Hallintopäätöstä tehtäessä noudatetaan hallintolakia (434/2003). Hallintopäätöksen tekemisestä ja menettelyistä säädetään hallintolain 7 luvussa. Päätöksen sisällöstä säädetään hallintolain 44 §:ssä. Kunnat päättävät hallintopäätöksen muodon noudattaen hallintolain säädöksiä.

Huoltajien tulee tietää, mistä asiasta heitä kuullaan, ja mikä on kuulemiselle varattu määräaika. Kirjallisessa kutsussa kuulemiseen tulee käydä ilmi, että lapselle harkitaan tehostetun tuen, erityisen tuen tai varhaiskasvatuslain 15 c § mukaisten tukipalveluiden päätöksen tekemistä tai päivittämistä. Mikäli päätöksen tekemiseksi on hankittu selvitys, myös se tulee toimittaa huoltajille hyvissä ajoin ennen kuulemista ja varata heille tilaisuus lausua siitä. 

Hallintolaissa ei säädetä siitä, miten kuuleminen toteutetaan. Lähtökohtaisesti huoltajalle varataan mahdollisuus antaa selvityksensä kirjallisesti.  Huoltajalle voidaan myös varata mahdollisuus antaa selvitys suullisesti. Järjestäjät voivat itse päättää tarkemmin kuulemiseen liittyvästä menettelystä. Kuulemisen voi toteuttaa ja päätöksen valmistella eri henkilö kuin se, joka asian ratkaisee ja tekee kirjallisen hallintopäätöksen.

Huoltaja voi toimittaa selvityksen esitettyyn päätökseen liittyen kirjeenä, sähköpostin välityksellä tai kunnan käyttämän asiointikanavan välityksellä. Kirjallinen selvitys liitetään osaksi asiakirjoja.  Jos kuuleminen toteutetaan suullisesti, toteutuksesta vastaavan henkilön, kuten varhaiskasvatuksen erityisopettajan, on kirjattava lapsen ja huoltajan kuulemistilaisuudessa esille tuomat näkemykset hallintolain 42 §:n mukaisesti. Kyseisen säännöksen mukaan tiedot suullisesti esitetyistä vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun, on kirjattava esimerkiksi muistioon tai rekisteröitävä muulla tavoin. Suullinen kuuleminen voidaan toteuttaa sekä lähi- että etätapaamisena.  

Kuulemisen jälkeen kuulemisen toteuttajan on toimitettava sähköisesti tai paperilla kirjatut näkemykset päätöksentekijälle, jolloin tämä saa ne tietoonsa ja voi arvioida niiden merkityksen asiaa ratkaistessaan. Viranhaltija voi tehdä sekä myönteisen että kielteisen hallintopäätöksen. Hallintopäätös voidaan tehdä siitä huolimatta, että huoltaja ei anna kirjallista selvitystä, saavu ilmoitettuun kuulemistilaisuuteen tai ilmoittaa, ettei halua tulla kuulluksi päätöstä koskien.

Huoltaja saattaa kuulemisessa vastustaa tehostetun ja erityisen tuen päätöstä. On tärkeää pyrkiä neuvottelemaan asiasta huoltajan kanssa niin, että päästäisiin yksimielisyyteen. Mikäli yksimielisyyttä päätöstä koskien ei synny, päätös tehdään kunnan hallintosäännön mukaisesti.

Mikäli lapsi on huostaanotettu, lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä saa tiedon, edustaako päätösvaltaa huostaanotetun lapsen asioista huoltaja vai hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaava toimielin. Jos taas lapsi asuu kasvatusvanhempien kanssa, kunta voi päätöksentekijänä pyytää lapsen asioissa toimivilta kasvatusvanhemmilta tarvittaessa selvityksen heidän toimivaltuudestaan toimia lapsen asioissa. Jos kasvatusvanhemmille ei ole tätä vastuuta osoitettu, tulee tuesta päätettäessä kuulla lapsen huoltajat, jotta he voivat ilmaista näkemyksensä esitetystä päätöksestä. Hallintopäätös tulee osoittaa lapsen huoltajille, ellei toimivaltuuden osalta ole muuta päätetty.

• tuen muodoista

• varhaiskasvatuksen toimipaikasta

• tukipalveluista

Tehostetun tai erityisen tuen päätöstä tehtäessä on syytä huomioida, että jos päiväkodissa tai perhepäivähoidossa on tehostetun tai erityisen tuen tarpeessa oleva lapsi, on tämä otettava huomioon lasten tai varhaiskasvatuslain mukaisen henkilöstön lukumäärässä, jollei ryhmässä ole lasta varten henkilökohtaista tai ryhmäkohtaista avustajaa.

