https://padlet.com/johanna_harju/suurvaltaruotsi en-us 2019-01-28 09:37:48 UTC 2019-01-29 10:40:56 UTC hello@padlet.com johanna_harju https://padlet.com/johanna_harju/suurvaltaruotsi/wish/324833489 2019-01-28 09:41:52 UTC https://padlet.com/johanna_harju/suurvaltaruotsi/wish/324833489 johanna_harju https://padlet.com/johanna_harju/suurvaltaruotsi/wish/324833690 2019-01-28 09:42:39 UTC https://padlet.com/johanna_harju/suurvaltaruotsi/wish/324833690 johanna_harju https://padlet.com/johanna_harju/suurvaltaruotsi/wish/324833729 2019-01-28 09:42:49 UTC https://padlet.com/johanna_harju/suurvaltaruotsi/wish/324833729 johanna_harju https://padlet.com/johanna_harju/suurvaltaruotsi/wish/324833810 2019-01-28 09:43:05 UTC https://padlet.com/johanna_harju/suurvaltaruotsi/wish/324833810 johanna_harju https://padlet.com/johanna_harju/suurvaltaruotsi/wish/324834180 2019-01-28 09:44:20 UTC https://padlet.com/johanna_harju/suurvaltaruotsi/wish/324834180 johanna_harju https://padlet.com/johanna_harju/suurvaltaruotsi/wish/324834336 2019-01-28 09:44:48 UTC https://padlet.com/johanna_harju/suurvaltaruotsi/wish/324834336 https://padlet.com/johanna_harju/suurvaltaruotsi/wish/325286918 2019-01-29 09:06:55 UTC https://padlet.com/johanna_harju/suurvaltaruotsi/wish/325286918 https://padlet.com/johanna_harju/suurvaltaruotsi/wish/325288202
●
 
Nimetön 10 minuuttia 
Hansa-liiton valta väheni vuosien 1500 ja 1600 ajalla, kun hollantilaiset ja englantilaiset vahvistivat asemiaan Pohjanmeren kaupassa, sekä kun Ruotsi ja Tanska siirtyivät hallitsemaan Itämeren kaupankäyntiä. Myös yksi syy Hansan vallan hiipumiseen oli Amerikan löytyminen. Kun Uskonpuhdistus oli tapahtunut, ja Euroopassa katolilaisuus väheni, tiettyjen tarvikkeiden kysyntä väheni.
 
Nimetön 9 minuuttia 
Hansa-liitto syntyi viikinkien vallan kadottua. Hansakauppiaat osallistuivat monen kaupungin hallintoon. Esimerkiksi Ruotsin keskiaikaisessa lainsäädännössä määrättiin tarkoin, kuinka monta saksalaista sai kuulua kaupungin raatiin ja monenko piti olla kotimaisia. Hansakaupan merkityksen kannalta keskeistä oli uuden laivatyypin, koggin, kehittäminen. Koggeihin mahtui enemmän rahtitavaroita, kuin muihin laivatyyppeihin. Tärkeitä vientitavaroita olivat suola, kankaat ja taloustavarat. LIsäksi Hansa välitti eurooppalaisia vaikutteita kieltä, kirjallisuutta ja muotia pohjoiseen. Hansa keskittyi pääasiassa kauppaan, mutta sillä oli myös sotilaallista voimaa. Se puollusti jäsentensä etuja aikana, jolloin ei ollut olemassa yhtenäistä Saksaa, joka olisi kyennyt antamaan takeet kaupankäynnin turvallisuudesta.

 
Vasa-laiva
Vasa-laiva
2 kommentit
 
Nimetön 22 tuntia 
Vasa-laiva rakennettiin vuosina 1621-1625. Se on historiallinen sota-alus, joka upposi 10.8.1628 Tukholman satamasta. Matkan tarkoitus oli noutaa mukaan kauempana sijaitsevasta Vaxholmin tukikohdasta noin 300 miestä. Sää oli ollut tyyni, mutta hetken päästä äkillinen tuulenpuuska tarttui sen purjeisiin ja kaatoi sen kello neljän ja viiden välillä iltapäivällä.
 
Nimetön 18 minuuttia 
möiiiiii

 
kuningatar Kristiina
kuningatar Kristiina
13 kommentit
 
Nimetön 22 tuntia 
Kuningatar Kristiinan valtakausi oli 6. marraskuuta 1632-6. kesäkuuta 1654.
 
Nimetön 22 tuntia 
Kristiina syntyi 8. Joulukuuta 1626 Tre Kronor-linnassa, ja kuoli 9. Huhtikuuta 1689 Roomassa. 
 
Nimetön 22 tuntia 
Kristiinan edeltäjä oli Kustaa II Aadolf ja seuraaja Kaarle X Kustaa
 
Nimetön 22 tuntia 
Äiti oli Maria Eleonoora ja isä oli Kustaa II Aadolf. 
 
Nimetön 22 tuntia 
Kristiina luopui kruunustaan 1. päivänä kesäkuuta 1564, jolloin myös säädyt sopivat Kristiinan elatuksesta.
 
Nimetön 22 tuntia 
Kristiina kasvatettiin Luterilaiseksi, mutta kääntyi myöhemmin Roomalaiskatolilaiseksi. 
 
Nimetön 22 tuntia 
Kristiina oli Persian suurkuninkaan Kyyros II Suuren suuri ihailija. 
 
