<?xml version="1.0"?>
<rss version="2.0">
   <channel>
      <title>Viittaustekniikka tehtävät :) by Anniina Koivu</title>
      <link>https://padlet.com/apekoivu/viittaus19</link>
      <description>Valmistettu keskittynein mielin</description>
      <language>en-us</language>
      <pubDate>2019-02-03 09:39:41 UTC</pubDate>
      <lastBuildDate>2019-05-28 20:06:48 UTC</lastBuildDate>
      <webMaster>hello@padlet.com</webMaster>
      <image>
         <url>https://padlet-assets.s3.amazonaws.com/icons/File.png</url>
      </image>
      <item>
         <title>:)Tänne taas palautteet päivästä</title>
         <author>apekoivu</author>
         <link>https://padlet.com/apekoivu/viittaus19/wish/327035792</link>
         <description><![CDATA[<div><a href="https://padlet.com/apekoivu/viittaus2">https://padlet.com/apekoivu/viittaus2</a></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2019-02-03 09:57:56 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/apekoivu/viittaus19/wish/327035792</guid>
      </item>
      <item>
         <title>(Ryhmä 2) </title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/apekoivu/viittaus19/wish/327635247</link>
         <description><![CDATA[<div><br></div><div><strong>Suorat lainaukset:</strong><br>1.  "Lauluteksteissä ei välttämättä noudateta mitään standardia, vaan translitterointi vaihtelee paljon eri kielialueiden ja erilaisten nuottilähteiden välillä" ( Merras-Häyrynen, 2013, 3). <br> </div><div>2." Aina 1980- luvulle saakka luotonanto oli Suomessa tiukasti säännösteltyä ja </div><div>vahvasti kontrolloitua. Velkaongelmat olivat vähäisiä, eikä lainsäätäjän tarvinnut </div><div>niihin puuttua." (Simpanen, 2012, 3.)<br><br></div><div>3. "Useimmiten varsinainen konkurssivelallinen eli itse konkurssiin mennyt taho on yhtiö" (Varjonmaa, 2011, 12). <br><br></div><div><strong>Yhteen virkkeeseen viittaaminen:</strong></div><div><br></div><div>4. Saarisen ja Metsävainion mukaan, korkeakouluopiskelijoista kahdeksalla prosentilla on oppimisvaikeus tai oppimiseen liittyvä sairaus tai vamma (Saarinen &amp; Metsävainio, 2018, 1).<br><br>5.  Simpasen (2012, 4) mukaan, konkurssi on oikeudellisena ja taloudellisena ilmiönä hyvin vanhaa perua. <br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2019-02-05 07:06:12 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/apekoivu/viittaus19/wish/327635247</guid>
      </item>
      <item>
         <title>(Ryhmä 3)</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/apekoivu/viittaus19/wish/327636007</link>
         <description><![CDATA[<div><strong>Suorat lainaukset:</strong><br><br>”Suuntaus on ollut erittäin selvä Pohjois-Amerikassa, mutta samantapainen kehitys on ollut tyypillistä myös monille Eurooppaan ja Suomen tietojenkäsittelyopin laitoksille” (Kovalainen ja Auramäki, 1).<br><br>Satokangas kirjoittaa..<br>Satokangas huomauttaa...<br>Satokangas ajattelee..<br><br>Satokankaan mukaan (2017, 1), Harmaa talous on toimintaa, jossa organisaatio tai luonnollinen henkilö välttele lakisääteisiä velvoitteitaan , kuten verjoen tai työnantajanmaksujen maksamista.<br><br><strong>Yhteen Virkkeeseen:</strong><br><br>Botaniassa on avattu talvi täksi talveksi puutarha-ulkoalueen, jolla johlistetaan "talven ihmeellisyyttä" ( Ohtonen 2019).<br><br><strong>Suorat Lainaukset:</strong><br><br>"Kun puhumme säästä, olemme usein ensimmäisenä kiinnostuneita siitä, kuinka lämmintä ulkona on" (Saukkonen, Suomalainen Sää, 2008, 8).<br><br><br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2019-02-05 07:12:23 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/apekoivu/viittaus19/wish/327636007</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Ryhmä 1</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/apekoivu/viittaus19/wish/327636814</link>
         <description><![CDATA[<div><br> <br><br><strong>Yhteen  virkkeeseen  viittaaminen</strong>:  <br>Käsityön näkökulmasta kulttuuriympäristöä ovat sekä rakennettu ja esineellinen ympäristö että kansanperinteeseen pohjautuva henkinen ympäristö (Suojanen 1992, 22). <br><br><strong>Useampaan  kuin  yhteen  virkkeeseen  viittaaminen </strong> <br>Suomalaisen kulttuuriperinnön ilmenemismuotoina voidaan nähdä henkinen ja aineellinen kulttuuriperintö. Henkisen kulttuuriperinnön ilmenemismuotoina ovat kieli (esimerkiksi murteet, ammattikieli, harrastuskieli), arkeen ja juhlaan liittyvät tavat, taidot, uskomukset, perinteet ja paikannimet. Aineellisena kulttuuriperintönä ovat esineet, rakennukset ja ympäristöt. Näiden tarkoituksena on välittää menneitä asioita tuleville sukupolville. (Järnefelt 2006.)