Hankkeen toiminnallisena menetelmänä käytetään yhteisölähtöistä tutkimus- ja toimintamenetelmää, CLRAa. Menetelmän avulla voitte yhdessä

- Tunnistaa teille tärkeimpiä asioita, keksiä ratkaisuja ja ryhtyä mielekkäisiin toimiin

- Saada äänenne kuuluviin JA vaikuttaa todelliseen muutokseen kouluissa, lähiöissä tai muissa yhteisöissä

- Vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja oppia vaikuttamisen kanavia aina eurooppalaiseen päätöksentekoon asti.

Tämä Padlet alusta toimii toiminnasta saavutettavien 2 op:n oppimis- ja dokumentointialustana ja toimintaa ohjaavien fasilitaattorien ohjausalustana.

Opintojakson suorittaminen:

Perehdy ensin osioon 1, Demokraattinen ryhmätoiminta. Lue aineisto ja tee siellä oleva keskustelutehtävä.

Perehdy myös osioon 2, Community-Led Reaserch and Action -osioon. Lue aineisto ja tee pohdintatehtävä.

Merkitse osioiden 1 ja 2 tehtävät suoritetuiksi seurantavälineellä.

Osallistu työpajoihin

Täytä reflektiolomakkeet jokaisesta osiosta soveltuvin osin

Tee fasilitaattorien antamat mahdolliset välitehtävät

Demokratia perustuu siihen, että haluamme rakentaa yhdessä toimivaa yhteiskuntaa. Demokratian rakentaminen edellyttää vuorovaikutusta ja dialogia toistemme kanssa. vuorovaikutus ja dialogi ei tarkoita yhden oikean näkökulman löytämistä, vaan tarvitsee muodostuakseen kriittistä ajattelua, ymmärryksen lisääntymistä ja luottamuksen rakentamista. Myös tutkitulla ja kokemustiedolla on iso rooli demokratiaan liittyvässä keskustelussa.  

Demokratia ei ole staattinen tila

Demokratia ei ole itsestään selvyys tai staattinen tila yhteiskunnassamme, vaikka Suomessa asiat ovat pääsääntöisesti hyvin. Yhteiskunnan muuttuvien tilanteiden takia tarvitaan erityisesti kehittää nuorten demokraattisen vaikuttamisen paikkoja, jotta kaikki kansalaiset tulevat kuulluksi, myös hiljaisemmat ryhmät. 

Yourope-hankkeen demokraattinen ryhmätoiminta 

Tässä osiossa voit perehtyä demokratian perusteisiin. Perehdy tämän osion materiaaleihin ensin ja tee osioon liittyvä keskustelutehtävä. Tämän osion jälkeen hyödynnä demokratiaan liittyviä oivalluksiasi ryhmätyöskentelyssäsi. 

1. Katso video Kenen demokratia? (kesto 50 min) 

2. Lue demokratiajärjestelmän kuvaus EU:ssa ja Suomessa  

3. Valitse vähintään kaksi alla olevista verkkosivuista/dokumenteista luettavaksesi

4. Kirjoita viestialustalle oma pohdintasi demokraattisesta toiminnasta, joka on sinua puhututtanut eniten (toimiva käytäntö tai sellainen, jossa olisi parannettavaa). Hyödynnä tarvittaessa annettuja materiaaleja (vähintään kaksi lähdettä) ja laita pohdintasi loppuu, mitä lähdemateriaalia käytit. Kommentoi vähintään yhtä pohdintaa omasta näkökulmastasi.

Euroopan unionin nuorisostrategia

Happonen, K & Kiilakoski, T. (toim.) (2024). Nuoruuden kolme vuosikymmentä. Nuorisobarometri 2024.

Meriläinen, Niina, Rautiainen, Matti ja Hiljanen, Mikko. (2022). Monen kerroksen nuoria. Politiikasta -verkkolehti. 

Nuoret ja osallisuus -sivusto

Oikari, Niilo. (2022). Demokratia pelissä. Opetuslautapelikokeilu lukiossa. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. 

