Some lisää myös itsensä vertaamista muihin, jolloin voi tuntea alemmuuden tunnetta. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että ihmiset näyttävät somessa itsestään kiillotellun kuvan itsestään ja vain parhaat puolensa. (Mielenterveystalo)

Eri tutkimuksissa on todettu internetin ja somen koukuttavan 5-50 prosenttia ihmisistä. (Yle)

https://www.mielenterveystalo.fi/fi/mielenterveys-ja-toimintakyky/sosiaalinen-media-ja-mielenterveys

Hankaniemi Anu Leena. 5.2.2025. Yle. Tutkimus: Onnellisuus voi suojata nettiriippuvuudelta. Viitattu 8.4.2025.

https://yle.fi/a/74-20141487

Tampereen yliopisto. 4.2.2025. Sosiaalinen media nielaisee käyttäjänsä: tutkimuksen mukaan identiteettikuplat pahentavat verkkoaddiktiota. Viitattu 8.4.

https://www.tuni.fi/fi/ajankohtaista/sosiaalinen-media-nielaisee-kayttajansa-tutkimuksen-mukaan-identiteettikuplat

Kymäläinen Simo. 23.2.2024. Presidenttiehdokkaat menivät kilvan Tiktokiin, mutta vaalien jälkeen tilit vaikenivat - yksi jatkaa lyhytvideoiden tekoa. Viitattu 8.4.2025.

https://yle.fi/a/74-20076004

-> Tästä johtuen ihmiset alkavat nähdä yhä enemmän ja enemmän omia ajatuksia tukevaa materiaalia.

Tämä lisää riippuuden riskiä.

Yliopistotutkija Iina Savolaisen mukaan kuplautuminen voi johtaa psykologiseen ja tunneperäiseen riippuvuuteen omista verkkoympäristöistä

Algoritmit helpottavat itseään kiinnostavien sisältöjen löytämistä. Erityisesti eri vaalien aikaan politiikkaan ja poliittisiin mielipiteisiin liittyvät julkaisut kasvavat valtavasti.

Näiden lisäksi nykyisen hallituksen lausumia ja tekoja ruoditaan tehokkaasti ja nopeasti eri puolueita kannattavien ihmisten toimesta.

Koskaan aikaisemmin ei varmasti ole päässyt yhtä nopeala tahdilla näkemään istunnoista otettuja klippejä lyhytvideoformaattiin erikoistuvassa palvelussa näkemään.

Hyvänä esimerkkinä somen tehokkuudesta poliittisena välineenä on nykyisen presidentin Alexander Stubbin TikTok -tili, jonka sisältö vetosi erityisesti nuoriin äänestäjiin. Tili hiljeni Stubbin vaalivoiton jälkeen, sillä se oli tehnyt tehtävänsä.

Tämä kilpailu huomiosta yhdistettynä ihmisten ainiaan huononevaan keskittymiskykyyn on johtanut siihen, että usein ns. "shokkiarvoa" kantava sisältö menestyy helposti.

Yksityisihmiset saattavat "rage baittaa" eli huudattaa tästä johtuen osatotuuksia tai absurdeja mielipiteitä näyttökertojen ja kommenttien toivossa.

Myös yritysten somet yrittävät olla trendeissä ja some villityksissä mukana, mutta usein toiminta hillitympää.

Kiinnostavaa on myös, että kaikkien pitäisi tähän mennessä sisäistää se, että mikään internetiin julkaistu ei sieltä poistu. Tästä huolimatta useat ihmiset ja tahot julkaisevat haritsematonta some sisältöä ja sen jälkeen tehdään strategia korjausliikkeistä, kun vastaanotto kansalta ei ollutkaan oletetun mukaista.

Anteeksipyyntövideot, julkiset pahoittelut ja yritykset poistaa sisältö eetterin syövereistä ovat tyypillisiä pelastusyrityksiä.

Liiallinen ja aivoton "doom scrolling" ja "brain rot" kontentin swaippailu tunnista toiseen on alkanut tuottamaan itselle jopa fyysisesti pahaa oloa.

Myös valheellisen informaation määrä on aivan naurettavan suuri somealustoilla, joten on kuormittavaa yrittää pysyä perässä mikä on totta ja mikä ei.

Omalla kohdalla myös harvinaiset tuttua itsensä vertaaminen muihin somessa. tuntuu helposti, että kaikki käyvät koko ajan lomilla, omaavat täydellisen ja virheettömän ihon sekä onnistuvat kaikessa kaiken aikaa. Järjellä tietää, ettei asiat todennäköisesti ole niin, mutta tunnereaktiot ovat silti vahvoja.

Positiivisia asioita on ollut kiinnostavien ja oman tyylisten ihmisten ( ns. "mutuals" ) löytäminen niin ulkonäöllisesti kuin arvomaailmalta. Liiallinen kuplautuminen on huonoa, mutta omien yhteisöjen löytäminen on hyvä asia. Olen esimerkiksi löytänyt ihmisiä, jotka pitävät samantyyppisistä kirjoista ja samantyyppisestä ruuasta.

Esimerkiksi Ilta-Sanomat ja Iltalehti julkaisevat uutisvideoita Tiktok-palvelussa. Näin saadaan uutisilla tavoitettua myös niitä, jotka eivät päätyisi lukemaan uutisia lehtien omilta verkkosivuilta, saatikka sitten fyysisestä sanomalehdestä.

Kiusaaminen, haukkuminen ja tappo uhkaukset eivät kuulu sananvapauteen eikä niitä pitäisi sallia missään muodossa. olisi hyvä, jos tällaisten kommenttien jättäjät saisivat niistä rangaistuksia.

Ilmiön seurauksena väkijoukko kokee oikeudekseen ryhtyä vastatoimiin jotain henkilöä tai tahoa vastaan.

Monesti kyseessä on aiheesta levinnyt someraivo, mutta välillä on kerkinyt leviämään kulovalkean tavoin väärää ihnformaatiota.

Tyypillinen esimerkki cancel-kulttuurista on, että joku tunnettu henkilö sanoo jotain sopimatonta netissä, esimerkiksi käyttää vähemmistöjä haukkuvaa kieltä. Tämän seurauksena alkaa hänen call outtaamisensa ja blokkaaminen jne.

Henkilö jopa saattaa menettää työnsä tämän seurauksena.