<br><br><br><strong>Suorat  lainaukset  (=kopiointi  sanasta  sanaan)</strong>  HAASTATTELUSTA LAINAUS:<br>”Piirsin sinulle oman ehdotukseni, jossa "panssari" koostuu kahdesta osasta, muhevoittavasta nahkanutusta jossa on turkiksia ja essumaisesta kasasta metallilevyjä. Toivottavasti kuva on itseään selittävä. Värit tietenkin saavat useimmissa maailmoissa olla örkillä varsin tummat, joten esim. turkis voisi olla vaikka mustaa. Olkapäihin voisi turkispalojen alle ommella toppausta, jos turkiksen karva ei ole kovin pitkää. Näin hartialeveys kasvaa, ja olemus muuttuu epäihmismäisemmäksi. Sama pätee niskaan. Yksi idea tuossa on, jotta haarniskasta voi olla hyötyä enemmän moniosaisena, eli se on yleiskäyttöisempi. Lähinnä ajattelin siis että tuota nahka-turkis nuttua voisi käyttää ilman peltejäkin. Siis. Kuva on vain yksi pikaehdotus, mutta voin kommentoida sitä jos jotain olennaista kysyttävää tulee. Valmistustekniikoihin en ole juuri kiinnittänyt huomiota, materiaaleina pyrin käyttämään ensimmäisessä viestissäsi mainittuja metallia, nahkaa ja turkista.”  <strong>KP48</strong> <br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2019-02-05 07:18:20 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/apekoivu/viittaus19/wish/327636814</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Ryhmä 4</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/apekoivu/viittaus19/wish/327639233</link>
         <description><![CDATA[<div><br>1. Tekstiilituotteiden  kierrättäminen  sellaisenaan säästää  huomattavasti  luonnonvaroja. Kierrätystuotteen  keräilyyn,  lajitteluun  ja  jälleenmyyntiin  kuluu  10-20  kertaa  vähemmän energiaa, kuin uuden vastaavan tuotteen valmistukseen. (Fletcher 2008, 100.)<br><br>2. " Maailmankuva ja kulttuurikuva ovat kielen ja kulttuurin opetuksen keskeisiä käsitteitä, sillä ne toimivat pohjana kulttuurien väliselle oppimiselle" (Kynkäänniemi, 2000).<br><br>3. "Tuloksena on todennäköisesti kirjaston näkyvyyden ja merkityksen selvä lisääntyminen" (Huotari-Iivonen 2004, 80).<br>Huotari-Iivosen (2004, 80) mukaan...<br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2019-02-05 07:30:22 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/apekoivu/viittaus19/wish/327639233</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Ryhmä 5</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/apekoivu/viittaus19/wish/327643690</link>
         <description><![CDATA[<div><br></div><div><strong>Suora sitaatti</strong></div><div>”Jo pienikin kosketus vieraaseen kieleen ja kulttuuriin jättää lapsen aivoihin muistijäljen myöhempää oppimistilannetta varten” (Kuutti 2010, 1).</div><div> </div><div><strong>Yhteen virkkeeseen viittaaminen</strong></div><div>Kielisuihku on kieliopetuksen lyhyempi  muoto, se on lyhyempi kun kielikylpy (Kuutti 2010, 2). </div><div> </div><div><strong>Suora sitaatti</strong></div><div>”Huomasin, että pelien ja leikkien ei tarvinnut olla monimutkaisia, jotta ne herättivät lasten kiinnostuksen” (Pynnönen 2010, 2).</div><div> </div><div><strong>Lähdeluettelo</strong></div><div> </div><div>Kuutti, N. 2010. Kielisuihkutus - kielimaistiaisia lapsille suomalaisen</div><div>kielivarannon monipuolistamiseksi. Kieli, koulutus ja yhteiskunta-elokuu 2010, 1-5.</div><div> </div><div>Pynnönen, J. 2010. Maistiaisia saksan kielellä leikkien ja laulaen – kielisuihkutusta Jyskässä. <em>Kieli, koulutus ja yhteiskunta,</em> 1(3). <a href="https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2010/maistiaisia-saksan-kielella-leikkien-ja-laulaen-kielisuihkutusta-jyskassa">https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2010/maistiaisia-saksan-kielella-leikkien-ja-laulaen-kielisuihkutusta-jyskassa</a>. 5.2.2019.</div><div> </div><div> <br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2019-02-05 07:50:00 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/apekoivu/viittaus19/wish/327643690</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Ryhmä 6</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/apekoivu/viittaus19/wish/327646115</link>
         <description><![CDATA[<div><br><strong>Useampaan virkkeiseen viittaaminen<br></strong><br></div><div>Venäläismatkailun lisääntyessä kysyntä venäjäosaamisesta, yritykset kaipaavat henkilökuntaa, joka palvelemaan venäläisasiakkaita heidän omalla äidinkielellään. (Käyhkö &amp; Laitinen 2012,3-9.)<br><br></div><div><strong>Suora sitaatti</strong><br><br></div><div>”Karelia-ammattikorkeakoulusta valmistuneena restonomina olet matkailuliiketoiminnan ammattilainen, joka osaa tuotteistaa ja markkinoida erilaisia matkailupalveluita” (Karelia-ammattikorkeakoulu, 2019).<br><br></div><div> <br><br></div><div><strong>Lähdeluettelo</strong><br><br></div><div>Käyhkö, S. &amp; Laitinen, N. 2012. Asenteella ja yhteistyöllä eteenpäin. Venäjäosaamisen nykytila ja kehitystarpeita Pohjois-Savon matkailuelinkeinossa. Kuopio: Savonia.<br><br></div><div> <br><br></div><div>Karelia-ammattikorkeakoulu. 2019.Restonomi. <a href="http://www.karelia.fi/fi/koulutus/amk-tutkinnot/restonomi">http://www.karelia.fi/fi/koulutus/amk-tutkinnot/restonomi</a>. 5.2.2019.<br><br></div><div> <br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2019-02-05 07:59:58 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/apekoivu/viittaus19/wish/327646115</guid>
      </item>
   </channel>
</rss>