Opetushallitus. Ihmisoikeus- ja demokratiakasvatuksen sivusto. Sisältää linkkejä demokratiaan liittyviin eri osa-alueisiin.

Opetushallitus. Nuoret, arvot ja EU-strategia julisteet

Rauhankasvatusinstituutti. Demokratia ja osallisuus

Sitran megatrendit 2026 ja tulevaisuuden ennakointi

Lisää oma tekstisi keltaisen +-ikonin kautta. Raahaa oma tekstisi tämän laatikon alle.

Yhteisölähtöinen tutkimus ja toiminta (Community-led Research and Action, CLRA) on osallistava ja toimintaan suuntautunut menetelmä, jonka tavoitteena on edistää osallistavaa toimintaa ja mahdollistaa nuorten merkityksellinen osallistuminen päätöksentekoon. Menetelmä osallistaa aktiivisesti nuoria tutkijoita erilaisista ja aliedustetuista taustoista, erityisesti oppilaitoksissa, tutkimaan ja käsittelemään yhteiskunnallisia kysymyksiä, joihin eurooppalainen päätöksenteko vaikuttaa.

CLRAn käyttö Yourope-hankkeessa

CLRA-työskentelyn kautta nuoret tutkijat ja heidän yhteisönsä osallistuvat demokraattisten tiekarttojen laatimiseen, jotka yhdistävät paikalliset huolenaiheet eurooppalaiseen päätöksentekoon. Nämä tiekartat toimivat konkreettisina toimintasuunnitelmina yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi ja osallistavien käytäntöjen muotoilemiseksi. Lisäksi luovat tuotokset, kuten esimerkiksi tarinankerronta ja taiteelliset ilmaisut, esitellään CitizenArt-näyttelyissä, mikä vahvistaa nuorten ääniä ja edistää julkista keskustelua eurooppalaisesta demokratiasta.

Tässä osiossa voit perehtyä CLRA-menetelmään. Perehdy tämän osion materiaaleihin ensin ja tee tähän osioon liittyvä keskustelutehtävä. Tämän osion jälkeen pystyt hyödyntämänn demokratiaan liittyviä oivalluksiasi ja CLRA-menetelmän työskentelytapoja ryhmätyöskentelyssäsi. 

1. Lue CLRA-menetelmän teoriaa PDF-esitys 

2. Kuuntele Paulo Freire's Critical Pedagogy -video

3. Lue CLRA.menetelmän käytöstä kirjoitettu teksti  

4. Valitse vähintään kaksi alla olevista materiaaleista luettavaksi.

5. Kirjoita viestialustalle, oletko sinä osallistunut kansalaisvaikuttamiseen tai muuhun vastaavaan yhteisölliseen toimintaan. Pohdi, mitä CLRA-menetelmän käyttö voisi yhteistyöskentelyssä tarkoittaaa ja mitä etuja menetelmässä näet. Kirjoita myös, miten sinä toimisit eri CLRA-vaiheissa ja minkälaisia tuotoksia voisit tehdä. Perustele materiaaliin pohjautuen omat ideasi. Kommentoi vähintään yhtä pohdintaa.

Participatory Action Research: https://www.participatorymethods.org/methodology/participatory-action-research/

Participatory Action Research:

https://img.youtube.com/vi/dhIlgSpVk78/maxresdefault.jpg

Lisää oma tekstisi keltaisen +-ikonin kautta. Raahaa tekstisi tämän laatikon alle.

UNICEF ja European Union korostavat, että nuorilla on oikeus tulla kuulluiksi ja osallistua päätöksentekoon. Nuorten osallistuminen voisi olla vaikka, järjestötoimintaa, mielipiteen ilmaisua tai vaikuttamista verkossa.

Sitra tuo esiin että, tulevaisuudessa kansalaisten osallistuminen on yhä tärkeämpää. Minun mielestäni nuoria voisi kannustaa osallistumaan jo koulussa, jotta he osaisivat käyttää ääntään myös aikuisina.