Varhaiskasvatuksen toimipaikan osalta päätöksessä mainitaan se varhaiskasvatuksen toimipaikka, joka lapsen varhaiskasvatuspäätöksessä on mainittu. Lisäksi päätöksessä voidaan mainita se tiedossa oleva varhaiskasvatuksen toimipaikka, jossa esimerkiksi kesäajan supistetun toiminnan aikana järjestettävä varhaiskasvatus toteutetaan tai jossa perhepäivähoidon varahoito järjestetään.  Hallintopäätöksessä päätetyt tuen muodot ja tukipalvelut tulee toteutua myös varatoimipaikassa. Jos varahoitopaikka ei ole päätöstä tehtäessä tiedossa, tulee päätös tuesta varahoitopaikkaa koskien tehdä erikseen. Päätöksen tekevä viranhaltija voi päättää vain oman toimivaltansa piiriin kuuluvissa varhaiskasvatuksen toimipaikoissa järjestettävästä tuesta.

Jos lapsen tuesta ei tehdä tehostetun tai erityisen tuen päätöstä, silloin tukipalveluista tehdään erillinen hallintopäätös. Päätöksessä mainitaan ja päätetään seuraavista asioista (Varhaiskasvatuslaki 15 e §):

• tukipalvelut

Päätettävät asiat on kirjattava riittävän konkreettisesti, jotta päätöksen saaja ymmärtää, mistä tuen muodoista ja/tai tukipalveluista on tosiasiallisesti päätetty.

Hallintolaki tai varhaiskasvatuslaki ei edellytä, että päätöksestä tulisi käydä ilmi, milloin lapselle on aloitettu kohdentamaan tarvittavia tuen muotoja. Lapselle voidaan ja pitääkin kohdentaa tarvittavia tuen muotoja heti, kun tuen tarve havaitaan. Tarvittavien tuen muotojen aloittamisella varmistetaan se, että lapsi saa tarvitsemansa tuen viivytyksettä.

Päätöksellä ei voida päättää lapsen sosiaali- ja terveyspalveluista, kuten lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineistä tai vammaispalvelulain mukaisista palveluista ja tukitoimista.

Hallintopäätös tehostetusta tai erityisestä tuesta tai tukipalveluista on pantava täytäntöön heti. Päätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana. Täytäntöönpanolla ennen päätöksen lainvoimaa on keskeinen merkitys oikeusturvan kannalta. Hallintopäätöstä ei tehdä takautuvasti. On tärkeää, että hallintopäätöksestä käy selvästi ilmi päätöspäivämäärä, sillä siten tunnistetaan päätöksen tiedoksisaannin ajankohta.

Päätös on toistaiseksi voimassa. Siinä tapauksessa, että päätöksen määräaikaisuudelle on selkeä syy esimerkiksi apuvälineen määräaikaiseen käyttöön liittyen, päätös voi olla myös määräaikainen. Päätöksen voimassaololle ei ole määritelty minimiaikaa. Jos lapsi on esimerkiksi sijoitettu lastensuojelun toimesta toiseen kuntaan määräajalle, ja hän osallistuu sijoituskunnassa järjestettävään varhaiskasvatukseen, hallintopäätöksen tekee sijoituskunta määräaikaisena. Tuen tarpeen arvioinnin kannalta tarvittavien tietojen siirtäminen on sijoittajakunnan vastuulla, jotta lapselle järjestetään riittävät palvelut ja tukitoimet.

Jos lapsi lopettaa varhaiskasvatuksessa tai muuttaa kunnasta toiseen, tukea koskeva päätös raukeaa automaattisesti, kun lapsen varhaiskasvatuspaikka irtisanotaan. Samalla periaatteella toimitaan, kun lapsi siirtyy esiopetukseen, eli jos varhaiskasvatuspaikka irtisanotaan, niin tehty päätös raukeaa.

Perhepäivähoidossa olemme ainoa aikuinen kohtaamaan lapsen ja perheen. On tärkeä kohdata kaikki tasapuolisesti.

Tärkeintä on hoitajan pysyminen rauhallisena ja läsnäolevana tässä tilanteessa.

Riittävä ennakointi.

Kerrotaan lapselle sanoin ja kuvin seuraava tapahtuma.

Annetaan lapselle oma rauhallinen tila ja aika. Hymy ja peukku.

Autetaan tarvittaessa sekä kannustetaan ja kehutaan.

