<?xml version="1.0"?>
<rss version="2.0">
   <channel>
      <title>suomen historia by __</title>
      <link>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn</link>
      <description></description>
      <language>en-us</language>
      <pubDate>2022-12-07 09:37:20 UTC</pubDate>
      <lastBuildDate>2026-01-30 22:23:02 UTC</lastBuildDate>
      <webMaster>hello@padlet.com</webMaster>
      <image>
         <url></url>
      </image>
      <item>
         <title>helmikuun manifesti 1899</title>
         <author>emilahvonen</author>
         <link>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2411942484</link>
         <description><![CDATA[<div>Helmikuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja oli Venäjän keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 antama säädös, jolla asetettiin erityinen säätämisjärjestys Suomen suuriruhtinaskuntaa koskeville yleisvaltakunnallisille laeille</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2022-12-07 09:57:47 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2411942484</guid>
      </item>
      <item>
         <title>ensimmäinen sortokausi 1899-1905</title>
         <author>emilahvonen</author>
         <link>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2411952667</link>
         <description><![CDATA[<div>Ensimmäinen sortokausi on Suomessa käytetty nimitys ajanjaksosta 1899–1905, jolloin Venäjän keisarikunta pyrki lujittamaan ja yhtenäistämään Venäjän valtakuntaa toteuttamalla vähemmistökansallisuuksiin kohdistuvaa venäläistämispolitiikkaa Suomen suuriruhtinaskuntaa<br>•&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Venäjänkielen opetusta kouluissa lisättiin.</div><div>•&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;1901 asevelvollisuuslaki.</div><div>•&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Postilaitos ja rautatiet Venäjän valvontaan.</div><div>•&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Venäläisille oikeus Suomen virkoihin.&nbsp;</div><div>•&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Sanomalehtien lakkauttamisia.&nbsp;</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2022-12-07 10:07:57 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2411952667</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Bobrikovin murha 1904</title>
         <author>emilahvonen</author>
         <link>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2411954573</link>
         <description><![CDATA[<div>Suomalaiset <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sortokausien_aktivismi">aktivistit</a> olivat vuoteen mennessä 1904 muodostaneet salaisen verkoston, joka kaavaili Bobrikovin murhaa vastalauseena venäläistämispolitiikalle. Heidän edelleen ehti kuitenkin <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kouluylihallitus">Kouluylihallituksen</a> 29-vuotias apukamreeri, senaattori <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Waldemar_Schauman">Waldemar Schaumanin</a> poika <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Eugen_Schauman">Eugen Schauman</a>, joka murhasi Bobrikovin ampumalla tätä 16. kesäkuuta 1904 Helsingin Senaatintalossa eli nykyisessä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtioneuvoston_linna">Valtioneuvoston linnassa</a>. Schauman suunnitteli ja toteutti tekonsa yksin, vaikka oli yhteydessä myös muihin aktivisteihin.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2022-12-07 10:09:54 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2411954573</guid>
      </item>
      <item>
         <title>suurlakko 1905</title>
         <author>emilahvonen</author>
         <link>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2411955840</link>
         <description><![CDATA[<div><strong>Suurlakko</strong> oli <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_keisarikunta">Venäjän keisarikunnassa</a> ja sen hallintaan kuuluneessa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_suuriruhtinaskunta">Suomen suuriruhtinaskunnassa</a> loka–marraskuussa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/1905">1905</a> tapahtunut laaja, vallankumouksellinen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Lakko">lakko</a>. Suomessa tapahtuma oli sekä suomalaisten yhteinen kansannousu Venäjän keisarikuntaa vastaan, että osa 1900-luvun alussa suomalaisten kesken käytyä sisäpoliittista valtataistelua. Suurlakko johti ensimmäisen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sortokaudet">venäläistämiskauden</a> päättymiseen ja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4%C3%A4ty-yhteiskunta">sääty-yhteiskunnan</a> muuttumiseen parlamentaarisen kansalaisyhteiskunnan suuntaan. Viimeksi mainitun suhteen toteutuivat yleinen ja yhtäläinen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Yleinen_%C3%A4%C3%A4nioikeus">äänioikeus</a> sekä kansanedustuslaitoksen eli <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskunta">eduskunnan</a> perustaminen Suomeen. Korkein poliittinen valta jäi kuitenkin <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_keisari">Venäjän keisarin</a> ja keskushallinnon haltuun. Ensimmäinen sortokausi päättyi Bobrikovin murhaan ja suurlakkoon</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2022-12-07 10:11:12 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2411955840</guid>
      </item>
      <item>
         <title>eduskunta uudistus 1906</title>
         <author>emilahvonen</author>
         <link>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2411957597</link>
