1. Mitkä ovat tavoitteet? Mitä harjoitellaan?

2. Mitä luetaan ja miten luettava hankitaan?

3. Missä, milloin ja millä aikataululla luetaan?

4. Mitä työmenetelmiä käytetään?

5. Projektin tuotos, lopputulos, palkinto, julkaisu?

1. Mitkä ovat tavoitteet? Mitä harjoitellaan?

2. Mitä luetaan ja miten luettava hankitaan?

3. Missä, milloin ja millä aikataululla luetaan?

4. Mitä työmenetelmiä käytetään?

5. Projektin tuotos, lopputulos, palkinto, julkaisu?

1. Mitkä ovat tavoitteet? Mitä harjoitellaan?

2. Mitä luetaan ja miten luettava hankitaan?

3. Missä, milloin ja millä aikataululla luetaan?

4. Mitä työmenetelmiä käytetään?

5. Projektin tuotos, lopputulos, palkinto, julkaisu?

7. luokalla oppilailla on lisäksi pakollinen koko lukuvuoden lukuvihkokotitehtävä, johon he voivat sisällyttää myös jaksokirjat. Lukuvihkotehtävässä kukin oppilas lukee 10 kirjaa tai vähemmän - kevätlukukauden lopuksi palautettavan tehtävän arviointiin vaikuttaa luettujen kirjojen määrän lisäksi niistä tehtyjen tehtävien laatu. Lukuvihkotehtävään sisällytettävät kirjat ovat suurimmaksi osaksi omavalintaisia.

   Tehtävävaihtoehtoja ovat muun muassa päähenkilön elämänaakkosten tai uuden takakansitekstin laatiminen, lukupäiväkirja tai päähenkilön haastattelu.

   Lukuvihkotehtävä on aiemmin ollut pakollinen myös 8. ja 9. luokilla, mutta luovuimme pakollisuudesta plagioinnin runsauden vuoksi. Nyttemmin 8. ja 9. luokilla lukuvihkotehtävän tekemällä voi korvata heikoimmin menneen kokeen tms. arvosanan, sillä lukeminen kannattaa aina. :)

Ennakkovalmistelut

• lukuhaasteviesti koteihin huhtikuun alkupuolella

• yhteydenotto kuntaan: näkyvyys myös kunnan viestinnässä

• opettajien lempikirjojen kerääminen & visailun askartelu

• lukuvinkkauspuun askarteleminen ja laittaminen paikoilleen perjantaina ennen viikkoa

• lukujulisteiden laittaminen seinille

• Olkkariväen infoaminen ja opiskelijoille tiedottaminen

• henkilökunnan infoaminen

• kirjaston yhteyshenkilön kutsuminen paikalle

• herkkujen ja palkintojen hankkiminen

Toteutus

• söpöt lukujulisteet ja -kuvat ripoteltuna ympäri koulua (osa paikoillaan ympäri vuoden)

• koulun kirjastossa kirjastonhoitajat tavattavissa kahdella pitkällä välkällä (ti-iltapäivä, pe-aamu) normaalin itsepalvelun sijaan

• lukuvälkät opettajille ja opiskelijoille kahdella pitkällä välkällä

  • ro-tuokio ma iltapäivänä

  • to iltapäivänä

• koulun kirjastossa viikon ajan visailu: yhdistä oikein ope ja lempikirja

• palkintona kirjalahjakortteja / kirjoja

• koulun kirjastossa viikon ajan lukuvinkkauspuu: lehdelle kirjasuositus

  • osallistujien kesken arvotaan kirjalahjakortteja / kirjoja

• Olkkarissa lukukaffet tiistaina 11–13: henkilökuntaa ja opiskelijoita lukemassa, kirja- ja lehtivaunu paikalla

• kaupungin kirjaston kirjavinkkaana paikalla koululla pe-aamupäivän: poistokirjoja (saa ottaa), kirjavinkkauksia engl. ja suom. kirjallisuudesta, mahdollisuus tutustua roolipeleihin

• somettaminen koulun tilillä tapahtumista

--> Jos koulun kirjaston sisustusremontti jo valmis, uuden ilmeen lanseeraaminen tällä viikolla.

? Myös kunnan viestinnässä näkyvyys / kunnanjohdon oma tempaus?

