2. Toimeentuloedellytykset ovat koko maan tasolla tai sitä parempia

3. Lähisuhteet ovat turvallisia

2. Haavoittuvassa asemassa tai elämäntilanteessa olevat tulevat kuulluiksi ja kohdatuiksi eri tuen ja avun muodoissa

2. Syrjäytymisriskissä olevien määrä on maan keskitasoa pienempi

2. Päihteiden kokeilu ja käyttö on vähäisempää kuin maassa keskimäärin

Palvelukartta työkaluna ja manuaali sekä omaperhe.fi.

Liikennepuisto

Kohtaamispaikkoja -> vertaisryhmät

(myös yli sukupolvirajojen)

Viestintä: avoin, saavutettava, ajantasainen

Osallisuutta vahvistetaan Hollolassa osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelua ja sitä ohjaavat lainsäädäntö sekä kuntastrategia.

Aikuisväestön osallisuuden kokemus on erilaisten indikaattoreiden mukaan Hollolassa korkealla tasolla. Kunnassa tulisikin erityisesti panostaa lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamiseen.

Toimenpiteet:

Tehdään näkyväksi olemassa olevia rakenteita ja hyviä toimintamalleja -> Osallisuusohjelma osana kunnan hyvinvointisuunnitelmaa.

• Teemme vaikutusten ennakkoarviointeja päätöksenteon tukena.

• Edistämme dialogisuutta ja rakentavaa keskustelukulttuuria (erätauko, skididialogi).

• Perhekeskustoiminnan kehittäminen.

• Osallistuvan budjetoinnin vakiinnuttaminen.

Turvallisuuden tunnetta vahvistavat turvallinen koti-, asuin-, liikenne- ja työympäristö. Lisäksi toimivat peruspalvelut, väestön yhdenvertaisuus ja avun saanti ovat arjen turvallisuuden edellytyksiä.

Arjen turvallisuutta kuvaavien indikaattoreiden valossa hollolalaisten arki näyttäytyy turvalliselta. Kunnan maantieteellinen laajuus haastaa palveluiden saatavuutta ja väestön yhdenvertaisuutta muun muassa pitkien välimatkojen vuoksi. Lisäksi huolta herättävät lasten ja nuorten kokema kiusaaminen sekä vanhempien jaksaminen.

Toimenpiteet

Avoin, saavutettava ja ajantasainen viestintä.

Turvallisen arjen kylät -hanke.

Vanhemmuuden tukeminen -> perhekeskustoiminnan kehittäminen (yhdistysyhteistyö, kohtaamispaikat, omaperhe.fi)

Kiusaamisen vastainen suunnitelma on aktiivisessa käytössä.

Mielen hyvinvointi koostuu monista eri tekijöistä, jotka yhdessä vaikuttavat siihen, miten voimme. Kunnassa tulee edelleen vahvistaa ennaltaehkäisevää työotetta, tarjota matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja eri väestöryhmille ja varmistaa palvelujen saatavuus oikea-aikaisesti. 

Mielen hyvinvoinnin teemasta erityisesti lasten ja nuorten ahdistuneisuus, masentuneisuus ja terveyden tilan kokeminen heikoksi korostuvat. Toisaalta ikääntyvän väestörakenteen myötä vanhusten yksinäisyys ja muutokset palvelurakenteessa haastavat.

Toimenpiteet

Kunnan seniorityö -> etsivä seniorityö.

Kulttuuri- ja ympäristökasvatus -> Monta luontoa -opinpolku.

Yhteisöllisen opiskeluhuolto hankkeen vakiinnuttaminen.

Henkilöstön osaamisen vahvistaminen -> nuorisotyö.

Lasten ja nuorten suojaaminen sosiaalisen median ongelmatilanteilta -> someturva.

Turvallisia kohtaamispaikkoja nuorille.

Panostukset henkilöstön hyvinvointiin.

Päihteettömyys ja terveelliset elämäntavat ovat keskeisiä tekijöitä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisessä.

Hollolalaiset sairastavat tilastojen mukaan keskimääräistä vähemmän. Myönteistä muutosta on tapahtunut myös viimeisimmän kouluterveyskyselyn tulosten (2023) mukaan lasten ja nuorten päihteiden käytössä. Sen sijaan huolta herättää erityisesti lasten ja nuorten liikkumattomuus.

Toimenpiteet

Terveellisten elintapojen tuki kaikille ikäryhmille -> liikuntaneuvonta, koulu PT ja senioriohjaajan toiminnan vakiinnuttaminen.

Päihdekasvatustuntien (Hubu) jatko 5. ja 8. luokkalaisille.

Liikuntakerhot osana Harrastamisen Suomen mallin toimintaa.

Sovellus, joka kokoaa kuntalaisille tietoa Hollolan vapaa-ajan mahdollisuuksista (harrastaminen, kulttuuri, liikunta, luontokohteet yms.).