         <description><![CDATA[<div>Vuoden 1906 eduskuntauudistuksen ansiosta saatiin Suomeen edistyksellinen kansanedustuslaitos. Perustuslaki antoi kuitenkin hallitsijalle täydellisen veto-oikeuden eduskunnan päätöksiin sekä vapaat kädet toimeenpanovallan johtamisessa. Siinä missä perustuslain antamat oikeudet hallitsijalta lakkasivat, otettiin käyttöön sen vastaiset määräykset.<br><br>Äänioikeus eduskuntavaaleissa kaikille 24 –vuotta täyttäneille, myös naisille&nbsp;</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2022-12-07 10:12:58 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2411957597</guid>
      </item>
      <item>
         <title>toinen sortokausi 1908-19017</title>
         <author>emilahvonen</author>
         <link>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2411958631</link>
         <description><![CDATA[<div>Toinen sortokausi oli Suomen historiassa sortokausiksi kutsutun ajanjakso n jälkimmäinen vaihe vuosina 1908–1917, jolloin Venäjä pyrki merkittävästi kaventamaan Suomen autonomiaa.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2022-12-07 10:13:54 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2411958631</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Bobrikov kenraalikuvernööriksi 1898</title>
         <author>emilahvonen</author>
         <link>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2415333391</link>
         <description><![CDATA[]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2022-12-09 07:52:36 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2415333391</guid>
      </item>
      <item>
         <title>1917 vasemmiston valtalaki</title>
         <author>emilahvonen</author>
         <link>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2420302165</link>
         <description><![CDATA[<div>Heinäkuussa 1917 vasemmiston ajama valtalaki. Valta eduskunnalle.&nbsp;</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2022-12-14 09:21:26 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2420302165</guid>
      </item>
      <item>
         <title>suomi itsenäistyy 6.12.1917</title>
         <author>emilahvonen</author>
         <link>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2420308493</link>
         <description><![CDATA[<div>•&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Marraskuussa 1917 porvarienemmistöinen eduskunta julistautui korkeimman vallan käyttäjäksi.<br>•&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Tunnustusta pyydettiin Pohjoismailta ja länsivalloilta. Ne halusivat odottaa ensin Neuvosto-Venäjän päätöstä.</div><div>•&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Neuvosto-Venäjä tunnusti Suomen. Syyt mm: ei halunnut vihollista Pietarin lähelle. Myös propagandasyyt. Ja Marxilainen ideologia</div>]]></description>
         <enclosure url="https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/historia/eduskunta-ja-itsenaistyminen-1917/Sivut/default.aspx" />
         <pubDate>2022-12-14 09:27:34 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2420308493</guid>
      </item>
      <item>
         <title>tarton rauha 1920</title>
         <author>emilahvonen</author>
         <link>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2426567508</link>
         <description><![CDATA[<div>Sopimuksessa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Petsamo">Petsamo</a> liitettiin Suomeen, kun taas Suomeen liittymisestä sopineet <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Repola">Repolan</a> ja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Poraj%C3%A4rvi_(Aunuksen_Karjala)">Porajärven</a> kunnat jäivät Neuvosto-Venäjälle. Muilta osin maiden välinen raja jäi vastaamaan vanhaa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_suuriruhtinaskunta">Suomen suuriruhtinaskunnan</a> itärajaa. Suomen oli myös luovuttava liittoalueestaan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirjasalon_tasavalta">Kirjasalon tasavallasta</a> Pohjois-<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Inkeri">Inkerissä</a>. Tartossa sovitut Suomen rajat olivat pienemmät kuin suomalaisten alkuperäisissä tavoitteissa, mutta laajemmat kuin Neuvosto-Venäjän tavoitteissa. Suomen tavoittelema <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4-Karjala">Itä-Karjalan</a> alue jäi osaksi Neuvosto-Venäjää ja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4-Karjalan_kysymys">kysymys sen autonomisesta asemasta</a> jäi hiertämään maiden välejä.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2022-12-21 10:17:02 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2426567508</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Tynkäeduskunta 1918</title>
         <author>emilahvonen</author>
         <link>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2438918374</link>
         <description><![CDATA[<div><strong>Tynkäeduskunta</strong> oli <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota">Suomen sisällissodan</a> jälkeen vuonna 1918 kokoontunut vajaalukuinen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskunta">eduskunta</a>, josta puuttuivat lähes kaikki <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sosialidemokraattinen_puolue">sosialidemokraattisen puolueen</a> (SDP) kansanedustajat. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskuntavaalit_1917">Syksyn 1917 vaaleissa</a> eduskuntaan oli valittu 92 sosialidemokraattia ja 108 <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Porvari_(politiikka)">porvarillisten puolueiden</a> edustajaa, joten lähes puolet eduskunnasta oli poissa. Tynkäeduskunta toimi maaliskuussa 1919 pidettyihin <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskuntavaalit_1919">seuraaviin eduskuntavaaleihin</a> saakka.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2023-01-10 07:53:35 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2438918374</guid>
