1) Valitse kaksi Kalevalan päähenkilöä

2) Esittele/Kuvaile ja analysoi heidät. Mikä on heidän rooli tarinassa? Miten valitsemasi henkilöt ovat tarinassa suhteessa toisiinsa? JNE

3) Liitä henkilöanalyysiisi kuva yms.

2) Lemminkäinen eli Ahti Saarelainen on Kalevalassa esiintyvä punahiuksinen, korea nuori mies, joka on heikko vastustamaan naisten ja sodankäynnin kiusauksia. Hän on komea ja taitava mutta huonotapainen. Lemminkäinen lähti vaaralliselle matkalle Pohjolaan kosimaan Pohjolan neitoa. Pohjolan emäntä antoi hänelle tehtäviä saadakseen luvan kosia tytärtään, joista hän ei kuitenkaan selvinnyt, vaan kuoli hukkumalla Tuonelan jokeen. Sieltä hänen äitinsä pelasti pojan ja elvytti hänet. Häntä ei myöskään kutsuttu Pohjolan häihin ja lähtee sinne kostamaan. Hän selviytyy matkasta, mutta surmaa Pohjolan isännän miekkatappelussa ja pakenee saarelle. Saaren miehet ovat poissa ja Lemminkäinen viettelee saaren naiset. Kun miehet saapuvat takaisin, he haluavat tappaa hänet. Hän pakenee miehiä ja Pohjolan sotajoukkoja piilopirttiin äitinsä kanssa.

Lemminkäinen ei ole mielestämme juonen kannalta niin suuressa roolissa kuin muut hahmot. Hän vain monimutkaistuttaa juonta ja hankaloittaa tarinaa. Silti hänen toimintansa mielenkiintoistuttaa tarinaa.

Joukahainen haastaa Väinämöisen kilpalaulantaan ja joutuu suohon. Hän lupaa siskonsa Ainon Väinämöiselle vaimoksi.

Henkilöt eivät ole suhteessa toisiinsa.

Väinämöinen on runonlaulaja ja suuri tietäjä, jossa on jumalallisia piirteitä. Hän oli olemassa jo ennen maailman syntyä ja auttoi maailman luomisessa. Väinämöinen kerrotaan taidokkaaksi loitsujen laulajaksi ja kanteleen soittajaksi. Hän soittaa kanneltaan niin hyvin, ettei ole karskeintakaan urosta joka ei liikuttuisi kyyneliin. Väinämöisen kerrottiin olevan taitava veneenveistäjä. Lopulta Väinämöinen menee elävänä kuolleiden maahan, koska häntä on syytetty ja häpäisty.

Moniin Väinämöisestä kertoviin tarinoihin liittyy opetus, ja Väinämöisen kieltoja on pidetty moraalisina ohjeina kymmenen käskyn tapaan.

Kullervo oli Kalervo -nimisen miehen poika. Hänen isänsä joutuu sotaan veljeään Untamoa vastaan. Sodassa kaikki kuolevat paitsi Kalervon raskaana oleva vaimo. Vaimo ei kuollut, sillä hänet jätettiin piiaksi Untamolle. Pian hän synnyttääkin Kullervon. Kullervo hautoo kostoa Untamolle lapsesta saakka. Hänet laitetaan töihin, mutta hän osoittautuu niihin kelvottomaksi. Untamo yrittää surmata pojan tuloksetta. Kullervolla on yliluonnollisia voimia, ja hän tulee tuhonneeksi kaiken, mihin koskee.

Lopulta Kullervo myydään Ilmariselle. Ilmarinen laittaa Kullervon paimentamaan karjaa, mutta Ilmarisen vaimo leipoo tämän eväsleipään kiven. Kullervo katkaisee ainoan isän perintönsä leivän kiveen. Kostoksi hän ajaa Untamon karjan suohon ja vie Ilmarisen emännälle lauman petoja, jotka raatelevat hänet kuoliaaksi.

