintään 6 ja isoimmoimpien valtioiden Meppi määrä on maksimissaan 96. Haluan myös myöhemmin opiskella Saksassa, joten EU jäsenyys mahdollistaa helpon opiskelun. Ylipäätäänsä on hyvä, kun voi käyttää melkein kaikissa EU:n jäsenmaissa samaa valuuttaa ja tullejakaan ei ole, jos tavara on tilattu EU:n sisältä.

    
    

• Mitkä ovat teidän mielestänne EU:n tärkeimmät ratkottavat kysymykset tulevaisuuden kannalta?

  • EU:n tulevaisuuden kannalta ratkaisevia kysymyksiä ovat:

    • ilmastonmuutoksen torjunta

    • demokratian ja oikeusvaltion säilyminen

    • yhteinen turvallisuus

    • taloudellinen kestävyys

    • koulutuksen ja osaamisen kehittäminen.

    • (Mukaan voisi heittää myös AI eli tekoäly, joka on yksi suurimmista huolista nuorten keskuudessa.)

  
  

• Sitran kurssilaiset ovat valinneet tällaiset neljä kohtalonkysymystä eli aiheet, jotka heidän mielestään ratkaisevat EU:n kohtalon:

  • Oikeusvaltio, päätöksentekokyky ja jaettu ymmärrys päämääristä. Ajatukset ja tärkeys?

    = Oikeusvaltio on koko EU:n perusta ja se on elintärkeä jäsenvaltioiden välisen luottamuksen ja yhteistyön edellytys. Ilman yhteisiä pelisääntöjä päätöksenteko hajoaa ja EU:n vaikutusvalta heikentyy.

    
    

  • Rauha ja puolustus - Ajatukset ja tärkeys?

    = EU syntyi alun perin rauhanprojektina, ja sen tehtävä on jälleen ajankohtainen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan, kyberuhkat ja turvallisuustilanteen kiristyminen korostavat yhteisen puolustuspolitiikan ja strategisen autonomian merkitystä

    
    

  • Kestävä talous ja kilpailukyky (ilmasto, luonto, innovaatiot, investoinnit) Ajatukset ja tärkeys

    = Ilmastokriisi on aikamme suurin haaste, ja sen ratkaiseminen vaatii muutosta, jossa EU:n on johdettava vihreää siirtymää: edistettävä puhdasta energiaa, kiertotaloutta, luonnon monimuotoisuutta sekä reilua siirtymää, jossa kukaan ei jää jälkeen. Kilpailukyky ei ole vastakohta kestävyydelle, vaan ne voivat tukea toisiaan.

    
    

  • Osaaminen ja sivistys. Ajatukset ja tärkeys?

    = Tieto, koulutus ja kyky oppia uutta ovat avainasemassa niin yksilöiden kuin yhteiskuntien kehityksessä. Se myös edistää kriittistä ajattelua, mitä varsinkin nykypäivänä tarvitaan. Koulutuksen laatu ja saavutettavuus vaikuttavat suoraan siihen, miten EU kykenee uudistumaan ja vastaamaan muuttuvan maailman tarpeisiin. Sivistys myös yhdistää kansoja ja rakentaa eurooppalaista identiteettiä. Omana ajatuksena voisi myös pistää mukaan anti-intellektualismi ja sen nousu, koska se on hyvin suuri vaara osaamiselle ja sivistykselle.

  
  

• Millaisesta tulevaisuudesta haaveilette?

  • Haaveilen tulevaisuudesta, jossa Eurooppa on rauhan, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen edistäjä sekä johtaja. Haluan sellaisen yhteiskunnan, jossa ihmiset voivat elää turvassa, vaikuttaa päätöksentekoon ja nauttia luonnon tarjoamista eduista ilman pelkoa sen tuhoutumisesta. Toivon tulevaisuutta, jossa koulutus, kulttuuri ja tiede kukoistavat. Unelmoin Euroopasta, joka on yhteisöllinen, moniarvoinen sekä oikeudenmukainen ja valmis kohtaamaan tulevaisuuden yhdessä.

2) Mitkä ovat mielestäsi EU:n tärkeimmät ratkottavat kysymykset tulevaisuuden kannalta?

3) Mitä ajatuksia herää alla olevista aiheista?

1. EU:n uudistuminen kilpailukykyiseksi ja kestäväksi talousalueeksi (ilmastomuutoksen torjuminen sekä siihen sopeutuminen, osaaminen). · Mitä ajatuksia herää? Mikä tässä on tärkeää?

2.  EU:n toimintakyky ja visio demokratia säilyttäen (onko isoissa kysymyksissä yhtenäinen linja vai hajautuminen kansallisiin intresseihin) · Mitä ajatuksia herää? Mikä tässä on tärkeää?

3.  Turvallisuus, autonomia, resilienssi (kumppanuus) · Mitä ajatuksia herää? Mikä tässä on tärkeää?

4. Eurooppalaisen elämän laatu · Mitä ajatuksia herää? Mikä tässä on tärkeää?

4) Millaisesta tulevaisuudesta haaveilet?