<?xml version="1.0"?>
<rss version="2.0">
   <channel>
      <title>KTK050 Vuorovaikutus mediassa by Johanna Kainulainen</title>
      <link>https://padlet.com/JohannaKai/xw2l9o7e4zd7</link>
      <description>Seuraa mediaa (uutisia, somea jne.) kuluvalla viikolla: millaista vuorovaikutusta havaitset? Miten käsittelisit havaitsemiasi vuorovaikutuksen ilmiöitä kasvatettaviesi kanssa? Kirjaa ajatuksiasi tänne.</description>
      <language>en-us</language>
      <pubDate>2017-04-18 13:37:16 UTC</pubDate>
      <lastBuildDate>2026-03-06 04:54:38 UTC</lastBuildDate>
      <webMaster>hello@padlet.com</webMaster>
      <image>
         <url>https://padlet-assets.s3.amazonaws.com/icons/Pictureland.png</url>
      </image>
      <item>
         <title></title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/JohannaKai/xw2l9o7e4zd7/wish/167669487</link>
         <description><![CDATA[]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2017-04-23 10:04:31 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/JohannaKai/xw2l9o7e4zd7/wish/167669487</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Vuorovaikutus mediassa</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/JohannaKai/xw2l9o7e4zd7/wish/167755926</link>
         <description><![CDATA[<div>Monet maailman tapahtumat uutisoidaan välittömästi niiden tapahduttua uutisissa. Harmittavan paljon uutiset ovat negatiivisia, tai ainakin jotain erittäin erikoista, jotta se ylittää uutiskynnyksen. Nykyään jo melko pienet lapset seuraavat tai ainakin kuulevat monia uutisia ja tapahtumia, joita tapahtuu. Tällä hetkellä ajattelen, että asioista on tärkeää keskustella lasten kanssa, mutta lapsen ikätaso ja ymmärrys on otettava huomioon. Ajattelen niin, että lapsen kysyessä hänelle on vastattava siihen, mitä hän kysyy. Ja vastauksen kasvattajalta on oltava todenmukainen, mutta sellainen että lapsi ymmrätää sen. Enempää ei tarvitse kertoa kuin mitä lapsi kysyy, usein hyvin  yksinkertainen vastaus riittää. Lapsi kysyy omatoimisesti uudestaan jos hän itse kokee tarvetta saada lisää tietoa. </div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2017-04-24 07:51:09 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/JohannaKai/xw2l9o7e4zd7/wish/167755926</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Vuorovaikutus mediassa</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/JohannaKai/xw2l9o7e4zd7/wish/167757037</link>
         <description><![CDATA[<div>Mediassa on nähtävillä paljon negatiivissävytteistä vuorovaikutusta: monissa uutisissa arvostellaan, ollaan huolissaan, varoitetaan tai kerrotaan muuten ikävistä asioista tai tapahtumista. Olen kuullut joskus sanottavan, että media käyttää pelkoa hyväkseen sisällön markkinoinnissa. On tärkeä opettaa lapsille medialukutaitoa ja kriittisyyttä: että joitakin asioita liioitellaan ja kärjistetään ja negatiivisia uutisia ehkä kirjoitetaan helpommin.&nbsp;<br>Mediassa on kuitenkin myös paljon positiivista uutisointia jonka ei soisi jäävän negatiivisten otsikoiden varjoon: kerrotaan esimerkiksi erilaisista ilmiöistä ja pyritään ymmärtämään erilaisia ihmisiä. Tiedotusvälineillä on tärkeä tehtävä myös tällaisen tiedon välittäjänä. Lasten kanssa voi esimerkiksi lehtijuttujen avulla keskustella erilaisuudesta ja tasa-arvosta. </div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2017-04-24 08:00:33 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/JohannaKai/xw2l9o7e4zd7/wish/167757037</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Tunteet</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/JohannaKai/xw2l9o7e4zd7/wish/167778624</link>
         <description><![CDATA[<div>Olen huomannut, että tänä päivänä viestintään sisällytetään yhä enemmän ihmisten mielipiteitä ja tunteita aiheesta. Uutinen ei enää useinkaan sisällä ainoastaan tapahtumien kuvausta neutraalisti, vaan myös asianomaisten tunneilmaisua. Myös mainontaan liittyy tunteisiin vetoamista ja toisaalta uutismaista viestintätyyliä. Aina ei olekaan&nbsp;helppo erottaa mainosta uutisesta. Tähän tarvitaan medialukutaitoa, jota on myös lasten kanssa hyvä opetella.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2017-04-24 10:26:23 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/JohannaKai/xw2l9o7e4zd7/wish/167778624</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Uutisten kommentointi</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/JohannaKai/xw2l9o7e4zd7/wish/167956716</link>