Nimetön 19 minuuttia 
Kristiinaa kohdeltiin samalla tavalla kuin poikia, koska suurinosa hallitsijoista oli ollut poikia
 
Nimetön 12 minuuttia 
Kristiina järjesti valtakautensa suurimman yllätyksen vuonna 1654. Omapäinen kuningatar kääntyi katolilaiseksi, vaikka hänen isänsä oli taistellut kolmekymmenvuotisen sodan aikana katolilaisia vastaan.
 
Nimetön 12 minuuttia 
Kristiina ei osannut huolehtia valtion taloudesta. Hoviin tuotiin kaikki hienoudet Euroopasta, eikä juhlallisuuksien järjestämisessä säästelty.
 
Nimetön 8 minuuttia 
Kristiina rakasti taiteita ja arvosti tieteitä.
 
Nimetön 7 minuuttia 
Kristiina antoi tärkeimmät virat kavereilleen eikä pätevimmille
 
Nimetön minuutti 
Kristiina ilmoitti luopuvansa luterilaisen Ruotsin kruunusta ja pakeni maasta Euroopan halki Roomaan, jossa paavi otti hänet suojelukseensa.

 
Kaarle XII
Kaarle XII
2 kommentit
 
Nimetön 22 tuntia 
Kaarle XII oli Ruotsinkuningas vuosina 1697-1718 . Naapurivaltiot Tanska,Venäjä ja Puola -Liettua päättivät käyttää tilaisuutta hyväkseen julistamalla Ruotsille sodan yhtä aikaa vuonna 1700, koska kuvittelivat vasta 17-vuotiaan Kaarle XII:n olevan heikko vastus. Tämä sota tunnetaan nimellä suuri Pohjan sota, ja se päättyi vuonna 1721 Fredrik I:n hallitessa Ruotsia. Kaarle on syntynyt 17. kesäkuuta, 1682 Tukholmassa, Ruotsissa. Hän kuoli 30. marraskuuta 1718 Norjassa, 36 vuotiaana. Sodan alkupuolella Kaarle XII löi nopeasti tanskalaiset ja pakotti maan rauhaan. 
 
Nimetön 20 minuuttia 
oki

 
Suuri Pohjan sota
Suuri Pohjan sota
10 kommentit
 
Nimetön 22 tuntia 
Suuri Pohjan sota alkoi vuonna 1700 ja loppui 1721. Sodassa sotivat Venäjä, Ruotsi, Holstein-Gottorp, Osmanien valtakunta, Ukrainan kasakat, Iso-Britannia, Saksi, Puola-Liettua, Tanska, Preussi, Hannover ja Moldova. Ruotsi menetti 25 000 sotilasta sodassa. Nälkään ja tauteihin 175 000. Venäjältä kaatui tai haavottui 75 000 sotilasta.
 
Nimetön 22 tuntia 
Venäläiset liittyivät mukaan alkuvuodesta 1700.
 
Nimetön 22 tuntia 
Suuren pohjan sodan rauhat. Prutin rauha 1711. Tukholman rauhat 1719-1720. Uuden kaupungin rauha 1721
 
Nimetön 22 tuntia 
Suuri Pojan sota käytiin vuosina 1700-1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittouman valillä. Ruosin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puoli-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover 
 
Nimetön 40 minuuttia 
oki
 
Nimetön 15 minuuttia 
Sota alkoi 12. helmikuuta ja loppui 30. elokuuta.
 
Nimetön 9 minuuttia 
Tappio Pultavassa Ruotsalaisten taistelu vaikutti voittokkaalta ja Venäjä joutui perääntymään. Ruotsalaisten mielestä joukot eivät olleet oikeissa asemissa ja hyökkäys keskeytettiin rivien kokoamista varten. Tämä oli virhe ja myös Venäläiset saivat aikaa koota joukkonsa ja taistelu kääntyi Venäläisten eduksi. 20 000 Ruotsalaista jäi vangiksi Venäjälle ja vain pieni joukko Kaarle XII:n sotilaita pääsi karkuun Turkkiin.
 
Nimetön 6 minuuttia 
Ruotsi oli 1600 -luvulla noussut suurvallaksi Tanskan,Venäjän,Puola-LIettua ja saksan kustannuskselle
 
Nimetön 4 minuuttia 
Suuren pohjan sodan taisteluita olivat Narva, Väinäjoki, Kliszow, Pultusk, Jakobstadt, Posen, Punitz, Freustadt, Lesnaja, Pultava, Helsingborg, Gadebusch, Helsinki, Kostianvirta, Napue ja Riilahti.
 
Nimetön 4 minuuttia 
Komentaja RUOTSI: Kaarle XII, 

 
Pietari Suuri]]> 2019-01-29 09:12:01 UTC https://padlet.com/johanna_harju/suurvaltaruotsi/wish/325288202 https://padlet.com/johanna_harju/suurvaltaruotsi/wish/325288211
 
Nimetön 10 minuuttia 
Hansa-liiton valta väheni vuosien 1500 ja 1600 ajalla, kun hollantilaiset ja englantilaiset vahvistivat asemiaan Pohjanmeren kaupassa, sekä kun Ruotsi ja Tanska siirtyivät hallitsemaan Itämeren kaupankäyntiä. Myös yksi syy Hansan vallan hiipumiseen oli Amerikan löytyminen. Kun Uskonpuhdistus oli tapahtunut, ja Euroopassa katolilaisuus väheni, tiettyjen tarvikkeiden kysyntä väheni.
 