Hän pakenee metsään, missä saa kuulla, että hänen perheensä onkin elossa. Hän löytää heidät ja äiti kertoo hänen sisarensa kadonneen. Hän lähtee isänsä pyynnöstä veronmaksumatkalle. Paluumatkalla hän kohtaa tytön, jonka viettelee. Aamulla heille selviää, että he ovat sisaruksia. Tyttö järkyttyy ja hukuttautuu koskeen. Palattuaan Kullervo kertoo tapahtuneen vanhemmille ja päättää lähteä kostoretkelle Untamolaan. Hän surmaa Untamolan väen, mutta kotiin palatessaan löytää perheensä kuolleena. Hän lähtee metsästysretkelle ja tulee paikalle, jossa vietteli sisarensa. Kullervo surmaa samalla paikalla itsensä miekallaan.

Kullervo esiintyy Kalevalan 31-36 runoissa

Aino on Kalevalassa esiintyvä Joukahaisen nuori suloinen sisar. Hän esiintyy Kalevalan kolmannessa, neljännessä ja viidennessä runossa. Kolmannessa runossa Joukahainen häviää kilpalaulannan Väinämöistä vastaan, ja joutuu loihdituksi suohon. Pelastuakseen Joukahainen lupaa tälle sisarensa puolisoksi. Joukahainen katuu lupaustaan, kun Aino ei halua vanhan miehen vaimoksi. Joukahaisen ja Ainon äiti ihastuu ikihyväksi saadessaan sukuun suuren sulhon. Äidin mieli ei muutu tyttären tuskasta huolimatta, jolloin Aino meneemeren rantaan. Siellä hän on näkevinään niemen kärjessä kolme neitoa. Hän haluaa liittyä heidän joukkoonsa, ja ui kivell, mutta kivi vajoaa veden alle ja Aino hukkuu. Äiti suree menetettyä tytärtään. Aino jatkaa elämäänsä lohena. Väinämöinen saa saaliiksi Ainon lohen muodossa, mutta Aino pääsee pakoon.

Ainon rooli Kalevalassa ei ole kovin merkittävä.

Ennen syntymäänsä Ilmarinen oli jumal-olento, kunnes Iro-neito hänet synnytti Sysimäellä ja hänestä tuli kuolevainen. Jo syntyessään hänellä oli kädessään vaskinen vasara ja pihdit. Ilmarinen syntyi yöllä, jo päivällä hän etsi paikan pajallensa ja rakensi sen. Pajaansa hän sijoitti ahjon sekä palkeet. Paja on pienehkö ja sijaitsee kallioiden uomaan rakennetussa hirsimökissä, sieltä löytyy kumminkin kaikki tarpeellinen mestarisepän tarpeisiin. Pajan kupeeseen Ilmarinen on rakentanut asuinmökkinsä, jossa hän kyllä viettää aikaa paljo vähemmän kuin pajassaan. Aikoinaan Ilmarinen toi raudantaonnan jalon taidon kaikkien tietoon kautta Kalevalan, kun hän löysi ruostuneen raudan suolta ja tiesi miten ruosteen voisi puhdistaa sekä antaa raudalle uuden elämän.

Väinämöinen on kalevalan runo sankari

Väinämöinen on suuri tietäjä, jossa on myös jumalallisia piirteitä.

hänestä käytetää kalevalassa usein säeparia

vaka vanha väinämöinen, tietäjä iän ikuinen.

SEPPO ILMARINEN

seppä ilmarinen on suomalaisten kansanrunojen seppäsankari, jolla on myös jumalallisia piirteitä.

Ilmarinen asuu Väinölässä

Väinämöinen on Kalevalan tarusankari. Väinämöinen on runonlaulaja ja suuri tietäjä. Hänellä on myös jumalallisia piirteitä. Väinämöinen kerrotaan taitavaksi loitsujen laulajaksi ja kanteleen soittajaksi. Kalevalassa Väinämöinen on ilmattaren ja meren poika. Hän viettää meressä kelluvan äitinsä kohdussa jopa kolmekymmentä vuotta. Väinämöinen kosii kilpaa pohjan neitoa ja suojelee Kalevalan kansaa Pohjolan emännältä hänen yliluonnollisilla taidoillaan ja loitsuillaan. Väinämöinen on Kalevalan kansan johtaja. Väinämöinen on määrätietoinen joka asiassa...