         <description><![CDATA[<div>Nykyisin uutisia puidaan myös netissä; usein verkkolehdissä on kommenttiosiot, joissa tapahtuu vuorovaikutusta. Uutisia myös jaetaan ja kommentoidaan mm. Facebookissa ja Twitterissä. Kommentointi anonyyminä saattaa olla hyvinkin jyrkkää ja asiatonta, eikä ole hyvän vuorovaikutuksen mukaista.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2017-04-24 19:47:57 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/JohannaKai/xw2l9o7e4zd7/wish/167956716</guid>
      </item>
      <item>
         <title>vuorovaikutus mediassa</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/JohannaKai/xw2l9o7e4zd7/wish/168011569</link>
         <description><![CDATA[<div>Uutisista en olisi niin huolissaan kasvatettavieni kanssa. Usein uutiset sisältävät mielipiteellisiä ja tunteellisia ilmaisuja, mutta niin sisältää kaikki muukin vuorovaikutus.&nbsp; Sen sijaan Facebookin,&nbsp; iltalehtien, twitterin kommenttiosiot sisältävät usein rumaa ja törkeää kielenkäyttöä, joilta tekisi mieli ummistaa silmänsä. Mielestäni myös Instagram, snapchat&nbsp; ja muut somekanavat saattavat helposti antaa vääristyneitä kuvia kauneusihanteista ja rahan käytöstä nuorille.&nbsp;</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2017-04-25 05:39:24 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/JohannaKai/xw2l9o7e4zd7/wish/168011569</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Uutiset ja medialukutaito</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/JohannaKai/xw2l9o7e4zd7/wish/249134142</link>
         <description><![CDATA[<div>Uutiset ovat nykyään erilaisia. Niiden otsikot ovat välillä harhaanjohtavia, ja monet&nbsp; otsikot ainoastaan kehottavat klikkaamaan uutisen auki. Edellisten kommentoijien kanssa olen samaa mieltä, ja koenkin, että medialukutaitoa tulisi korostaa päiväkodissakin mahdollisesti enemmän.&nbsp;<br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-04-06 07:44:35 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/JohannaKai/xw2l9o7e4zd7/wish/249134142</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Mediassa ollaan eri mieltä asioista</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/JohannaKai/xw2l9o7e4zd7/wish/254297502</link>
         <description><![CDATA[<div>Mediassa ollaan harvoin samaa mieltä asioista. Tämä näkyy esim. uutisten painotuksissa ja samasta aiheesta kirjoitetuissa teksteistä. Esimerkiksi Helsingin sanomissa on viimeisen viikon aikana kirjoitettu kourallinen juttuja lasten ja nuorten pelaamisesta. Niissä eri asiantuntijat ottavat kantaa asioihin ja heillä on hyvin toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Haluaisinkin aikanaan opettaa kasvatettavilleni, että asioihin on useampiakin näkökulmia ja olisi hyvä tutustua mahdollisimman moniin, jotta voi oppia tuntemaan koko ilmiön eikä vain yhtä puolta.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-04-23 09:21:36 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/JohannaKai/xw2l9o7e4zd7/wish/254297502</guid>
      </item>
      <item>
         <title>&quot;En ole asiantuntija, mutta...&quot;</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/JohannaKai/xw2l9o7e4zd7/wish/254318845</link>
         <description><![CDATA[<div>Netin keskustelupalstat, Facebook, Twitter yms. ovat täynnä keskusteluja asioista, jotka herättävät ihmisissä suuria tunteita. Lähes aina näistä asioista ei malteta keskustella rauhassa eikä toisia edes yritetä ymmärtää, koska oma mielipide on tärkeintä saada kuuluviin. Lapsille tulisi painottaa, että netissä oleviin keskusteluihin tulee suhtautua kriittisesti ja ymmärtää, että kaikki ei ole totta ja on olemassa myös tahallaan provosoivia kommentteja. Opettaisimme lapsille, että netissä tulisi keskustella yhtä asiallisesi kuin kasvokkain.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-04-23 10:52:41 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/JohannaKai/xw2l9o7e4zd7/wish/254318845</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Perusteet ei tarpeen</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/JohannaKai/xw2l9o7e4zd7/wish/255111777</link>
         <description><![CDATA[<div>Minusta tuntuu siltä, että valtamediassa oman mielipiteen ilmaiseminen on lisääntynyt. Vaikka puhutaan uutisten neutraaliudesta, vaikuttaa siltä että kirjoittajan omat mielipiteet asiaan näkyvät selvemmin kuin pari vuotta sitten (tai vaihtoehtoisesti kriittinen lukutaitoni on kehittynyt). Normaalissa kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa pyritään päästä sopusointuun, kun taas nimimerkin takaa vuorovaikutus on mustavalkoisempaa; minun kantani on se ainut oikea, miten saatat ajatella toisin kuin minä?<br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-04-25 06:55:53 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/JohannaKai/xw2l9o7e4zd7/wish/255111777</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Ajankohtaista opetuksessa</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/JohannaKai/xw2l9o7e4zd7/wish/255553819</link>