Nimetön 9 minuuttia 
Hansa-liitto syntyi viikinkien vallan kadottua. Hansakauppiaat osallistuivat monen kaupungin hallintoon. Esimerkiksi Ruotsin keskiaikaisessa lainsäädännössä määrättiin tarkoin, kuinka monta saksalaista sai kuulua kaupungin raatiin ja monenko piti olla kotimaisia. Hansakaupan merkityksen kannalta keskeistä oli uuden laivatyypin, koggin, kehittäminen. Koggeihin mahtui enemmän rahtitavaroita, kuin muihin laivatyyppeihin. Tärkeitä vientitavaroita olivat suola, kankaat ja taloustavarat. LIsäksi Hansa välitti eurooppalaisia vaikutteita kieltä, kirjallisuutta ja muotia pohjoiseen. Hansa keskittyi pääasiassa kauppaan, mutta sillä oli myös sotilaallista voimaa. Se puollusti jäsentensä etuja aikana, jolloin ei ollut olemassa yhtenäistä Saksaa, joka olisi kyennyt antamaan takeet kaupankäynnin turvallisuudesta.

 
Vasa-laiva
Vasa-laiva
2 kommentit
 
Nimetön 22 tuntia 
Vasa-laiva rakennettiin vuosina 1621-1625. Se on historiallinen sota-alus, joka upposi 10.8.1628 Tukholman satamasta. Matkan tarkoitus oli noutaa mukaan kauempana sijaitsevasta Vaxholmin tukikohdasta noin 300 miestä. Sää oli ollut tyyni, mutta hetken päästä äkillinen tuulenpuuska tarttui sen purjeisiin ja kaatoi sen kello neljän ja viiden välillä iltapäivällä.
 
Nimetön 18 minuuttia 
möiiiiii

 
kuningatar Kristiina
kuningatar Kristiina
13 kommentit
 
Nimetön 22 tuntia 
Kuningatar Kristiinan valtakausi oli 6. marraskuuta 1632-6. kesäkuuta 1654.
 
Nimetön 22 tuntia 
Kristiina syntyi 8. Joulukuuta 1626 Tre Kronor-linnassa, ja kuoli 9. Huhtikuuta 1689 Roomassa. 
 
Nimetön 22 tuntia 
Kristiinan edeltäjä oli Kustaa II Aadolf ja seuraaja Kaarle X Kustaa
 
Nimetön 22 tuntia 
Äiti oli Maria Eleonoora ja isä oli Kustaa II Aadolf. 
 
Nimetön 22 tuntia 
Kristiina luopui kruunustaan 1. päivänä kesäkuuta 1564, jolloin myös säädyt sopivat Kristiinan elatuksesta.
 
Nimetön 22 tuntia 
Kristiina kasvatettiin Luterilaiseksi, mutta kääntyi myöhemmin Roomalaiskatolilaiseksi. 
 
Nimetön 22 tuntia 
Kristiina oli Persian suurkuninkaan Kyyros II Suuren suuri ihailija. 
 
Nimetön 19 minuuttia 
Kristiinaa kohdeltiin samalla tavalla kuin poikia, koska suurinosa hallitsijoista oli ollut poikia
 
Nimetön 12 minuuttia 
Kristiina järjesti valtakautensa suurimman yllätyksen vuonna 1654. Omapäinen kuningatar kääntyi katolilaiseksi, vaikka hänen isänsä oli taistellut kolmekymmenvuotisen sodan aikana katolilaisia vastaan.
 
Nimetön 12 minuuttia 
Kristiina ei osannut huolehtia valtion taloudesta. Hoviin tuotiin kaikki hienoudet Euroopasta, eikä juhlallisuuksien järjestämisessä säästelty.
 
Nimetön 8 minuuttia 
Kristiina rakasti taiteita ja arvosti tieteitä.
 
Nimetön 7 minuuttia 
Kristiina antoi tärkeimmät virat kavereilleen eikä pätevimmille
 
Nimetön minuutti 
Kristiina ilmoitti luopuvansa luterilaisen Ruotsin kruunusta ja pakeni maasta Euroopan halki Roomaan, jossa paavi otti hänet suojelukseensa.

 
Kaarle XII
Kaarle XII
2 kommentit
 
Nimetön 22 tuntia 
Kaarle XII oli Ruotsinkuningas vuosina 1697-1718 . Naapurivaltiot Tanska,Venäjä ja Puola -Liettua päättivät käyttää tilaisuutta hyväkseen julistamalla Ruotsille sodan yhtä aikaa vuonna 1700, koska kuvittelivat vasta 17-vuotiaan Kaarle XII:n olevan heikko vastus. Tämä sota tunnetaan nimellä suuri Pohjan sota, ja se päättyi vuonna 1721 Fredrik I:n hallitessa Ruotsia. Kaarle on syntynyt 17. kesäkuuta, 1682 Tukholmassa, Ruotsissa. Hän kuoli 30. marraskuuta 1718 Norjassa, 36 vuotiaana. Sodan alkupuolella Kaarle XII löi nopeasti tanskalaiset ja pakotti maan rauhaan. 
 
Nimetön 20 minuuttia 
oki

 
Suuri Pohjan sota
Suuri Pohjan sota
10 kommentit
 
Nimetön 22 tuntia 
Suuri Pohjan sota alkoi vuonna 1700 ja loppui 1721. Sodassa sotivat Venäjä, Ruotsi, Holstein-Gottorp, Osmanien valtakunta, Ukrainan kasakat, Iso-Britannia, Saksi, Puola-Liettua, Tanska, Preussi, Hannover ja Moldova. Ruotsi menetti 25 000 sotilasta sodassa. Nälkään ja tauteihin 175 000. Venäjältä kaatui tai haavottui 75 000 sotilasta.
 
