Isoimpia muutoksia kristinuskon leviäminen katolisen kirkon ollessa ajan vaikuttava valtiomahti 

Kirjallinen sivistys ja lukutaito vain pienen vähemmistön etuoikeus ja kirjallisuuden kieli latina, vähitellen myös kansan kielellä 

Suomea kirjoitettuna vasta 1500-luvulla: Mikael Agricolan Abc-kiria (1543) ja uskonnollisten tekstien suomentaminen, kuitenkin sivistyneistön kielenä pitkään ruotsi 

Raamattua pidettiin ehdottomana auktoriteettina, vaikuttanut voimakkaasti länsimaisten ihmisten ajatteluun

Liturgiset draamat: näytelmät jumalanpalvelusten yhteydessä Raamatun tarinoista latinaksi 

Maalliset draamat: kansankielisiä kertomuksia pyhimysten elämästä tai Raamatun ihmeteoista 

Legendat: opettavat ja jännittäväjuoniset pyhimystarinat 

Moraliteetti: keskiajan tärkein näytelmätyyppi, jolla opetettiin kansalle uskontoa ja mikä on oikein tai väärin. Allegorisia eli vertauskuvallisia näytelmiä: hyveet ja paheet personifioitu henkilöhahmoiksi 

Suomessa varhaisimmat säilyneet keskiaikaiset tekstit käsittelevät piispa Henrikiä 

Kaunokirjallisesti tärkein keskiajan teos italialaisen Dante Alighierin laaja runomuotoinen kertomus Danten jumalainen näytelmä

Keskiajalla kirjoitettiin muistiin suullisena perinteenä eläneitä tarinoita

• Syntyivät monet kansallisista sankareista kertovat eepokset

• Fiktiiviset sankarit edustavat keskiaikaista ritarikulttuuria ja kykenevät epäinhimillisiin tekoihin

Skandinaavista kansanrunoutta alettiin merkitä muistiin mm. 1100–1200-luku

• Viikinkisankareiden ja jumalten seikkailuja kuvaavat edda-runot 

Merkittäviä muutoksia tieteessä: uudet tiedot muuttivat maailmankuvaa, maa väistyi universumin keskuksen asemasta, uudet tieteelliset keksinnöt sekä löytöretket

Kirjallisuuden ja kulttuurin kannalta yksi tärkeimmistä keksinnöistä on kirjapaino

• Mahdollisti tiedon ja tekstien aiempaa nopeamman levittämisen 

Reformaatio 1500-luvulla 

Renessanssin ihanneihminen uomo universale: yksilö, joka hallitsee tieteet ja taiteet 

Renessanssin kirjallisuuden yksi tärkeimmistä piirteistä kansanomaistuminen ja muuttuminen helppotajuisemmaksi 

Mahdollisesti tunnetuin italialaisen Giovanni Boccaccion tarinakokoelma Decamerone (n. 1350) 

• Toiminut esikuvana juoninovelleille

• Espanjalaisen Miguel de Cervantesin Don Quijote loi pohjan nykyaikaiselle romaanille

  • Modernia teoksessa: keskittyy yhteen henkilöön ja hänen sisäiseen maailmaansa ja ulkopuolinen kertoja

Ihailtavia arvoja kristillisyyden sijaan nokkeluus, älykkyys ja häikäilemättömyys, halveksuttavia typeryys ja hyväuskoisuus 

Modernit myytit usein uskonnollisten myyttien sijaan yksilöitä, jotka edustavat tiettyä luonnetta tai omaisuutta 

Teatteri siirtyi uskonnollisista aiheista arkisiin ja kirkoista kansanomaisempiin esityspaikkoihin

Renessanssin kuuluisin draamakirjailija on englantilainen William Shakespeare

• Tuotanto käsittää 37 näytelmää, tragedioita ja komedioita 

• Koukuttavat juonikuviot, synkät aiheet, koomiset elementit

• Romeo ja Julia (1597), Hamlet (1599) 

Englannissa empirismi: tiedon tulee pohjautua havaintoihin

• Järjen arvostus Raamatun oppien sijaan 

Tieto on tärkeää, kansalaisia tulee sivistää ja opettaa

Filosofia, tiede ja kirjallisuus eivät nykytapaan eriytyneitä

• Vasta 1700-luvun lopussa tieto- ja kaunokirjallisuus eriytyivät toisistaan 

Daniel Defoen Robinson Crusoe (1719) on haaksirikkokertomusten esikuva

• Kolonialismi: länsimaisen ihmisen esittäminen ylivertaisena

• Romaanissa näkyy myös valistusajan hyötyajattelu ihmisen ja luonnon välillä ja luonnon muuttaminen omaksi varallisuudeksi 