Lähteet:

Adolescent and youth participation | UNICEF European Union

Sitran megatrendit 2026 ja tulevaisuuden ennakointi

lähteet:

Adolescent and youth participation | UNICEF European Union

Monen kerroksen nuoria – Politiikasta

Mun mielestä demokratia ei saisi olla vaan vaalit, vaan myös esim. nuorisovaltuustot, kuntalaisaloitteet, osallistuva budjetointi ja se, että ihmisiä kuullaan oikeasti päätöksiä tehtäessä. Sitran Megatrendit 2026 korostaa, että osallisuutta pitää vahvistaa, jotta luottamus säilyy.

Lisäksi kouluissa pitäisi opettaa enemmän sitä, miten omaa ääntä saa kuuluviin ja miten voi vaikuttaa jo nuorena.

Tärkeintä on se tunne, että oma ääni merkitsee – ei vaan paperilla, vaan oikeasti.

Lähteet: Nuorisobarometri 2024, Sitra: Megatrendit 2026.

Materiaaleissa korostettiin, että jokaisen nuoren mielipide on tärkeä. Minusta olisi hyvä, että nuorille kerrottaisiin selkeämmin erilaisista tavoista osallistua. Silloin kynnys olisi pienempi.

Lähteet: UNICEF, Sitra.

Jos olisin mukana, valitsisin ensin aiheen ja keräisin vähän tietoa siitä. Tuotoksena voisin tehdä jonkin lyhyen tekstin, koska se on mulle helpoin tapa. Menetelmä tuntuu selkeältä ja sopii myös sellaiselle, joka ei ole ennen osallistunut.

Lähteet: CLRA-materiaali, Paulo Freire.

CLRA-menetelmässä näen paljon samaa kuin nuorisovaltuustotyössä. Se pohjautuu osallistavaan toimintatutkimukseen, jossa osallistujat ovat aktiivisia toimijoita ja muutosta tehdään yhdessä (Participatory Action Research, Participatory Methods 2024). Lisäksi oman kokemuksen ja reflektion merkitys korostuu, mikä liittyy myös autoetnografiseen ajatteluun, jossa omaa kokemusta tarkastellaan tiedon lähteenä (Autoetnografia, Tampereen yliopisto / FSD).

Eri CLRA-vaiheissa toimisin niin, että ensin toisin esiin omia ja muiden kokemuksia, sitten suunnittelisimme yhdessä konkreettisen toimenpiteen ja lopuksi pysähtyisin reflektoimaan, mitä opimme. Tuotoksena voisi olla esimerkiksi kehittämisehdotus kunnalle tai yhteinen raportti nuorten näkemyksistä.

Pidin ajatuksesta, että yhdessä oppiminen lisää sitoutumista. Olen samaa mieltä – kun on itse mukana prosessissa, myös vastuu ja motivaatio kasvavat

Lähteet: CLRA-materiaali, Paulo Freire

Näen tämän kansalaisvaikuttamisena, koska toiminnan kautta pyritään tukemaan nuorten hyvinvointia sekä ehkäisemään syrjäytymistä. Samalla nuoria kuunnellaan ja heitä kannustetaan osallistumaan toiminnan kehittämiseen.

CLRA- menetelmässä keskeistä on osallistuminen ja yhdessä kehittäminen. Nuorten kanssa tämä voisi tarkoittaa sitä, että heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään kuunnellaan ja käytetään toiminnan kehittämiseen. Prosessi voisi alkaa sillä, että kerätään nuorten kokemuksia, jonka jälkeen mietitään yhdessä ratkaisuja ja kehittämistä. Lopuksi arvioidaan, mitä opittiin ja miten voimme jatkossa parantaa.

Prosessin tuotoksena voisi olla esimerkiksi kehittämisehdotuksia tai raportti nuorten tarpeista ja kokemuksista.

Lähteet: CLRA-menetelmän teoria, Kirsi Purhonen& Nina Smolander.