Valmiina ulos ja seuraavan vaiheeseen.

Rauhallisuus.

Huomioidaan jokainen lapsi päivän aikana.

Selkeät toimintaohjeet.

Katsekontakti.

Tartutaan lasten ideoihin ja ajatuksiin ja viedään niitä käytäntöön.

Tervehditään jokaista lasta nimeltä aamulla hoitoon tullessa.

-Lapset ideoimassa ja rakentamassa leikkiympäristöjä yhdessä aikuisten kanssa.

-Leikkiparien arvonta ryhmäytymisen tukemiseksi ja uusien leikkikavereiden löytämiseksi.

-Leikinvalintataulu ympäristössä esillä.

-Leikkeihin liittymisessä ja leikkitaitoja vahvistaaksemme aikuinen ohjaamassa omalla esimerkillään.

-Ohjattu leikkikerho esim. kerran viikossa.

-Siirtymien vähentäminen mahdollisuuksien mukaan pitkäkestoisen leikin tukemiseksi.

Myös ryhmässä on kuvitettuna arjen struktuuri useampaan kuin yhteen kohtaan ryhmässä. Tukea tarvitseville lapsille on myös tarkemmin pilkottuna tilanteita, jotka ovat haastavia.

Eteisessä on aukaistu tilanteita, jotka voivat viedä "mittarin punaiselle" sekä erilaisia vaihtoehtoja rauhoittumiskeinoiksi, joista lapsi voi valita mieluisan.

Tuokioilla on käytössä leikkikuvia ja ohjeita myös piirretään taululle. Myös viittoma kuvia käytetään rinnakkain peruskuvien rinnalla. Niistä myös aikuisten on helppo opetella uusia viittomia.

Lapsilla on käytössään nimitaulu, johon laitetaan nimi kun on tultu paikalle ja otetaan pois kun lähdetään kotiin. Nyt myös aikuisilla on kuvallinen taulu johon laitetaan aikuisen kuva sen mukaan missä vuorossa aikuiset ovat. Tämä on tuonut turvallisuuden tunnetta lapsille, kun lapsi voi itse tarkistaa kuka aikuinen on esim. viimeisessä vuorossa.

Kuvia on tehty tarpeen mukaan itse papunetistä tai kerro kuvin ohjelmalla, tai otettu valmiita malleja eri kuvapalveluista.

Kuvia käytetään kaikkien kanssa, tuentarpeesta riippumatta.

Leikkiympäristön rakentaminen lasten kiinnostuksen ja tarpeiden mukaan.

Aikuisen rooli mallintamassa ja tukemassa vuorovaikutusta.

Kuvien ja leikkitaulujen käyttäminen.

Rauha leikille (ovien sulkeminen, turha kulkeminen minimiin sekä rajatut leikkialueet).

Leikkiä suunnitellaan viikko-ohjelmaan sekä arjen eri hetkiin.

Huomioidaan leikin tärkeys myös ulkona.

Positiivinen puhe lapselle ja perheille. Keskitytään siihen mitä jo osataan ja miten paljon on jo opittu. Ei siihen mitä vielä harjoitellaan.

Taitopuhe: Lapsessa ei ole ongelmia, haasteita tai huonoja ominaisuuksia vaan on olemassa erilaisia taitoja, joita harjoitellaan päiväkodin arjessa. Jokainen oppii omaan tahtiinsa. Oppiminen ei ole aina lineaarista vaan välillä voi tulla taantumia ja tarvetta avulle.

Yhteisöllisyys, omat aikuiset ja ryhmään kuuluminen luo turvallisuuden tunnetta ja kehittää itsetuntoa.

Kehujen jakaminen ja hyvän huomaaminen kaikille lapsille, heidän taitotasonsa mukaisesti.

Henkilökohtainen huomaaminen, leikkien, hassuttelun ja läheisyyden kautta. Lapselle tulee kohdattu olo.

-Ennakointi

- Lyhyet ja selkeät ohjeet

-Sensitiivinen ohjaus

- Kohtaaminen lapsen tasolla

-Sanojen tehostaminen kosketuksella

Ohjeiden pilkkominen.

Päivästruktuuri lapsilla tiedossa.

Lapselle sopivan tukimuodon löytäminen

(timer / kuvat / pikapiirtäminen...)

Käyttää päiväkodin muitakin yhteisiä tiloja tarpeen mukaan esim. jos lapsi tarvitsee keskittymisrauhaa.

Tilan jakaminen sermeillä eri leikkeihin.

