Antiikilla tarkoitetaan muinaista Kreikkaa ja Roomaa suunnilleen 600 eaa. - 500 jaa.

Antiikin Rooman kirjallisuus sisältää latinaksi ja kreikaksi kirjoitettuja teoksia eri tyylilajeista.

Antiikin kirjallisuus on vaikuttanut moneen myöhempään kirjailijaan ja kirjallisuuden ajanjaksoon. Nykypäivänäkin tutut kirjallisuuden lajit lyriikka, draama ja epiikka eli kertomakirjallisuus syntyivät antiikin Kreikassa.

Antiikin roomalaisen kirjallisuuden runko on monipuolinen, ja siihen kuuluu joidenkin historian kuuluisimpien kirjailijoiden ja runoilijoiden teoksia. Roomasta kotoisin olevia tunnettuja kirjailijoita ovat esimerkiksi Vergilius, Horatius ja Ovidius.

Antiikin Rooman kirjallisuus kesittyy usein rakkauden, sodan ja politiikan teemoihin, ja monet teokset ovat edelleen ajankohtaisia.

Iso osa antiikin kirjallisuudesta käsittelee myyttejä, jotka ovat kertomuksia myyttisten jumalhahmojen koukeroisista suhteista ja myyttisten sankarien esikuvallisista teoista.

Keskiajan kirjallisuuden kukoistuskausi sijoittuu aikavälille 1050-1300.

Keskiajalla kirjallinen sivistys ja lukutaito olivat vain pienen vähemmistön etuoikeus.

Kirjapainotaidon kehittyminen vaikutti kirjallisuuden tuottamiseen ja leviämiseen.

Keskiajan kirjallisuuden lajeja olivat liturgiset eli uskonnolliset näytelmät, joita on kolmenlaisia: mysteerit, miraakkelit ja moraliteetit.

Yksi keskiajan tärkeimmistä kirjailijoista oli italialainen kirjailija ja runoilija Dante Alighieri. Hänen kuuluisinta teosta Jumalainen näytelmä pidetään keskiajan tärkeimpänä teoksena.

Avainsanoja: Kristillinen maailmankuva, allegoriat ja sankaritarinat

Lähteet: Särmä digikirja,

http://aikkavitonen.blogspot.com/2015/01/keskiaika-400-1300.html

https://www.google.com/url?sa=i&url=https%3A%2F%2Fwww.worldhistory.org%2Ftrans%2Fit%2F1-19216%2Fdante-alighieri%2F&psig=AOvVaw0U-HtVmy-lLbsMP_Btp0yr&ust=1713425446722000&source=images&cd=vfe&opi=89978449&ved=0CBIQjhxqFwoTCODN7rHdyIUDFQAAAAAdAAAAABAT

Renessanssiksi kutsutaan noin 1400-1500-lukujen aikaa keskiajan lopulla.

Renessanssin keskeisin kulttuurinen muutos oli se, että keskiajan ahdas uskonnollinen maailmankuva sai väistyä maallisemman ja iloisemman uuden ajan tieltä.

Kirjallisuuden ja kulttuurin kannalta yksi tärkeimmistä keksinnöistä oli kirjapainotaito. Kirjapainotekniikka mahdollisti myös reformaation 1500-luvulla.

Kirjallisuuden piirteitä ovat huumori, ylettömyys ja ylenpanttisuus.

Renessanssin aikana romaanit yleistyivät ja draaman klassiset tyylilajit tulivat takaisin.

Yksi ajan tärkeimmistä kirjailijoista oli italialainen Giovanni Boccaccio, jonka teos Decamerone sisältää renessanssille tyypillisiä piirteitä: iloa, erotiikkaa ja ironiaa.

Englantilainen maailmankuulu näytelmäkirjailija William Shakespeare tunnetaan runnollisesta kielestään ja kuuluisista draamoistaan esim. Hamlet, Othello.

1700-luvusta käytetään nimeä valistus. Nimi viittaa ajan henkeen: tieto on ihmisille eriarvoisen tärkeää, ja kansalaisia tulee sivistää ja opettaa.

Valistusaatteen tavoitteena oli uusi uljas ihminen, joka olisi vapaa keskiajan irrationaalisuudesta ja taikauskosta.

Valistuksen aikana monien fiktiivisten tarinoiden lomaan oli sijoitettu filosofista pohdintaa ja monet ajan filosofien kirjoitukset olivat myös kaunokirjallisesti merkittäviä.

Kirjallisuushistorian kuuluisin haaksirikkokertomus on valistusajan kirjailijan Daniel Defoen romaani Robinson Crusoe (1719). Romaanissa näkyy valistusajan hyötyajattelua ihmisen ja luonnon välisessä suhteessa.

Satiiri nousi valistuksen aikana suosituksi. Oman aikansa kuuluisimpia satiirin kirjoittaja oli irlantilainen Jonathan Swift. Kaikkein tunnetuin Swiftin teoksista on satiirinen romaani Gulliverin retket (1726).

Romantiikka syrjäytti valistuksen 1700-luvun lopulta alkaen.

Kirjallisuudessa vallankumoukset ja vapausaate näkyivät vapautumisena aiemmista ihanteista ja säännöistä. Romantiikka oli selkeä vastareaktio valistuksen järkiajattelulle.

Romantiikan ajan kirjallisuudelle oli ominaista tunteiden ylikuohunta ja ilmaisu sekä vapaus ja mielikuvitus.

Romantiikan ajan ajattelijat ja taiteilijat olivat kiinnostuneita mystiikasta. Myös luonto ja luonnonilmiöt ovat merkittävä osa romantiikan kirjallisuutta ja niitä käytettiin hyväksi asioiden kuvailussa ja metaforissa.

