Kalevala on käännetty 62 kielelle, noin 270 eri versiona. Kalevalaseura-säätiön ylläpitämälle Kalevala maailmalla – Kalevala Around the World -sivustolle on koottu luettelo Kalevalan käännöksistä ja yli 100 artikkelia teoksista ja kääntäjistä.

Kestikartano ja sen irtaimistoon kuuluva Louhi-patsas on yksi osa 2025 vuoteen asti säilynyttä rakennettua kulttuuriperintöämme, jonka inspiraation lähteenä on ollut Kalevala ja karjalainen sekä suomalainen kulttuuri.

Kalevalan naishahmot kiehtoivat Kalevalaisten Naisten Liiton perustajaa Elsa Heporautaa (1883–1960), jonka ideasta lopulta syntyi Louhen patsas. Louhen patsaan alkuperäinen sijoituspaikka oli Kestikartano-ravintola (1946‒1967).

Kestikartanon sisustus oli yhdistelmä itäkarjalaista arkkitehtuuria, renessanssia, barokkia ja aikakauden modernia muotoilua. Ravintolan sisustuksessa näkyi myös Kalevalasta tuttuja elementtejä.

Louhen patsas tilattiin kuvaveistäjä Eemil Haloselta (1875–1950). Kalevalaiset naiset halusivat Kestikartanoon nuoren Louhen. Patsas otti asiakkaat vastaan Kestikartanon yläkerrassa.

Nyt Louhen patsasta pääsee ihailemaan syyskuussa 2025 Liiton toimiston ikkunassa osoitteessa Neljäs linja 24, Helsinki.

Kuvassa näkyvä Lönnrotin käsikirjoitus nro 4 sisältää muun muassa Martiska Karjalaiselta ja Arhippa Hilippäisen isältä tai sedältä tallennettuja runoja, jotka ovat osa Lönnrotin viidennen keruumatkan 13.04.1834–30.04.1834 aineistosta Suomussalmelta, Vuokkiniemeltä ja Uhtualta.

Kalevala sai Euroopan kulttuuriperintötunnuksen keväällä 2024 ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on tunnuksen pääkohde. Sen kunniaksi löydät nyt SKS:n ala-aulasta vitriinin, jossa on esillä Kalevalaan liittyviä aineistoja ja julkaisuja SKS:n kokoelmista, mm. edellä mainitun käsikirjoituksen kopio.

SKS on Kalevalan alkuperäinen kustantaja. SKS:n arkistossa säilytetään Kalevalaan ja sen lähteinä käytettyihin kansanrunoihin liittyviä käsikirjoitusaineistoja. SKS:n kirjaston kokoelmiin taas kuuluu yksi maailman suurimmista Kalevala-kokoelmista.

Tervetuloa SKS:aan tutustumaan Kalevalan eri puoliin!

https://www.finlit.fi/tietoa-meista/kalevala-euroopan-kulttuuriperintotunnus/

Akseli Gallen-Kallela tunnetaan maailmanlaajuisesti erityisesti Kalevala-aiheisista teoksistaan. Tarvaspäässä asuessaan hän työsti Suur-Kalevalan luonnoksia sekä Kansallismuseon Kalevala-freskoja.

Gallen-Kallelalle kansanrunous ja myytit kertoivat omaa tarinaansa ihmismielen sisäisestä maailmasta ja henkisyydestä. Ne ilmensivät taiteilijalle myös ajatusta ajassa sukupolvelta toiselle siirtyvästä universaalista tiedosta.

Kalevala-tulkinnoissaan hän hyödynsi kansankulttuurimme elementtejä sekä matkoillaan saamiaan vaikutteita. Niissä näkyvät niin hänen kokeilunsa taideteollisuuden, grafiikan, heraldiikan ja arkkitehtuurin saralla kuin eurooppalaisen taidekoulutuksen vaikutteet.

Kalevalassa musiikki on maaginen voima, joka voi vaikuttaa maailmaan ja ihmisiin. Musiikki, erityisesti laulaminen, on eepoksen keskeinen teema ja sitä käytetään monessa eri yhteydessä – taikuudessa, parantamisessa, luonnon hallitsemisessa ja hengen voiman ilmentämisessä.

Parppeinvaaralla sijaitsevat Runonlaulajan pirtti, Mateli Kuivalattaren ja Korhosen museoaitat, Rajakenraali Raappanan maja, Kaikkien Pyhien tsasouna, Luontopirtti Mesikkä ja ravintola Parppeinpirtti.

sormet sormien lomahan
lauloaksemme hyviä

parahia pannaksemme
kuulla noien kultaisien

tietä mielitehtoisien
nuorisossa nousevassa

kansassa kasuavassa.