Nimetön 22 tuntia 
Venäläiset liittyivät mukaan alkuvuodesta 1700.
 
Nimetön 22 tuntia 
Suuren pohjan sodan rauhat. Prutin rauha 1711. Tukholman rauhat 1719-1720. Uuden kaupungin rauha 1721
 
Nimetön 22 tuntia 
Suuri Pojan sota käytiin vuosina 1700-1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittouman valillä. Ruosin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puoli-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover 
 
Nimetön 40 minuuttia 
oki
 
Nimetön 15 minuuttia 
Sota alkoi 12. helmikuuta ja loppui 30. elokuuta.
 
Nimetön 9 minuuttia 
Tappio Pultavassa Ruotsalaisten taistelu vaikutti voittokkaalta ja Venäjä joutui perääntymään. Ruotsalaisten mielestä joukot eivät olleet oikeissa asemissa ja hyökkäys keskeytettiin rivien kokoamista varten. Tämä oli virhe ja myös Venäläiset saivat aikaa koota joukkonsa ja taistelu kääntyi Venäläisten eduksi. 20 000 Ruotsalaista jäi vangiksi Venäjälle ja vain pieni joukko Kaarle XII:n sotilaita pääsi karkuun Turkkiin.
 
Nimetön 6 minuuttia 
Ruotsi oli 1600 -luvulla noussut suurvallaksi Tanskan,Venäjän,Puola-LIettua ja saksan kustannuskselle
 
Nimetön 4 minuuttia 
Suuren pohjan sodan taisteluita olivat Narva, Väinäjoki, Kliszow, Pultusk, Jakobstadt, Posen, Punitz, Freustadt, Lesnaja, Pultava, Helsingborg, Gadebusch, Helsinki, Kostianvirta, Napue ja Riilahti.
 
Nimetön 4 minuuttia 
Komentaja RUOTSI: Kaarle XII, 

 
Pietari Suuri

 
Hansa-liitto
Hansa-liitto
3 kommentit
 
Nimetön 19 minuuttia 
oki
 
Nimetön 10 minuuttia 
Hansa-liiton valta väheni vuosien 1500 ja 1600 ajalla, kun hollantilaiset ja englantilaiset vahvistivat asemiaan Pohjanmeren kaupassa, sekä kun Ruotsi ja Tanska siirtyivät hallitsemaan Itämeren kaupankäyntiä. Myös yksi syy Hansan vallan hiipumiseen oli Amerikan löytyminen. Kun Uskonpuhdistus oli tapahtunut, ja Euroopassa katolilaisuus väheni, tiettyjen tarvikkeiden kysyntä väheni.
 
Nimetön 9 minuuttia 
Hansa-liitto syntyi viikinkien vallan kadottua. Hansakauppiaat osallistuivat monen kaupungin hallintoon. Esimerkiksi Ruotsin keskiaikaisessa lainsäädännössä määrättiin tarkoin, kuinka monta saksalaista sai kuulua kaupungin raatiin ja monenko piti olla kotimaisia. Hansakaupan merkityksen kannalta keskeistä oli uuden laivatyypin, koggin, kehittäminen. Koggeihin mahtui enemmän rahtitavaroita, kuin muihin laivatyyppeihin. Tärkeitä vientitavaroita olivat suola, kankaat ja taloustavarat. LIsäksi Hansa välitti eurooppalaisia vaikutteita kieltä, kirjallisuutta ja muotia pohjoiseen. Hansa keskittyi pääasiassa kauppaan, mutta sillä oli myös sotilaallista voimaa. Se puollusti jäsentensä etuja aikana, jolloin ei ollut olemassa yhtenäistä Saksaa, joka olisi kyennyt antamaan takeet kaupankäynnin turvallisuudesta.

 
Vasa-laiva
Vasa-laiva
2 kommentit
 
Nimetön 22 tuntia 
Vasa-laiva rakennettiin vuosina 1621-1625. Se on historiallinen sota-alus, joka upposi 10.8.1628 Tukholman satamasta. Matkan tarkoitus oli noutaa mukaan kauempana sijaitsevasta Vaxholmin tukikohdasta noin 300 miestä. Sää oli ollut tyyni, mutta hetken päästä äkillinen tuulenpuuska tarttui sen purjeisiin ja kaatoi sen kello neljän ja viiden välillä iltapäivällä.
 
Nimetön 18 minuuttia 
möiiiiii

 
kuningatar Kristiina
kuningatar Kristiina
13 kommentit
 
Nimetön 22 tuntia 
Kuningatar Kristiinan valtakausi oli 6. marraskuuta 1632-6. kesäkuuta 1654.
 
Nimetön 22 tuntia 
Kristiina syntyi 8. Joulukuuta 1626 Tre Kronor-linnassa, ja kuoli 9. Huhtikuuta 1689 Roomassa. 
 
Nimetön 22 tuntia 
Kristiinan edeltäjä oli Kustaa II Aadolf ja seuraaja Kaarle X Kustaa
 
Nimetön 22 tuntia 
Äiti oli Maria Eleonoora ja isä oli Kustaa II Aadolf. 
 
Nimetön 22 tuntia 
Kristiina luopui kruunustaan 1. päivänä kesäkuuta 1564, jolloin myös säädyt sopivat Kristiinan elatuksesta.
 