Purevan ivallinen satiiri oli valistuksen aikana suosittu

• Ivattiin ihmisten puheita ja yhteiskunnan epäkohtia

• Irlantilainen journalisti ja kirjailija Jonathan Swift

  • Satiirinen romaani Gulliverin retket (1726) on tunnetuin Swiftin teoksista

Nykyiseen demokratiakäsitykseen liittyvät arvot, kuten vapaus ja tasa-arvo muuttuvat tärkeiksi yhteiskunnallisiksi periaatteiksi

• Kuninkaiden, aatelisten ja kirkon valta-asemaa kyseenalaistettiin entistä voimakkaammin 

Kirjallisuudessa vapautuminen aiemmista säännöistä ja ihanteista

Vastareaktio valistuksen järkiajattelulle: korostettiin tunnetta, yksilöllisyyttä ja mystiikkaa sekä kuvattiin luontoa 

Romantiikan ajan taiteilijamyytti: yksilölliset, luovat nerot, jotka ammentavat omista tunteistaan ja näkevät myös arkisen elämän ulkopuolelle 

Saksassa ensimmäisiä romantiikan piirteitä kirjallisuudessa

• Strum und drang (myrsky ja kiihko)-liike, joka vastusti valistusta ja korosti yksilöllisyyttä 

Novalis loi käsitteen “kaipuun sininen kukka”, joka viittaa runoilijan kokemaan kaihoon, kaipuuseen ja melankoliaan

Romantiikkaan liittyy myytti nuorena kuolevasta nerosta, joka elämänvimmansa ajamana ajautuu tuhoon (lordi Byron, John Keats, Percy Bysshe Shelley)

Johann Wolfgang von Goethe: Nuoren Wertherin kärsimykset (1774)

Lyriikka on romantiikan tärkein kirjallisuuden laji, erityisesti Englannissa

• William Wordsworth luonnon palvontaa ja lapsuuden ihannointia 

Merkittäviä naiskirjailijoita: Emily Bronte: Kotiopettajattaren romaani (tunteikkuutta), Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo (huumori, satiiri) 

Venäjällä ja Ranskassa romantiikka vasta 1800-luvun puolella

• Ven. Aleksandr Puskin: Jevgeni Onegin 1833 (runoromaani), Ransk. Alexandre Dumas: Kolme muskettisoturia 1844 (historiallinen seikkailuromaani) 

Kansallisromantiikka: oman maan kansaa ja luontoa ihailtiin ja kerättiin kansanrunoutta

Tanskalainen Hans Christian Andersenin ja Grimmin veljesten sadut 

Romantiikan ajan taiteilijoita kiehtoi ajatus ihmismielen kerroksellisuudesta

• Ihmisen yöpuoli eli vietit ja vaistot, vastapuolena valistuksen rationaaliselle eli järkiperäiselle maailmankuvalle 

Romantiikan ajan viehtymys alitajuntaan, uniin ja selittämättömään synnytti uuden kirjallisuudenlajin, kauhukirjallisuuden 

• Romanttista kauhua kutsutaan usein goottilaiseksi kauhuksi 

  • Keskeisiä motiiveja linnat, kartanot, aaveet, vampyyrit, demoniset viettelijättäret, mekaaniset ihmiset, suvussa kulkevat kiroukset ja linnaan teljetyt neidot 

  • Engl. Mary Shelley: Frankenstein – Uusi Prometheus (1818)

  • Yhdysv. Edgar Allan Poe: runoja ja novelleja

  • Goottilaisen kauhun klassikoita: Robert Louis Stevensonin Tohtori Jekyll ja Mr. Hyde (1886) (hyvän ja pahan kamppailu ihmisessä), Bram Stoker: Dracula (1896) (vampyyritarina) 

Kansallisuusaate eli nationalismi eurooppalaisessa romantiikassa 

• Ajatus yhtenäisestä kansanluonteesta kansakuntaa yhdistävänä tekijänä kuninkaan ja alamaisten sijaan 

• Tavoitteena vahvistaa kansakunnan yhteisöllisyyttä, mikä tapahtui kulttuurin avulla 