      </item>
      <item>
         <title>suomen kuningashanke 1918</title>
         <author>emilahvonen</author>
         <link>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2438928764</link>
         <description><![CDATA[<div>Vaikka täyttä yhteisymmärrystä ei koskaan saavutettu, valittiin Suomen kuninkaaksi lokakuussa 1918 <strong>Hessenin prinssi Friedrich Karl</strong>. Hänet nimitettiin tehtäväänsä suomalaistetulla hallitsijanimellä Fredrik Kaarle. Maailmanpoliittinen tilanne eli nopeasti, eikä kuningas lopulta koskaan edes käynyt maassamme. Saksa antautui ensimmäisessä maailmansodassa ja hanke peruuntui.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2023-01-10 08:03:04 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2438928764</guid>
      </item>
      <item>
         <title>kansainliitto 1920</title>
         <author>emilahvonen</author>
         <link>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2438937394</link>
         <description><![CDATA[<div>Kansainliitto oli kansainvälinen järjestö, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen tehtävänään aseidenriisunta, valtioiden välisten asioiden ratkaisu ja elinolosuhteiden ylläpito. Yhdistyneet kansakunnat korvasi Kansainliiton toisen maailmansodan jälkeen.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2023-01-10 08:11:05 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2438937394</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Neuvostoliitto perustettiin 30.12.1922</title>
         <author>emilahvonen</author>
         <link>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2438955179</link>
         <description><![CDATA[<div>Oikeasti Neuvostoliiton pohja luotiin marraskuussa 1917, kun vallankumousjohtaja Vladimir Iljitš Leninin bolševikkiklikki kaappasi vallan Pietarissa. Tätä oli edeltänyt vuosien vallankumouksellinen työ tsaari-Venäjällä, jonka osana oli myös Suomen suuriruhtinaskunta.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2023-01-10 08:28:34 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2438955179</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Köyhäinhoitolaki 1922</title>
         <author>emilahvonen</author>
         <link>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2438964776</link>
         <description><![CDATA[<div>Köyhäinhoitolaki on nyttemmin kumottu laki, jossa köyhäinhoito Suomessa määriteltiin uudelleen. Köyhäinhoitolaki säädettiin vuonna 1922. "Jos työntekijä on ollut saman työantajan työssä taikka palvellut samassa liikkeessä tai yrityksessä vähintään kaksikymmentä vuotta ja sinä aikana tullut kivulloiseksi tahi muuten työhön kykenemättömäksi, ettei hän enää voi itseään elättämään, olkoon oikeutettu voimainsa mukaisesti työtä vastaan saamaan kuolinpäiväänsä asti elatuksensa työnantajan tahi, jos niin kohtuullisesti harkitaan, hänen perillisiltään tahi liikkeen tai yrityksen omistajalta."<br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2023-01-10 08:38:15 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2438964776</guid>
      </item>
      <item>
         <title>torpparilaki 1918</title>
         <author>emilahvonen</author>
         <link>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2438968048</link>
         <description><![CDATA[<div>Laki vuokra-alueiden lunastamisesta eli ”torpparilaki” oli 17. heinäkuuta 1918 hyväksytty laki torppareiden ja mäkitupalaisten oikeudesta lunastaa vuokra-alueensa. Lakia täydennettiin 1919 koskemaan myös lampuoteja.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2023-01-10 08:41:16 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2438968048</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Noottikriisi 1961</title>
         <author>emilahvonen</author>
         <link>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2458693939</link>
         <description><![CDATA[<div>Noottikriisi on Suomen ja Neuvostoliiton välisissä suhteissa vuonna 1961 tapahtuneesta poliittisesta kriisistä käytetty nimitys.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2023-01-27 08:47:05 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2458693939</guid>
      </item>
      <item>
         <title>YYA-sopimus 1948</title>
         <author>emilahvonen</author>
         <link>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2458694816</link>
         <description><![CDATA[<div>YYA-sopimus eli sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta oli sopimustyyppi, joita Neuvostoliitto solmi Varsovan liittoon kuuluvien maiden ja Suomen kanssa. YYA-sopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä allekirjoitettiin 6. huhtikuuta 1948. Allekirjoittajina olivat Suomen presidentti J. K.Paasikivi</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2023-01-27 08:48:10 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2458694816</guid>
      </item>
      <item>
         <title>yöpakkas kriisi 1958</title>
         <author>emilahvonen</author>
         <link>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2458697638</link>
