<?xml version="1.0"?>
<rss version="2.0">
   <channel>
      <title>Antiikin kreikka ja Rooma by </title>
      <link>https://padlet.com/sara_a_laakkonen/y9ircmhudxsn</link>
      <description>Sara, Wenla, Late ja Alanna</description>
      <language>en-us</language>
      <pubDate>2017-10-05 07:22:01 UTC</pubDate>
      <lastBuildDate>2017-11-23 11:39:10 UTC</lastBuildDate>
      <webMaster>hello@padlet.com</webMaster>
      <image>
         <url>https://padlet-assets.s3.amazonaws.com/icons/Brightnessdown.png</url>
      </image>
      <item>
         <title>Rooman Talous </title>
         <author>laura_ilmonen</author>
         <link>https://padlet.com/sara_a_laakkonen/y9ircmhudxsn/wish/194180836</link>
         <description><![CDATA[<div>Keisari Augustuksesta alkoi kaksisataa vuotta kestänyt rauhan aika nimeltään Pax Romana 27 eaa.-180 jaa. Se loi edellytykset talouden ja kulttuurin kukoistukselle.&nbsp;<br><br>Orjuus oli talouden perustana. Rooman talous perustui orjatyövoimaan kuten Kreikankin. Orjia saatiin sodista ja valloitussotien loputtua, orjien määrä laski ja hinnat nousivat. Orjia saatiin vapauttaa eri testamenttien määräyksillä.<br>Orjien asema Rooman valtakunnassa vaihteli voimakkaasti.&nbsp; Isäntä saattoi surmata orjansa joutumatta siitä vastuuseen. Orja oli esine, ei ihminen.<br><br>Rooma muodosti yhtenäisen talousalueen. Alueella oli yhteinen valuutta, mitat sekä lait. Tavaroita tuotiin kaikkialta valtakunnasta. Alueiden välinen työnjako kohotti Rooman valtakunnan tuottavuutta ja lisäsi taloudellista kasvua.&nbsp; Gallialaiset myivät roomalaisille rautaa, josta tehtiin miekkoja, ja Fenniasta, Suomesta, asti tuotiin Välimerelle turkiksia. Tärkein tuontitavara oli vilja.<br>Roomasta oli kauppayhteydet Intiaan ja Kiinaan, mutta ulkomaankauppa jäi silti vähäiseksi.<br><br>Rooman kaupunki oli valtakunnan talouden ja politiikan keskus. Armeija oli tärkeä kuluttaja, sillä se rakensi ja ylläpiti tieverkostoa. Rahatalous mahdollisti palkka-armeijan synnyn, koska heille taistelu oli leipätyötä.&nbsp;<br><br>Talouden perusta oli maatalous, sillä lähes 90 % väestöstä työskenteli maataloudessa. Rooman alueiden laajentaminen oli tärkeää. Suurtiloissa keskityttiin kaupallisiin tuotteisiin kuten oliivit, viini sekä vihannekset. Roomassa maataloustekniikka ei juurikaan kehittynyt. On esitetty sellainen teoria, että halvan orjatyövoiman saatavuus ei innostanut tekniseen uudistamiseen.&nbsp;<br><br>Kuten Kreikassakin, Roomassakin oli paljon ympäristötuhoja. Eroosio kulutti maaperää ja metsiä hakattiin mm. teollisuuden tai asutuksen takia.&nbsp;<br>Rooman kaupungissa kärsittiin saastumisesta. Heillä oli jätevesiputket ja puhtaan veden verkosto, mutta niitä ei ikinä puhdistettu, joten kaikki saaste valui kaupungissa virtaavaan jokeen. Kulkutaudit levisivät nopeasti, sillä ihmiset asuivat ahtaissa vuokra-asunnoissa ja vessassa käytiin kaupungissa, käyttäen yleisiä vessoja.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2017-10-05 07:35:21 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/sara_a_laakkonen/y9ircmhudxsn/wish/194180836</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Rooman tuho</title>
         <author>sara_a_laakkonen</author>
         <link>https://padlet.com/sara_a_laakkonen/y9ircmhudxsn/wish/194185307</link>