• Kansallismielisten tavoitteena luoda omakielistä ja oman kansan kuviteltua kansanluonnetta mukailevaa kulttuuria ja taidetta 

Kansallisromantiikka Suomessa alkoi autonomian myötä 

• Kulttuurin luominen haastavaa, koska 1800-luvun alussa ei ollut suomenkielistä kirjallista kulttuuria 

• Fredrik Cygnaeus ja J. V. Snellman vaativat suomenkielistä sivistystä ja kansalliskirjallisuutta

Oman myyttisen menneisyyden löytäminen oli myös nationalismissa tärkeää

Kansanrunous on Suomen vanhinta kirjallisuutta

• Vanhimmat jäljitettävissä aikaa ennen ajanlaskun alkua 

• Runot levisivät suullisesti sukupolvelta toiselle, kunnes kansallisromantiikan aikana alettiin kirjoittaa muistiin 

• Kuuluisimpia runojen kerääjiä Elias Lönnrot 1820–1830 

  • Kalevala (1835, 1849); Kanteletar (1840–1841) 

  • Oman kansalliseepoksen myötä suomalaiset vanhojen kulttuurikansojen joukkoon

Kirjailijat kirjoittivat ihannoituja kuvia suomalaisista 

• Ruotsinkieliset Johan Ludvig Runeberg ja Zacharias Topelius suomalaisen kansanluonteen kuvaajia 

• Runeberg kuvasi kertovissa runoissaan suomalaiset ahkeriksi, vaatimattomiksi ja uskollisiksi

  • Vänrikki Stoolin tarinoissa (1848) sankareiksi

• Topelius muistetaan isänmaallisista runoistaan, saduistaan ja historiallisista romaaneistaan

  • Kuvasi ihannoiden Suomen luontoa, heimoja ja historiaa Maamme kirjassa (1875) 

Kansallisromantiikan tarjoama ihannoitu kuva suomalaisesta köyhästä väestöstä murtui vuoden 1918 sisällissodassa

• Ihanteellista kansankuvaa 1900-luvun humoristisissa teoksissa, Väinö Linna irvaili Tuntemattomassa sotilaassa (1954) Runebergin ihannoivalle sotakuvaukselle 

1800-luvun lopun kirjallisuuteen vaikuttivat monet uudet filosofian ja tieteen ajattelutavat 

• Filosofi Karl Marxin ajatukset muuttivat käsitystä oikeudenmukaisuudesta: työn tuotto työntekijöille, ei tehtailijoille 

• Luonnontieteilijä Charles Darwinin evoluutioteoria

• 1800-luvun tieteilijät ihailivat myös positivismia, jonka mukaan maailmasta saadun tiedon pitää perustua tieteellisiin havaintoihin 

Romantiikan tunteikkuus alkoi tuntua vanhentuneelta, eivätkä kirjailijat halunneet kuvata kansaa ihannoiden kuten kansallisromantikot olivat tehneet 

• Vastapainoksi syntyi uusi kirjallisuuden suuntaus nimeltä realismi 

Realistit kuvasivat yhteiskunnallisia epäkohtia todenmukaisesti ja kaunistelematta 

• Pyrkivät havainnoimaan ympäristönsä eriarvoisuutta ja muuttamaan maailmaa kirjoittamalle kertomuksia

Realismin kultakausi jatkui 1900-luvun alkuun saakka 

• Suomessa se kukoisti erityisesti 1880-luvulta alkaen 

Varhaisen realismin suuria nimiä on englantilainen Charles Dickens 

• Kuvaa monissa teoksissaan köyhää orpopoikaa, joka kokemastaan kaltoinkohtelusta huolimatta kasvaa kunnon mieheksi, esim. Oliver Twist 

• Joulukertomus (1843)

Jäänteitä romantiikan tunteikkuudesta, vaikka kuvaakin luokkaeroja ja köyhyyttä 

Minna Canth yksi tunnetuimmista realisteista 

• Kirjoitti yhteiskunnallisesti kantaa ottavaa kirjallisuutta: epätasa-arvo rikkaiden ja köyhien sekä miesten ja naisten välillä 

• Canth herätti yhteiskunnallisella proosallaan ja näytelmillään vastustusta

  • Esimerkiksi vuonna 1885 ilmestyneen Työmiehen vaimo-näytelmä tyrmistytti konservatiivista kulttuuriväkeä 

Naturalismi – realismin äärimuoto (ns. inhorealismi) 

• Naturalistien mukaan ihmisen kohtalon määräävät yhteiskunnallinen asema ja perimä