Nimetön 22 tuntia 
Kristiina kasvatettiin Luterilaiseksi, mutta kääntyi myöhemmin Roomalaiskatolilaiseksi. 
 
Nimetön 22 tuntia 
Kristiina oli Persian suurkuninkaan Kyyros II Suuren suuri ihailija. 
 
Nimetön 19 minuuttia 
Kristiinaa kohdeltiin samalla tavalla kuin poikia, koska suurinosa hallitsijoista oli ollut poikia
 
Nimetön 12 minuuttia 
Kristiina järjesti valtakautensa suurimman yllätyksen vuonna 1654. Omapäinen kuningatar kääntyi katolilaiseksi, vaikka hänen isänsä oli taistellut kolmekymmenvuotisen sodan aikana katolilaisia vastaan.
 
Nimetön 12 minuuttia 
Kristiina ei osannut huolehtia valtion taloudesta. Hoviin tuotiin kaikki hienoudet Euroopasta, eikä juhlallisuuksien järjestämisessä säästelty.
 
Nimetön 8 minuuttia 
Kristiina rakasti taiteita ja arvosti tieteitä.
 
Nimetön 7 minuuttia 
Kristiina antoi tärkeimmät virat kavereilleen eikä pätevimmille
 
Nimetön minuutti 
Kristiina ilmoitti luopuvansa luterilaisen Ruotsin kruunusta ja pakeni maasta Euroopan halki Roomaan, jossa paavi otti hänet suojelukseensa.

 
Kaarle XII
Kaarle XII
2 kommentit
 
Nimetön 22 tuntia 
Kaarle XII oli Ruotsinkuningas vuosina 1697-1718 . Naapurivaltiot Tanska,Venäjä ja Puola -Liettua päättivät käyttää tilaisuutta hyväkseen julistamalla Ruotsille sodan yhtä aikaa vuonna 1700, koska kuvittelivat vasta 17-vuotiaan Kaarle XII:n olevan heikko vastus. Tämä sota tunnetaan nimellä suuri Pohjan sota, ja se päättyi vuonna 1721 Fredrik I:n hallitessa Ruotsia. Kaarle on syntynyt 17. kesäkuuta, 1682 Tukholmassa, Ruotsissa. Hän kuoli 30. marraskuuta 1718 Norjassa, 36 vuotiaana. Sodan alkupuolella Kaarle XII löi nopeasti tanskalaiset ja pakotti maan rauhaan. 
 
Nimetön 20 minuuttia 
oki

 
Suuri Pohjan sota
Suuri Pohjan sota
10 kommentit
 
Nimetön 22 tuntia 
Suuri Pohjan sota alkoi vuonna 1700 ja loppui 1721. Sodassa sotivat Venäjä, Ruotsi, Holstein-Gottorp, Osmanien valtakunta, Ukrainan kasakat, Iso-Britannia, Saksi, Puola-Liettua, Tanska, Preussi, Hannover ja Moldova. Ruotsi menetti 25 000 sotilasta sodassa. Nälkään ja tauteihin 175 000. Venäjältä kaatui tai haavottui 75 000 sotilasta.
 
Nimetön 22 tuntia 
Venäläiset liittyivät mukaan alkuvuodesta 1700.
 
Nimetön 22 tuntia 
Suuren pohjan sodan rauhat. Prutin rauha 1711. Tukholman rauhat 1719-1720. Uuden kaupungin rauha 1721
 
Nimetön 22 tuntia 
Suuri Pojan sota käytiin vuosina 1700-1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittouman valillä. Ruosin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puoli-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover 
 
Nimetön 40 minuuttia 
oki
 
Nimetön 15 minuuttia 
Sota alkoi 12. helmikuuta ja loppui 30. elokuuta.
 
Nimetön 9 minuuttia 
Tappio Pultavassa Ruotsalaisten taistelu vaikutti voittokkaalta ja Venäjä joutui perääntymään. Ruotsalaisten mielestä joukot eivät olleet oikeissa asemissa ja hyökkäys keskeytettiin rivien kokoamista varten. Tämä oli virhe ja myös Venäläiset saivat aikaa koota joukkonsa ja taistelu kääntyi Venäläisten eduksi. 20 000 Ruotsalaista jäi vangiksi Venäjälle ja vain pieni joukko Kaarle XII:n sotilaita pääsi karkuun Turkkiin.
 
Nimetön 6 minuuttia 
Ruotsi oli 1600 -luvulla noussut suurvallaksi Tanskan,Venäjän,Puola-LIettua ja saksan kustannuskselle
 
Nimetön 4 minuuttia 
Suuren pohjan sodan taisteluita olivat Narva, Väinäjoki, Kliszow, Pultusk, Jakobstadt, Posen, Punitz, Freustadt, Lesnaja, Pultava, Helsingborg, Gadebusch, Helsinki, Kostianvirta, Napue ja Riilahti.
 
Nimetön 4 minuuttia 
Komentaja RUOTSI: Kaarle XII, 

 
Pietari Suuri

 
luo tunnus Kirjaudu share
luo tunnus
Kirjaudu
share_arrow
Jaa
help_outline
more_horiz
Ruotsin suurvalta-aika
 
johanna_harju
●
minuutti
Hansa-liitto
Hansa-liitto
3 kommentit
 
Nimetön 19 minuuttia 
oki
 
Nimetön 10 minuuttia 
Hansa-liiton valta väheni vuosien 1500 ja 1600 ajalla, kun hollantilaiset ja englantilaiset vahvistivat asemiaan Pohjanmeren kaupassa, sekä kun Ruotsi ja Tanska siirtyivät hallitsemaan Itämeren kaupankäyntiä. Myös yksi syy Hansan vallan hiipumiseen oli Amerikan löytyminen. Kun Uskonpuhdistus oli tapahtunut, ja Euroopassa katolilaisuus väheni, tiettyjen tarvikkeiden kysyntä väheni.
 
