Jääkausi (glasiaali) on kylmä ajanjakso jääkausiajan (glasiaaliaika) sisällä.

• Silloin ilmasto viilenee ja jääpeite lähtee leviämään napa-alueilta sekä vuorenhuipuilta laajemmalle alueelle.

Jääkaudet muovaavat leviämisympäristöään merkittävästi.

Edellinen jääkausi Veiksel, päättyi noin 10 000 vuotta sitten.

Veiksel-jääkausi oli Pohjois-Euroopan viimeisin jääkausi (11 500-115 000 vuotta sitten).

Tällöin koko Fennoskandian alue peittyi useita kilometrejä paksun jääpeitteen alle.

Jäätikön laajenemisen ja sulamisen eri vaiheet muovasivat Fennoskandian pinnanmuotoja rajusti.

Laajentuva jääpeite kulki sekä vuorenrinteitä, että maanpintaa pitkin, kaivertaen ja hioen alustaansa.

Tämä sai aikaan monenlaisia muutoksia maastossa:

• Drumliinit

• U-laaksot sekä vuonot

• Siirtolohkareet

• Silokalliot

• Jäätikkölaaksot

• Muut urat ja raot

Kun valtavat jääpeitteet lähivät sulamaan, syntyi myös suuria sulavesiä.

Näitä sulaveden aiheuttamia pinnan muokkauksia sanotaan glasifluviaalisiksi muodostumiksi.

Näitä ovat:

• Harjut

• Reunamuodostumat

• Hiidenkirnut

• Sandurit ja deltat

• Muinaisrannat

Melkein aina dumliinit syntyvät kun jään edetessä vastaan tulee kalliokohouma. Etenevä jäämassa kasaa tähän kohtaan kaivertamaansa moreenia menosuuntaan nähden (katso kuva).

Pituus voi olla useita satoja metrejä ja korkeuskin kymmeniä metrejä.

Jäätikö etenemissuunta selvästi nähtävissä.

U-laaksot syntyvät, kun jäätikkö kuluttaa ja murskaa maanpintaa. Usein tämä kulutus johtaa U:n malliseen laaksoon.

Vuonot syntyvät samalla tavalla kun U-laaksot, mutta sijainti on lähellä merta, jolloin ne täyttyvät vedellä.

Nimensäkin mukaan, suuria lohkareita, jotka ovat siirtyneet alkuperäisestä paikastaan.

Etenevä jäämassa irrottaa lohakreen ja voi kuljettaa sen satojen kilometrienkin päähän

Syntyvät etenevän jääpeitteen hioessa ja kuluttaessa kalliota tai kallioseinämää.

Syntyvistä uurteista voidaan selvästi päätellä jään etenemissuunta.

Syntyvät jäätikköjoen kuljettaessa ja kasatessa sedimenttejä joen pohjalle.

Harjuissa maa-aines on usein lajittunutta, koska sen on lajitellut virtaava joki.

Ne ovat pitkiä, kapeita ja korkeita maastomuotoja.

Syntyvät jään sulamispäähän, kun sulaminen pysähtyy hetkeksi. Virtaava vesi kasaa ainesta reunan suuntaisesti

• Huom. Suunta poikittainen kulkusuuntaan nähden.

• Esim. Salpausselät Suomessa

Syntyy sulamisvesien kuljettamien ainesten aiheuttaman eroosion takia.

Kiviä ja soraa ajautuu kallion koloon, jossa virtaava vesi kuljettaa sitä ja näin kuluttaa koloa aina syvemmäksi.

Syntyvät, kun sulamisvedet ja jääkauden aikaiset järvet vetäytyvät. Ne jättävät jälkeensö suuria "muinaisia" ranta-alueita.

Sedimentit usein kerrostuneita ja kivet pyöristyneitä

• Todella kivikkoista muinaisrantaa kutsutaan taas "pirunpelloksi".

Deltat syntyivät jäätikköjoen laskiessa veteen ja kasatessa ainesta sen suuaukolle

Sanduri on taas "kuivanmaan delta"

• Eli jäätikköjoki on kasannut ainesta kuivalle tasaiselle alueelle.