Lapsia huomioidaan heidän vahvuuksiaan ja kannustetaan lasta.

Sensitiivinen kohtaaminen lasten kanssa on todella tärkeätä, mitä voidaan vahvistaa nonverbaalisella ja verbaalisella tavoilla.

Rohkaiseminen on myös tärkeätä. Lisäksi annetaan huomioita jokaiselle lapselle päivän aikana ja näin ehkäistään lapsen huomaamatonta syrjäytymistä.

Pukemistilanteisiin pukemislaulu käyttöön, sanat esille eteiseen, jotta kaikilla helpompi laulella. Kuvat käyttöön pukemistilanteisiin. Mm. käännettävät kuvat, joissa lapsi saa kääntää kuvan kun vaate on päällä. Pukemisnalle vaihtoehtoisena tai täydentävänä pukemistilanteissa.

Ruokailussa valintataulu helpottamaan kommunikointia lapsille, joilla ei sanoja ole. Maistelua innostamaan käyttöön lusikkakuvat, joissa pikkukuva yllätyksenä toisella puolella.

Kuvien käyttöä lisää arkeen päivän kulkua selkiyttämään. Kuvia myös selkiyttämään puheen lisänä päivän toimínnoista toiseen siirtymistä. Pikapiirtäminen pikkuhiljaa käyttöön kuitenkin armollisuus itseä kohtaan muistaen, kokeillaan miten lapset ottavat vastaan.

Lisää pienryhmässä toimintaa koko päivän ajan. Halutaan saada ryhmään tarkempi arkirytmi.

Selkeämpi ennakointi.

Aamupiirin tärkeys & sen lisääminen päivään.

Tunnetaitojen sanoittaminen - hahmotettaisiin paremmin lasten tunteita kun yhteistä kieltä ei löydy

Rauhoittumiselle oma tila ryhmässä.

Stressilelut yms. mukaan, että lapset voi keskittyä.

Kannustetaan yrittämään, ei ole vaarallista vaikka epäonnistuisi.

Pettymystensietokyvyn tukeminen.

Lapsesta kasvaa sellainen kun hän uskoo olevansa, tuetaan sitä.

Mitä pienemmästä lapsesta on kyse sen tärkeämmässä roolissa kasvattajat ovat

Sallitaan liikehdintä.

Timerin käyttäminen ja tuokion rakenne kuvitettu.

Tietty oma paikka tuo turvaa.

Tarvittaessa aikuinen on vieressä, mikä helpottaa tarkkaavuuden suuntaamisessa.

Jos lapsi pystyy vaikuttamaan omaan tekemiseen, tarkkaavaisuus paranee.

Aikuinen on tarvittaessa tukena leikkiin kiinnittymisessä, kasvattajan osallisuuden merkitys pitkäkestoisen leikin kehittymiselle.

Aikuinen auttaa rakentamaan leikin havainnoimalla lasten mielenkiinnon kohteita.

-lasten osallisuus huomioidaan leikkiympäristöjen suunnittelussa ja muokkaamisessa

-hyvä herätys itselle, että pienikin hetki mukana lasten leikeissä voi auttaa tukemaan lapsia leikissä -> aikuisen turvallisen läsnäolon rauhoittava vaikutus, aikuinen saatavilla

-annetaan leikille aikaa ja mahdollisuuksia

-mahdollisuus jatkaa leikkiä myöhemminkin, leikki voi jatkua kiireettömästi

-lasten ja leikkien aktiivinen havainnointi ja toiminnan muokkaaminen lasten mielenkiinnon kohteiden mukaan

-siirtymätilanteiden rikastuttaminen leikin avulla

-aikuiset ei keskeytä lasten hyvää leikkitilannetta "omilla asioillaan"

Oman toiminnan tarkastelu, rauhoitanko tilannetta vai tuonko lisää ärsykettä.

Kaikkien tilanteiden rauhoittaminen auttaa ymmärtämään aistiyliherkkyyksiä.

Tieto reagointitavoista auttaa ymmärtämään. Kollegojen kanssa toimivien tapojen jakaminen tosi tärkeää.

Järjestä rauhallista aikaa tuntea lapsi hyvin. Lempeä kosketus ja katse kontaktin saamisessa. Lapselle tila oivaltaa ja hoksata itse asiat.

Rauhoittava puhe. Voidaan tuntea ja kokea kaikkia tunteita.

Tilanteiden ennakointi. Ryhmätilassa rauhoittumiselle paikka. Mietitään lapsen kanssa henkilökohtaisesti asioita, mistä tulee hyvä ja rauhallinen olo.