Nimetön 9 minuuttia 
Hansa-liitto syntyi viikinkien vallan kadottua. Hansakauppiaat osallistuivat monen kaupungin hallintoon. Esimerkiksi Ruotsin keskiaikaisessa lainsäädännössä määrättiin tarkoin, kuinka monta saksalaista sai kuulua kaupungin raatiin ja monenko piti olla kotimaisia. Hansakaupan merkityksen kannalta keskeistä oli uuden laivatyypin, koggin, kehittäminen. Koggeihin mahtui enemmän rahtitavaroita, kuin muihin laivatyyppeihin. Tärkeitä vientitavaroita olivat suola, kankaat ja taloustavarat. LIsäksi Hansa välitti eurooppalaisia vaikutteita kieltä, kirjallisuutta ja muotia pohjoiseen. Hansa keskittyi pääasiassa kauppaan, mutta sillä oli myös sotilaallista voimaa. Se puollusti jäsentensä etuja aikana, jolloin ei ollut olemassa yhtenäistä Saksaa, joka olisi kyennyt antamaan takeet kaupankäynnin turvallisuudesta.

 
Vasa-laiva
Vasa-laiva
2 kommentit
 
Nimetön 22 tuntia 
Vasa-laiva rakennettiin vuosina 1621-1625. Se on historiallinen sota-alus, joka upposi 10.8.1628 Tukholman satamasta. Matkan tarkoitus oli noutaa mukaan kauempana sijaitsevasta Vaxholmin tukikohdasta noin 300 miestä. Sää oli ollut tyyni, mutta hetken päästä äkillinen tuulenpuuska tarttui sen purjeisiin ja kaatoi sen kello neljän ja viiden välillä iltapäivällä.
 
Nimetön 18 minuuttia 
möiiiiii

 
kuningatar Kristiina
kuningatar Kristiina
13 kommentit
 
Nimetön 22 tuntia 
Kuningatar Kristiinan valtakausi oli 6. marraskuuta 1632-6. kesäkuuta 1654.
 
Nimetön 22 tuntia 
Kristiina syntyi 8. Joulukuuta 1626 Tre Kronor-linnassa, ja kuoli 9. Huhtikuuta 1689 Roomassa. 
 
Nimetön 22 tuntia 
Kristiinan edeltäjä oli Kustaa II Aadolf ja seuraaja Kaarle X Kustaa
 
Nimetön 22 tuntia 
Äiti oli Maria Eleonoora ja isä oli Kustaa II Aadolf. 
 
Nimetön 22 tuntia 
Kristiina luopui kruunustaan 1. päivänä kesäkuuta 1564, jolloin myös säädyt sopivat Kristiinan elatuksesta.
 
Nimetön 22 tuntia 
Kristiina kasvatettiin Luterilaiseksi, mutta kääntyi myöhemmin Roomalaiskatolilaiseksi. 
 
Nimetön 22 tuntia 
Kristiina oli Persian suurkuninkaan Kyyros II Suuren suuri ihailija. 
 
Nimetön 19 minuuttia 
Kristiinaa kohdeltiin samalla tavalla kuin poikia, koska suurinosa hallitsijoista oli ollut poikia
 
Nimetön 12 minuuttia 
Kristiina järjesti valtakautensa suurimman yllätyksen vuonna 1654. Omapäinen kuningatar kääntyi katolilaiseksi, vaikka hänen isänsä oli taistellut kolmekymmenvuotisen sodan aikana katolilaisia vastaan.
 
Nimetön 12 minuuttia 
Kristiina ei osannut huolehtia valtion taloudesta. Hoviin tuotiin kaikki hienoudet Euroopasta, eikä juhlallisuuksien järjestämisessä säästelty.
 
Nimetön 8 minuuttia 
Kristiina rakasti taiteita ja arvosti tieteitä.
 
Nimetön 7 minuuttia 
Kristiina antoi tärkeimmät virat kavereilleen eikä pätevimmille
 
Nimetön minuutti 
Kristiina ilmoitti luopuvansa luterilaisen Ruotsin kruunusta ja pakeni maasta Euroopan halki Roomaan, jossa paavi otti hänet suojelukseensa.

 
Kaarle XII
Kaarle XII
2 kommentit
 
Nimetön 22 tuntia 
Kaarle XII oli Ruotsinkuningas vuosina 1697-1718 . Naapurivaltiot Tanska,Venäjä ja Puola -Liettua päättivät käyttää tilaisuutta hyväkseen julistamalla Ruotsille sodan yhtä aikaa vuonna 1700, koska kuvittelivat vasta 17-vuotiaan Kaarle XII:n olevan heikko vastus. Tämä sota tunnetaan nimellä suuri Pohjan sota, ja se päättyi vuonna 1721 Fredrik I:n hallitessa Ruotsia. Kaarle on syntynyt 17. kesäkuuta, 1682 Tukholmassa, Ruotsissa. Hän kuoli 30. marraskuuta 1718 Norjassa, 36 vuotiaana. Sodan alkupuolella Kaarle XII löi nopeasti tanskalaiset ja pakotti maan rauhaan. 
 