         <description><![CDATA[<div>Peräänkuulutan muiden kommentoijien tapaan medialukutaidon merkitystä; on entistä tärkeämpää käsitellä kriittisen mediasuhteen teemoja kasvatettavien kanssa. Tämän klikkiotsikoinnin ja tunneväritteisen uutisoinnin ilmiön olen havainnut erityisesti verkossa. Vuorovaikutusta leimaa vastakkainasettelu - toki tätä polarisaatiota on myös usein tietoisesti haettu. Haasteena kasvattajalle onkin tarjota valmiuksia toimia näissä monesti hämmentävissä ympäristöissä niin kuluttajana, kuin sisällöntuottajana.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2018-04-26 09:08:58 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/JohannaKai/xw2l9o7e4zd7/wish/255553819</guid>
      </item>
      <item>
         <title>kiristyneitä tunteita</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/JohannaKai/xw2l9o7e4zd7/wish/501645500</link>
         <description><![CDATA[<div>Olen huomannut että uutisissa ja joka puolella mediaa on havaittavissa paljon kiristyneitä tunteita. Ei olla tyytyväisiä mihinkään ratkaisuun tai tilanteeseen. Tuntuu että tämä vaikuttaa paljon esimerkiksi uutisten luotettavuuteen, joten pitää todellakin pitää mukana medialukutaitoa.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2020-04-10 07:54:05 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/JohannaKai/xw2l9o7e4zd7/wish/501645500</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Uutisseuranta</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/JohannaKai/xw2l9o7e4zd7/wish/508198254</link>
         <description><![CDATA[<div>Tänä vuonna uutis- ja mediavuorovaikutus on varmasti hyvin erityisessä tilassa verrattuna edellisiin vuosiin. Globaali kriisi yltää myös lasten ja nuorten elämään, vaikka ei uutisia seuraisikaan. Olen huomannut, että varsinkin nuoremmat lapset ovat toisaalta olleet hyvin tosissaan erilaisten sääntöjen kanssa, kuten käsienpesun ja turvavälin. Edellisten tapaan korostaisin tässäkin tilanteessa kasvattajana medialukutaitoa ja sitä, ettei kaikkea tarvitse uskoa suoraan. Luotettavien lähteiden etsiminen on tällä hetkellä erityisen tärkeää. Negatiiviset klikkiotsikot ja uhkaavat artikkelit saavat paljon huomiota myös nuorten keskuudessa, sillä ne usein saavuttavat jokaisen esim. Facebookin tai Instagramin kautta. Lisäksi keskustelupalstat ovat täyttyneet toisaalta vihamielisyydestä, toisaalta solidaarisuudesta: kasvattajana haluaisin auttaa oppilaitani myös suhtautumaan tilanteeseen muut huomioiden ja yhteisöllisyyttä ylläpitäen.<br>Etäyhteydet ja kaikenlaiset videokonferenssit ovat tulleet yleisiksi myös uutisoinnissa. Haastateltavat lähettävät videoita tai keskustelevat videoyhteydellä, vaikka he olisivatkin Suomessa. Etäyhteydet ovat olleet haaste opettajillekin, mutta on varmaa, että nuoret oppivat niiden käytön nopeasti. Siksi tällainen vuorovaikutus tulee varmaan yleistymään tulevaisuudessa entistä enemmän, kun sitä on nyt kokeiltu globaalilla tasolla.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2020-04-15 10:36:22 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/JohannaKai/xw2l9o7e4zd7/wish/508198254</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Kokoaikainen uutisointi</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/JohannaKai/xw2l9o7e4zd7/wish/924778870</link>
         <description><![CDATA[<div>Nykyisin sosiaalisessa mediassa käydään paljon poliittista keskustelua. On tilanteita, jossa jokin poliitikko kritisoi tai kommentoi toisen poliitikon toimia ja saattaa pahimmillaan levittää harhaanjohtavaa informaatiota. Tällaisissa tilanteissa kritiikin kohteena olevan poliitikon mielipide ja näkemys ei välttämättä välity ja lukija voi tehdä vääriä johtopäätöksiä vain yhden näkökulman pohjalta. Lapsille olisikin tärkeä opettaa, että omissa johtopäätöksissä on hyvä ottaa huomioon kaikkien osapuolten näkökulmat, eikä automaattisesti pitää totena vain yhtä näkökulmaa.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2020-11-15 17:04:03 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/JohannaKai/xw2l9o7e4zd7/wish/924778870</guid>
      </item>
   </channel>
</rss>