• Oppi-isä on ranskalainen Emile Zola 

  • Tutki tuotannossaan yhteiskunnan vähäosaisia ja heidän kärsimystään, esimerkiksi romaani Ansa

Psykologinen realismi on yksi realismin suuntauksista, jossa tutkitaan ihmisen mieltä tarkasti: viettejä, haluja ja tunteita, jotka liikuttavat ihmistä 

• Suuntauksen tunnetuin edustaja on venäläinen Fjodor Dostojevski

• Tunnetuimpia teoksia Rikos ja rangaistus (1866)

Aviorikos on suosittu aihe

• Gustave Flaubertin Rouva Bovary (1857) esikuva aviorikosta kuvaaville romaaneille 

• Myös venäläisen Leo Tolstoin Anna Karenina (1875–1877), Juhani Ahon Papin rouva (1879), norjalaisen Henrik Ibsenin näytelmä Nukkekoti (1879) 

1900-luvun 1. ja 2. maailmansota horjuttivat turvallisuudentunnetta

Filosofi Friedrich Nietzsche julisti Jumalan kuolleeksi

• Esitti tilalle opin yli-ihmisestä: uusi yksilö, joka luo itse oman moraalinsa ja arvonsa 

Psykologi Sigmund Freud esitti, että järjen ja tietoisen taustalla jylläävät vietit ja tiedostamaton 

Modernin ajan taiteessa näkyivät toisaalta sotien kauhut ja mielettömäksi muuttunut maailma, toisaalta ihmisen uudenlainen vapaus luoda ja valita itse arvonsa 

Modernismia yhdistää pyrkimys uudistaa kirjallisuuden ilmaisutapoja 

1900-luvun alussa Euroopassa syntyneet suuntaukset: dadaismi, futurismi, surrealismi, ekspressionismi 

Avantgarde eli vakiintuneita ilmaisutapoja uhmaama taide 

• Esim. dadaismi syntyi reaktiona ensimmäisen maailmansodan kaoottisuuteen ja edeltäviin taiteen ihanteisiin 

Saks. Hugo Ball: Karawane-runossa (1916): “Higo bloiko russula huju / hollaka hollala” 

Yleistys: modernistit kuvasivat modernin ihmisen elämää, joka on täynnä ristiriitoja. Vastuu teoista ja toisaalta vapaus etsiä omaa tapaa olla muuttuvassa moniarvoisessa maailmassa 

Modernistit kyseenalaistivat realismin ajan käsityksen todellisuuden jäljittelystä kirjallisuudessa 

• Yksilön omat kokemukset, persoona ja muistin rajallisuus vaikuttivat siihen, millaisia havaintoja ja tulkintoja hän maailmasta tekee 

Modernistinen kirjallisuus usein vaikeaselkoista

• Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä (1913–1927), James Joyce: Odysseus (1922) ja Virginia Woolf: Mrs Dalloway (1925)

Eksistentialismi (yksi 1900-luvun filosofian tärkeimpiä suuntauksia): modernistisessa kirjallisuudessa käsiteltiin usein ihmisen elämän ja olemassaolon tarkoitusta ja mielekkyyttä 

• Albert Camus: Sivullinen (1942)

Absurdius Franz Kafkan tuotannossa, esim. Oikeusjuttu (1925)

• Eksistentialismista tutut teemat: ahdistus, irrallisuus ja ulkopuolisuus järjettömässä maailmassa

• Kafkan tyyli poikkeuksellinen: elämän merkityksettömyys kytkeytyy kauhuun ja fantasiaan, uniin ja alitajuntaan 

  • Vaikutus länsimaiseen kulttuuriin suuri

Modernistisen ajan alun tapahtumia Suomessa: 

• 1917 Suomi irtautui Venäjästä ja itsenäistyi 

• Sisällissota 

• Toinen maailmansota: talvisota 1939–1940 ja jatkosota 1941–1944 

• Sodilla merkitys kirjallisuuteen: hidastivat kehitystä ja vaikuttivat aiheisiin 

• Kaksi modernismin aaltoa, 1920-luvulla ja 1950-luvulla 

• Niiden aikana erityisesti lyriikka ja proosa uudistuivat 

1900-luvun alun suomenkielisen proosakirjallisuuden modernistiset kokeilut 

• Volter Kilpi: yhdenpäivänromaani Alastalon salissa

• Modernismin kokeilevuus aluksi voimakkaimmin suomenruotsalaisessa kirjallisuudessa, esim. Edith Södergran