Nimetön 20 minuuttia 
oki

 
Suuri Pohjan sota
Suuri Pohjan sota
10 kommentit
 
Nimetön 22 tuntia 
Suuri Pohjan sota alkoi vuonna 1700 ja loppui 1721. Sodassa sotivat Venäjä, Ruotsi, Holstein-Gottorp, Osmanien valtakunta, Ukrainan kasakat, Iso-Britannia, Saksi, Puola-Liettua, Tanska, Preussi, Hannover ja Moldova. Ruotsi menetti 25 000 sotilasta sodassa. Nälkään ja tauteihin 175 000. Venäjältä kaatui tai haavottui 75 000 sotilasta.
 
Nimetön 22 tuntia 
Venäläiset liittyivät mukaan alkuvuodesta 1700.
 
Nimetön 22 tuntia 
Suuren pohjan sodan rauhat. Prutin rauha 1711. Tukholman rauhat 1719-1720. Uuden kaupungin rauha 1721
 
Nimetön 22 tuntia 
Suuri Pojan sota käytiin vuosina 1700-1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittouman valillä. Ruosin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puoli-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover 
 
Nimetön 40 minuuttia 
oki
 
Nimetön 15 minuuttia 
Sota alkoi 12. helmikuuta ja loppui 30. elokuuta.
 
Nimetön 9 minuuttia 
Tappio Pultavassa Ruotsalaisten taistelu vaikutti voittokkaalta ja Venäjä joutui perääntymään. Ruotsalaisten mielestä joukot eivät olleet oikeissa asemissa ja hyökkäys keskeytettiin rivien kokoamista varten. Tämä oli virhe ja myös Venäläiset saivat aikaa koota joukkonsa ja taistelu kääntyi Venäläisten eduksi. 20 000 Ruotsalaista jäi vangiksi Venäjälle ja vain pieni joukko Kaarle XII:n sotilaita pääsi karkuun Turkkiin.
 
Nimetön 6 minuuttia 
Ruotsi oli 1600 -luvulla noussut suurvallaksi Tanskan,Venäjän,Puola-LIettua ja saksan kustannuskselle
 
Nimetön 4 minuuttia 
Suuren pohjan sodan taisteluita olivat Narva, Väinäjoki, Kliszow, Pultusk, Jakobstadt, Posen, Punitz, Freustadt, Lesnaja, Pultava, Helsingborg, Gadebusch, Helsinki, Kostianvirta, Napue ja Riilahti.
 
Nimetön 4 minuuttia 
Komentaja RUOTSI: Kaarle XII, 

 
Pietari Suuri

 
Hansa-liitto
Hansa-liitto
3 kommentit
 
Nimetön 19 minuuttia 
oki
 
Nimetön 10 minuuttia 
Hansa-liiton valta väheni vuosien 1500 ja 1600 ajalla, kun hollantilaiset ja englantilaiset vahvistivat asemiaan Pohjanmeren kaupassa, sekä kun Ruotsi ja Tanska siirtyivät hallitsemaan Itämeren kaupankäyntiä. Myös yksi syy Hansan vallan hiipumiseen oli Amerikan löytyminen. Kun Uskonpuhdistus oli tapahtunut, ja Euroopassa katolilaisuus väheni, tiettyjen tarvikkeiden kysyntä väheni.
 
Nimetön 9 minuuttia 
Hansa-liitto syntyi viikinkien vallan kadottua. Hansakauppiaat osallistuivat monen kaupungin hallintoon. Esimerkiksi Ruotsin keskiaikaisessa lainsäädännössä määrättiin tarkoin, kuinka monta saksalaista sai kuulua kaupungin raatiin ja monenko piti olla kotimaisia. Hansakaupan merkityksen kannalta keskeistä oli uuden laivatyypin, koggin, kehittäminen. Koggeihin mahtui enemmän rahtitavaroita, kuin muihin laivatyyppeihin. Tärkeitä vientitavaroita olivat suola, kankaat ja taloustavarat. LIsäksi Hansa välitti eurooppalaisia vaikutteita kieltä, kirjallisuutta ja muotia pohjoiseen. Hansa keskittyi pääasiassa kauppaan, mutta sillä oli myös sotilaallista voimaa. Se puollusti jäsentensä etuja aikana, jolloin ei ollut olemassa yhtenäistä Saksaa, joka olisi kyennyt antamaan takeet kaupankäynnin turvallisuudesta.

 
Vasa-laiva
Vasa-laiva
2 kommentit
 
Nimetön 22 tuntia 
Vasa-laiva rakennettiin vuosina 1621-1625. Se on historiallinen sota-alus, joka upposi 10.8.1628 Tukholman satamasta. Matkan tarkoitus oli noutaa mukaan kauempana sijaitsevasta Vaxholmin tukikohdasta noin 300 miestä. Sää oli ollut tyyni, mutta hetken päästä äkillinen tuulenpuuska tarttui sen purjeisiin ja kaatoi sen kello neljän ja viiden välillä iltapäivällä.
 
Nimetön 18 minuuttia 
möiiiiii

 
kuningatar Kristiina
kuningatar Kristiina
13 kommentit
 
Nimetön 22 tuntia 
Kuningatar Kristiinan valtakausi oli 6. marraskuuta 1632-6. kesäkuuta 1654.
 
Nimetön 22 tuntia 
Kristiina syntyi 8. Joulukuuta 1626 Tre Kronor-linnassa, ja kuoli 9. Huhtikuuta 1689 Roomassa. 
 