         <description><![CDATA[<div>Rooman valtakunnan tuhoutuminen kesti satoja vuosia. Ja tämän takia syitä on enemmän kuin yksi. Joten rooman valtakunnan tuhosta on monia teorioita.  <br>lyhyesti rooman tuhon syitä; <strong>hallinto</strong>: vallankaappaukset, sisällisodat. <strong>Geopoliittisuus: </strong>kansainvaellukset, provinssien irtautuminen, persialaiset. <strong>talous: </strong>maatalous, inflaattio. V<strong>äestö:</strong> väkimäärä pieneni, epidemiat, kulttuurin heikkeneminen.<strong><br></strong><br></div><div><strong>Teoria 1. talouden heikkeneminen </strong></div><div>Valloitusten loputtua valtakunnassa tuli pulaa tavaroista ja orjista. Joka nosti Rooman inflaatiota. Verotulotkin kääntyivät laskuun.  </div><div>Rooma oli iso valtio ja se tarvitsi isot armeijat. Jotka vaativat paljon rahaa. Jonka takia verotuksia nostettiin.  <br><br><strong>Teoria 2. Huono hallinto <br></strong> Uskonnot olivat yksi syy hallinon ns. jakoon. <br>Rooman itäinen puoli oli varakkaampi ja Keisari Konstantinuksen valintojen seurauksena Rooma jakautui läntiseen ja itäiseen puoliskoon  vuonna 395. Itäistä puolt alettiin kutsua Bysantiksi. <br><br><strong>teoria 3. kansainvaellukset</strong><br>Aasialaiset hunnit menivät eurooppaan ja heidän tieltään slaavi- ja germaaniheimot lähtivät kohti Roomaa. Samalla Idästä ja pohjoisesta lähti liikkeelle kansoja, jotka hyökkäsivät alueille joita rooma hallitsi, Rja rooma hävisi näille. Rooman rajat eivät pitäneet ja tästä alkoi reilut 200 vuotta kestänyt kansainvaellusten aikakausi, jolloin useat eri kansat etsivät uusia asuinalueita. <br>Kun germaanit olivat saaneet viimeisen Rooman keisarin luopumaan vallastaan, Länsi-Rooma hajosi. <br>Germaaneista valtaan nousi germaanikuningas Odovakar.  Yhtenäinen rooman valta kesti siis noin tuhat vuotta. Rooma kuihtui lopulta miljoonakaupungista muutamien kymmenien tuhansien asukkaiden kaupungiksi. <br><br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2017-10-05 07:53:43 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/sara_a_laakkonen/y9ircmhudxsn/wish/194185307</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Rooma suurvaltana</title>
         <author>wenla_laaksonen</author>
         <link>https://padlet.com/sara_a_laakkonen/y9ircmhudxsn/wish/200355157</link>
         <description><![CDATA[<div><br></div><div>Rooma perustettin 753eaa. Se oli ensin kuningaskunta ja sen jälkeen se oli 500-luvulla eaa yhä Kreikan polisten kaltainen kaupunkivaltio.&nbsp;<br><br></div><div>Kun roomalaiset aloittivat laajentumisen, he karkoittivat sitä hallinneet etruskit sieltä vuonna 509eaa. Puunilaissotien aikana Rooma nousi Välimeren valtiaaksi ja oli jo saanut monet valloittamistaan kansoista uskollisiksi Roomalle.&nbsp;<br>Tämä oli yksi suurinsyy suurvallan synnylle.</div><div><br></div><div>Rooman valta laajeni Galliaan ja Keski-Eurooppaan sotapäälikkö Julius Caesarin ansiosta. Vuonna 17eaa Rooma oli suurimmillaan, jolloin sen valtakunta ulottui Britanniasta Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-Idästä Portugaliin. Roomalaiset kehittivät voimakkaasti lainsäädäntöä. He kehittivät 12 tunnin lait ja niissä määriteltiin yhteiskunnan säännöt ja kaikkien tuli noudattaa niitä. Tämä on vaikuutanut vahvasti Euroopan maiden oikeuslakeihin.&nbsp;<br>&nbsp;Rooman nousu imperiumiksi perustui tehokkuuteen. Rooman legioonat, eli valtakunnan armeijat olivat hyvin järjestäytyneitä. He käyttivät hajoita ja hallitse-politiikkaa, eli he jakoivat valtakunnan pieniin yksiköihin ja kohtelivat tiettyjen alueiden kansalaisia eri tavoilla. Toisilla oli enemmän valtuuksia ja näin pyrittiin estämään roomalaisvastaisen liittojen syntyminen.&nbsp;<br><br></div><div>Armeija muodosti Rooman valtion ytimen. Vapaiden kansalaisten velvollisuus oli sotapalvelus. Ratsuväen merkitys ei ollut suuri.