Tulenkantajat modernismin elämänvimman tulkitsijoina

• Tunnetuin Suomen modernistisista ryhmistä, syntyi 1920-luvulla ja hajosi 20–30-lukujen vaihteessa 

• “Ikkuna auki Eurooppaan” 

• Esim. Mika Waltari mukana 

Toisen maailmansodan jälkeen sodista kirjoituksia 

• Väinö Linna: Tuntematon sotilas, Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen 

Jälleenrakentamisen aikana 1950-luvulla suomalaisessa modernismissa alkoi toinen aalto tilanteessa, jossa sota oli järkyttänyt turvallisuudentunnetta ja monet kokivat yksinäisyyttä 

• Yhteisöllinen kokemus sodista tuntui mahdottomalta

• Käytetään usein näkökulmatekniikkaa kaikkitietävän kertojan sijaan, teoksessa saattaa olla ristiriitaisia näkökulmia 

Lyriikassa tärkeitä vapaamittaisuus ja puheenomaisuus 

• Antti Hyry: Maantieltä hän lähti (1957)

Tove Jansson uudisti Muumi-romaaneillaan lastenkirjallisuutta 

• Myös oma tasonsa aikuislukijalle

Poliittinen aktiivisuus: syntyi lukuisia poliittisia liikkeitä ja politisoitunut aika synnytti poliittista kulttuuria taiteessa 

1960-luvun kirjallisuudessa yhteiskunnallista osallistuvuutta: Pentti Saarikosken lyriikka – boheemitaiteilijan maine ja kohujulkisuus 

Kirjasodat: Hannu Salaman Juhannustanssit (1964) johti kirjailijan vankeusrangaistukseen, Kekkonen kuitenkin armahti 

Kirjallisuuden lajien monipuolistumisesta huolimatta voidaan erottaa yksi kirjallisuuteen merkittävästi vaikuttanut suuntaus, postmodernismi 

• Pohjoisamerikkalaisessa ja eurooppalaisessa kirjallisuudessa 1900-luvun puolivälistä lähtien, Suomessa samaan aikaan vielä suuria kertomuksia 

• Ajan kirjailijat kirjoittavat myös edelleen suuria ja ehyitä kertomuksia, myös postmodernistisia kokeiluja 

  • Esim. Milan Kunderan Olemisen sietämätön keveys (1984)

1950–90-luvut olivat postmodernismin kulta-aikaa 

Piirteet ovat osa nykykirjallisuutta 

Postmodernistit jatkoivat modernismin tapaan epävarmuuden tunteita, ei kuitenkaan samalla tapaa yksilöä vaan yksilön identiteetti muuttuu koko ajan 

• Ihminen elää rajattoman tiedon, globaalin liikkuvuuden ja massakulttuurin maailmassa, jossa on loputtomasti valinnanvaraa ja ärsykkeitä 

Postmodernismissa tärkeää suurten kertomusten kyseenalaistaminen

• Kertomukset, joissa maailma selitetään, esim. kristillinen maailmanselitys

• Esim. ikuinen rakkaus ja sankarin matka hylättiin, kyseenalaistettiin ja korvattiin useiksi pieniksi kertomuksiksi 

• Myös historiantutkimus, joka tuottaa suuria kertomuksia, kyseenalaistettiin (esim. Juha Seppälän Suomen historia, 1998) 

Piirteitä: 

• Kyseenalaistaminen ja moninaisuuden korostaminen, ei yhtä totuutta 

• Yhdistelee lajeja ja aineksia, murtaa populaarikulttuurin välisiä rajoja, ironisoi maailmaa 

• Proosassa näkyy juonen rikkonaisuutena tai häivyttämisenä, kerronnan kommentointina, katkelmallisuutena (fragmentaarisuus), realististen henkilöhahmojen hävittämisenä, kerronnan epäluotettavuus korostuu 

• Metafiktiivisyys: tietoisuus kerronnasta ja kerronnan korostaminen 

• Runoudessa näkyy kielitietoisuutena ja kollaaseina, runon puhuja voi olla ero teksteistä koostettu, ei persoonan kaltainen hahmo 

• Intertekstuaalisuus ja tyyleillä leikittely, tekstit rakentuvat aiempien varaan 

Epäluotettavasta kertojasta esimerkkinä Bret Easton Ellisin Amerikan psyko (1991)