Nimetön 22 tuntia 
Kristiinan edeltäjä oli Kustaa II Aadolf ja seuraaja Kaarle X Kustaa
 
Nimetön 22 tuntia 
Äiti oli Maria Eleonoora ja isä oli Kustaa II Aadolf. 
 
Nimetön 22 tuntia 
Kristiina luopui kruunustaan 1. päivänä kesäkuuta 1564, jolloin myös säädyt sopivat Kristiinan elatuksesta.
 
Nimetön 22 tuntia 
Kristiina kasvatettiin Luterilaiseksi, mutta kääntyi myöhemmin Roomalaiskatolilaiseksi. 
 
Nimetön 22 tuntia 
Kristiina oli Persian suurkuninkaan Kyyros II Suuren suuri ihailija. 
 
Nimetön 19 minuuttia 
Kristiinaa kohdeltiin samalla tavalla kuin poikia, koska suurinosa hallitsijoista oli ollut poikia
 
Nimetön 12 minuuttia 
Kristiina järjesti valtakautensa suurimman yllätyksen vuonna 1654. Omapäinen kuningatar kääntyi katolilaiseksi, vaikka hänen isänsä oli taistellut kolmekymmenvuotisen sodan aikana katolilaisia vastaan.
 
Nimetön 12 minuuttia 
Kristiina ei osannut huolehtia valtion taloudesta. Hoviin tuotiin kaikki hienoudet Euroopasta, eikä juhlallisuuksien järjestämisessä säästelty.
 
Nimetön 8 minuuttia 
Kristiina rakasti taiteita ja arvosti tieteitä.
 
Nimetön 7 minuuttia 
Kristiina antoi tärkeimmät virat kavereilleen eikä pätevimmille
 
Nimetön minuutti 
Kristiina ilmoitti luopuvansa luterilaisen Ruotsin kruunusta ja pakeni maasta Euroopan halki Roomaan, jossa paavi otti hänet suojelukseensa.

 
Kaarle XII
Kaarle XII
2 kommentit
 
Nimetön 22 tuntia 
Kaarle XII oli Ruotsinkuningas vuosina 1697-1718 . Naapurivaltiot Tanska,Venäjä ja Puola -Liettua päättivät käyttää tilaisuutta hyväkseen julistamalla Ruotsille sodan yhtä aikaa vuonna 1700, koska kuvittelivat vasta 17-vuotiaan Kaarle XII:n olevan heikko vastus. Tämä sota tunnetaan nimellä suuri Pohjan sota, ja se päättyi vuonna 1721 Fredrik I:n hallitessa Ruotsia. Kaarle on syntynyt 17. kesäkuuta, 1682 Tukholmassa, Ruotsissa. Hän kuoli 30. marraskuuta 1718 Norjassa, 36 vuotiaana. Sodan alkupuolella Kaarle XII löi nopeasti tanskalaiset ja pakotti maan rauhaan. 
 
Nimetön 20 minuuttia 
oki

 
Suuri Pohjan sota
Suuri Pohjan sota
10 kommentit
 
Nimetön 22 tuntia 
Suuri Pohjan sota alkoi vuonna 1700 ja loppui 1721. Sodassa sotivat Venäjä, Ruotsi, Holstein-Gottorp, Osmanien valtakunta, Ukrainan kasakat, Iso-Britannia, Saksi, Puola-Liettua, Tanska, Preussi, Hannover ja Moldova. Ruotsi menetti 25 000 sotilasta sodassa. Nälkään ja tauteihin 175 000. Venäjältä kaatui tai haavottui 75 000 sotilasta.
 
Nimetön 22 tuntia 
Venäläiset liittyivät mukaan alkuvuodesta 1700.
 
Nimetön 22 tuntia 
Suuren pohjan sodan rauhat. Prutin rauha 1711. Tukholman rauhat 1719-1720. Uuden kaupungin rauha 1721
 
Nimetön 22 tuntia 
Suuri Pojan sota käytiin vuosina 1700-1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittouman valillä. Ruosin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puoli-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover 
 
Nimetön 40 minuuttia 
oki
 
Nimetön 15 minuuttia 
Sota alkoi 12. helmikuuta ja loppui 30. elokuuta.
 
Nimetön 9 minuuttia 
Tappio Pultavassa Ruotsalaisten taistelu vaikutti voittokkaalta ja Venäjä joutui perääntymään. Ruotsalaisten mielestä joukot eivät olleet oikeissa asemissa ja hyökkäys keskeytettiin rivien kokoamista varten. Tämä oli virhe ja myös Venäläiset saivat aikaa koota joukkonsa ja taistelu kääntyi Venäläisten eduksi. 20 000 Ruotsalaista jäi vangiksi Venäjälle ja vain pieni joukko Kaarle XII:n sotilaita pääsi karkuun Turkkiin.
 
Nimetön 6 minuuttia 
Ruotsi oli 1600 -luvulla noussut suurvallaksi Tanskan,Venäjän,Puola-LIettua ja saksan kustannuskselle
 
Nimetön 4 minuuttia 
Suuren pohjan sodan taisteluita olivat Narva, Väinäjoki, Kliszow, Pultusk, Jakobstadt, Posen, Punitz, Freustadt, Lesnaja, Pultava, Helsingborg, Gadebusch, Helsinki, Kostianvirta, Napue ja Riilahti.
 
Nimetön 4 minuuttia 
Komentaja RUOTSI: Kaarle XII, 

 
Pietari Suuri]]> 2019-01-29 09:12:05 UTC https://padlet.com/johanna_harju/suurvaltaruotsi/wish/325288211