&nbsp;<br>Kun Roomasta tuli tasavalta kuningaskunnan sijaan sitä hallitsivat kansalaisten valitsema senaatti ja kaksi konsulia. Kun Caesar kuoli hänen velijenpoikansa Octavianus kukisti ja tappoi Caesarin murhaajat ja tasavallan. Vuonna 27eaa hänella oli yksinvalta. Augustus oli ylipappi ja häntä alettiin kunnioittaa Jumalana. Tästä lähtien Roomaa kutsuttiin keisarikunnaksi.&nbsp;<br>Augustus aloitti valtakunnan yhdistämisen. Hänen aikanaan verotusjärjestelmä parantui ja suosittiin latinan kieltä.<br><br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2017-10-25 12:15:37 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/sara_a_laakkonen/y9ircmhudxsn/wish/200355157</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Kreikka</title>
         <author>alanna_hautajarvi</author>
         <link>https://padlet.com/sara_a_laakkonen/y9ircmhudxsn/wish/200361170</link>
         <description><![CDATA[<div>Antiikin Kreikka terminä viittaa antiikin kulttuuriin muinaiskreikkaa puhuvien ihmisten alueeseen. Kreikka ei ollut yksi valtio, vaan Kreikan alueella oli useita kaupunkivaltioita: näitä kutsutaan nimityksellä polis. Polikseja yhdisti sama kieli ja jumalat, mutta niitä erottivat rajat ja eripurat sekä kilpailut.<br>Polikset eivät olleet pelkästään kaupungin kokoisia, vaan Ateenaan kuului myös n. 140 kylää maaseudulla.  <br><br>Esimerkiksi Ateenan väestö oli määrältään noin 315 000 asukasta 400-luvun lopulla. Näistä orjia ja ulkomaalaisia oli noin 140 000. Äänioikeutettuihin kansalaisiin ei laskettu lapsia, naisia, orjia eikä ulkomaalaisia.<br>Toisin sanoen jo Antiikin Kreikan aikana kehitettiin politiikka, sekä demokratia. Äänivalta oli pelkästään vapailla miehillä, mutta demokratia kuitenkin. <br><br>Laivojen rakentamisen takia kreikkalaiset hakkasivat puut mailtaan, jonka seuraksesta tuli eroosiota. Tämän seuraksena kreikkalaiset tekivät siirtokuntia muualle ja kaupankäynti kasvoi sekä rikastui. <br><br>Kauppaa kreikkalaiset kävivät oliiveilla, <br>oliiviöljyllä, viinillä, saviastioilla, hopealla ja marmorilla. Vientituotteita taas olivat puutavarat, vilja ja orjat.<br><br>Kreikkalaisille viljan tuonti oli erittäin tärkeää nimenomaan eroosion takia. <br>Orjat olivat taas olivat tärkeitä jokaisessa perheessä ja orjakauppa muutenkin oli suuri osa kreikkalaisten kulttuuria. <br><br>Teollinen vallankumous olisi voinut tapahtua jo Antiikin Kreikassa, mutta heillä ei ollut motivaatiota, sillä orjat tekivät kaiken työn.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2017-10-25 12:30:49 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/sara_a_laakkonen/y9ircmhudxsn/wish/200361170</guid>
      </item>
      <item>
         <title></title>
         <author>laura_ilmonen</author>
         <link>https://padlet.com/sara_a_laakkonen/y9ircmhudxsn/wish/200683954</link>
         <description><![CDATA[]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2017-10-26 05:25:45 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/sara_a_laakkonen/y9ircmhudxsn/wish/200683954</guid>
      </item>
      <item>
         <title></title>
         <author>laura_ilmonen</author>
         <link>https://padlet.com/sara_a_laakkonen/y9ircmhudxsn/wish/209676716</link>
         <description><![CDATA[<div>Sara= Rooman tuho<br>Alanna= Kreikka<br>Wenla= Rooma suurvaltana<br>Laura= Rooman talous<br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2017-11-23 11:35:13 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/sara_a_laakkonen/y9ircmhudxsn/wish/209676716</guid>
      </item>
   </channel>
</rss>