Ajalle ominaisia kirjatyyppejä olivat fantasia- ja kauhukirjallisuus ja satukirjallisuus.

Romantiikan tärkein kirjallisuuden laji on lyriikka, ja se kukoisti erityisesti Englannissa.

Romantiikkaan kuului myös kansallisromantiikka, joka oli suosittu mm. Suomessa.

Romantiikan keskeisiä kirjailijoita ja teoksia: Edgar Allan Poe (1809-1849): Korppi, Jane Austen (1775-1817): Ylpeys ja ennakkoluulo, Elias Lönnrot (1802-1884): Kalevala

Lähteet: Särmä digikirja, https://klassikka.onedu.fi/lehti/zine/43/article-5809

Romantiikan vastapainoksi syntyi uusi kirjallisuuden suuntaus nimeltä realismi.

Länsimaissa realismiin siirryttiin noin 1840-luvulta alkaen, ja sen kultakausi jatkui aina 1900-luvulle saakka. Suomessa realismi kukoisti erityisesti 1880-luvulta alkaen.

Realismille tyypillistä: Teoksissa käsitellään ajan yhteiskunnallisia epäkohtia, kuten köyhyyttä, sairauksia, luokkaeroja sekä naisten ja miesten välistä epätasa-arvoa. Kansaa kuvataan todenmukaisesti. Kuvauksen kohteena ovat tavalliset ihmiset. Proosa ja draama olivat suosittuja. Kirjailija on tieteilijän kaltainen tutkija, jonka tavoitteena on tuoda esiin yhteiskunnan epäkohtia.

Psykologisessa realismissa tutkitaan ihmisten mieltä sekä ihmistä ohjaavia viettejä, haluja ja tunteita.

Tunnettuja kirjailijoita: Fjodor Dostojevsti (Venäjä), Charles Dickens (Englanti), Minna Canth (Suomi)

Lähteet: Särmä digikirja, https://klassikka.onedu.fi/lehti/zine/43/article-5795

Modernismi on 1900-luvun keskeisin kirjallisuuden ja taiteen suuntaus.

Modernismi alkoi 1800-luvun lopussa ja vaikuttaa kirjallisuuteen monin tavoin yhä nykyäänkin.

Keskeisiä modernismin piirteitä kirjallisuudessa:

uudet arvot ja ilmaisukeinot

yksilön tunteiden ja kokemusten korostaminen

kaupunkilaisuuden, teollistumisen ja koneiden ihannointi

Modernismin alle kuuluvat mm. nämä Euroopassa syntyneet suuntaukset: dadaismi, kubismi, futurismi, surrealismi ja ekspressionismi.

Modernistinen kirjallisuus on usein vaikeaselkoista, sillä monet modernistisen proosan kirjoittajat hylkäsivät realismille tyypillisen lineaarisesti etenevän juonen.

Tajunnanvirtatekniikan avulla kirjailijat yrittivät tavoittaa yksilön ajatustenkulun ja mielenliikkeet selittämättä, suodattamatta tai karsimatta.

1900-luvun suomenkielisessä kirjallisuudessa tehtiin ensimmäisiä modernistiselle proosalle tyypillisiä kokeiluja. Suomessa modernismin edelläkävijänä voidaan pitää Edith Södergrania. Södergran otti vaikutteita eurooppalaisesta modernismista ja kirjoitti pääosin vapaarytmistä lyriikkaa.

Suomen tunnetuin modernistinen ryhmittymä on Tulenkantajat, joka syntyi 1920-luvulla ja hajosi 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa. Tulenkantajat ihannoivat moderneja suurkaupunkeja, teollistumista, eksotiikkaa, tekniikkaa ja koneita.

1900-luvulla länsimaissa kirjallisuuden rinnalle nosui massakulttuuri, jonka synty merkitsi kulttuurimakujen hajautumista. Tästä huolimatta voidaan 1900-luvun jälkipuoliskolta erottaa yksi kirjallisuuteen merkittävästi vaikuttanut suuntaus: postmodernismi.

Voimakkaimillaan postmodernismi oli 1900-luvun viimeisimmillä vuosikymmenillä, mutta sen vaikutus näkyy nykykirjallisuudessakin.

Postmodernismille tyypillisiä piirteitä ovat mm.

Metafiktiivisyys

kielelliset ja kerronnalliset kokeilut, epäluotettava kertoja

Ironia

Lajeilla leikittely

Vaikka postmodernismia pidetään omana tyylilajina, se sekoittaa monien eri tyylilajien piirteitä.

Keskeisiä tekstilajeja postmodernismille ovat romaanit, proosarunot, novellit ja esseet.

Tunnetuimpia kirjailijoita:

Kurt Vonnegut

Kari Hotakainen

Rosa Liksom

Pääasiassa nykykirjallisuus sijoittuu 2000-luvulle, mutta sen alkuaikaa ei voida tarkkaan määritellä.

Globalisaation ja muuttoliikkeen vaikutukset näkyvät ylirajaisena kirjallisuutena.

Yksi 2000-luvun kirjallisuuden suuria trendejä on autofiktio, joka tarkoittaa omaelämäkerrallisuuden ja fiktiivisyyden yhdistämistä.

Nykykirjallisuuden aiheita ja teemoja:

Dystopia

Yhteiskunnalliset ja ajankohtaiset aiheet

Mielenterveys

Tunnetuimpia kirjailijoita ja heidän teoksia:

Sofi Oksanen, Stalinin lehmät (2003), Puhdistus (2008)