         <description><![CDATA[<div><strong>yöpakkaskriisi</strong> oli <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi">Suomen</a> ja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Neuvostoliitto">Neuvostoliiton</a> suhteissa syksyllä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/1958">1958</a> ilmennyt kriisi. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskuntavaalit_1958">Heinäkuun 1958 vaaleissa</a> vasemmistolainen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kansan_Demokraattinen_Liitto">Suomen Kansan Demokraattinen Liitto</a> (SKDL) oli saanut 25 % äänistä ja nousi 50 edustajalla <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskunta">eduskunnan</a> suurimmaksi puolueeksi. Sosiaalidemokraatti <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Karl-August_Fagerholm">Karl-August Fagerholmin</a> muodostamaan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Fagerholmin_III_hallitus">hallitukseen</a> puoluetta ei kuitenkaan hyväksytty. Neuvostoliitto veti suurlähettiläänsä pois suomesta.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2023-01-27 08:51:38 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2458697638</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Kekkosen presidenttikausi</title>
         <author>emilahvonen</author>
         <link>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2458698557</link>
         <description><![CDATA[<div>Hän oli tasavallan istuva presidentti yhtäjaksoisesti vuodesta 1956 alkuvuoteen 1982, yli 25 vuoden ajan. Viimeinen presidenttikausi jäi kesken sairauden takia.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2023-01-27 08:52:47 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2458698557</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Suomen sota 1809</title>
         <author>emilahvonen</author>
         <link>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2689270365</link>
         <description><![CDATA[<div>Venäjä valloitti Etelä-Suomen. Sen aikainen Tsaari oli Aleksanteri ensimmäinen.&nbsp; Hän valloitti suomen saadakseen Ruotsin Britannian vastaiseen kauppasaartoon. Tästä hän oli sopinut Napoleonin kanssa Tilsitin sopimuksessa.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2023-09-07 17:50:24 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2689270365</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Kalevala kootaan 1835</title>
         <author>emilahvonen</author>
         <link>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2689279116</link>
         <description><![CDATA[<div>Elias Lönnrot kokoaa Kalevalan</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2023-09-07 17:56:05 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2689279116</guid>
      </item>
      <item>
         <title>valtionpäivä uudistus 1863</title>
         <author>emilahvonen</author>
         <link>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2689285482</link>
         <description><![CDATA[<div>&nbsp; &nbsp;Valtiopäivät määräaikaisiksi. Suomesta virkakieli ruotsin rinnalle. Kunnallisuudistus: kirkon ja&nbsp; kunnan asiat erotettiin toisistaan. Oma sotaväki.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2023-09-07 18:00:16 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2689285482</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Nikolai II kruunataan 1994</title>
         <author>emilahvonen</author>
         <link>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2689289277</link>
         <description><![CDATA[]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2023-09-07 18:03:10 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2689289277</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Suomen sisällissota 1918 tammikuu</title>
         <author>emilahvonen</author>
         <link>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2689308824</link>
         <description><![CDATA[<div>•&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Sota kesti 3 kk.<br>•&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;•&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Huono elintarviketilanne.&nbsp;</div><div>•&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Viljatoimitukset Venäjältä loppuivat. Työttömyys.&nbsp;</div><div>•&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Nälänhätää, nälkämellakoita. Mielenosoitukset, lakkoilut. Köyhälistö kärsi eniten.</div><div>•&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Porvarit suhtautuivat työväestön vaatimuksiin nihkeästi.</div><div>•&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Aseelliset ryhmät: punakaartit, valkokaartit (suojeluskunnat).</div><div>•&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Bolševikeilta aseita punakaartilaisille. Kannustivat suoraan toimintaan, antoivat koulutusta ja neuvontaa.</div><div>•&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Sisällissota syttyi tammikuussa 1918&nbsp; venäläisten aseistariisumisella. Pohjanmaalla, Mannerheimin käskystä.</div><div>•&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Punaiset perustivat kansanvaltuuskunnan Helsinkiin, senaatti pakeni Vaasaan. Senaatin tavoite: vallan palauttaminen.</div><div>Osapuolten koostumus:</div><div>•&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Punaisissa: työväestöä, tilatonta maataloustyöväkeä, torppareita</div><div>•&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Valkoisissa: itsenäisiä talonpoikia, keskiluokkaa (= esim. virkamiehiä, ylioppilaita, kauppiaita, opettajia, pappeja).</div><div><strong>&nbsp;</strong></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2023-09-07 18:17:40 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/emilahvonen/yw1hnriy8ezy4aqn/wish/2689308824</guid>
      </item>
   </channel>
</rss>