Jälkityöt

• arvontojen suorittaminen ja palkintojen jakaminen

• visailun purkaminen, (vinkkauspuu saa olla esillä muutaman viikon)

Tänä syksynä meidän koulumme sotealan opiskelijat lähtevät harjoittelujaksolle päiväkoteihin loka-marraskuussa (heillä on kuitenkin yto-opetusta 1 pv/vk myös harjoittelun aikana). Satuprojekti toteutetaan harjoittelujakson aikana. Aikaa projektiin käytetään noin 10 oppituntia (eli 5 kertaa, sillä meillä oppitunnit ovat aina kaksoistunteja).

Oppitunti 1:

Projekti aloitetaan yhteisellä keskustelulla, johon käytetään aikaa noin 30 minuuttia. Muistellaan lapsuuden suosikkisatuja tai jotakin satua, joka on jostain syystä jäänyt mieleen. Keskustellaan satujen merkityksestä omassa lapsuudessa ja yleensäkin (esim. tunteiden käsittelyn ja sanavaraston näkökulmasta).

Oppitunnit 2-3:

Kirjastovierailu. Kirjasto on luvannut antaa kirjavinkkausta satukirjoista ja mallia saduttamiseen. Kirjastosta jokainen voi lainata koulun kirjastokortilla satukirjan.

Oppitunnit 4-5:

Seuraavalla oppitunnilla luetaan lainattuja satukirjoja ja tehdään satuhahmoesittely Powerpointilla. Luetusta kirjasta esitellään yksi satuhahmo yksin tai parin kanssa ystäväkirjan sivu -idealla (perhe, harrastukset, lempiväri, lempiruoka jne., etsitään myös kuva satuhahmosta ja merkitään kuvan lähdetiedot). Satuhahmot esitellään muulle ryhmälle. Satuhahmojen esittelyt jatkuvat seuraavilla tunneilla.

Oppitunnit 6-7:

Satuhahmojen esittelyt jatkuvat.

Esittelyjen jälkeen tehdään pareittain satutietokilpailu (Formsilla, Kahootilla, Wordillä tai kynällä ja paperilla). Opiskelijat vastaavat toistensa tietokilpailuihin.

Oppitunnit 8-9:

Suunnitellaan satutuokio tai muuta satuihin liittyvää toimintaa harjoittelupäiväkotiin. Suunnitelmat esitellään muulle ryhmälle. Ryhmäläiset antavat palautetta suunnitelmista. Tavoitteena on, että suunnitelma voitaisiin toteuttaa harjoittelun aikana.

Oppitunti 10:

Suunnitelmien esittely jatkuu.

Lopuksi keskustellaan projektista: mitä on opittu, itsearviointia ja palautetta projektin onnistumisesta (sekä opettajalle että opiskelijoille) ja onko projekti mahdollista toteuttaa omassa harjoittelupaikassa.

Terveisin

Anu Heltimoinen

Tämän jälkeen opiskelijat valitsevat noiden esiteltyjen kirjojen joukosta sen, jonka haluavat lukea. Kirjan luettuaan opiskelijat kirjoittavat kirjasta arvostelun, jonka loppuun he liittävät myös lyhyet terveiset kirjaa suositelleelle opettajalle. Arvosteluja julkaistaan koulun jaksoittain ilmestyvässä lehdessä, jotta kaikki lukee -idea välittyy koulussa mahdollisimman laajalle.

Riikka Pärnänen ja Virpi Julin

2. Mitä luetaan ja mistä kirja hankitaan? 

   Ensin tutustutaan netistä/sosiaalisesta mediasta löytyviin kirjavideoihin ja –teksteihin ja valitaan itseä kiinnostava kirja sen pohjalta. Käydään lainaamassa kirja kirjastosta. 

3. Missä, milloin ja millä aikataululla luetaan?

   Kirjaa luetaan koulussa lukutunneilla sekä kotona. Projektin kesto on noin neljä viikkoa. (Keväällä?) 

4. Työmenetelmät: 

   Videon tekeminen (ipadilla, puhelimella tai läppärillä) 

   Yksin tai parityönä 

5. Projektin tuotos yms.:

   Projektissa tarkoituksena on ensin löytää kiinnostava video / muu teksti, joka esittelee nuortenkirjan (bookstagram-video, kirja-arvostelu tms.). Nuori lukee saman kirjan, josta kertovaan tekstiin hän on tutustunut.  

Kun kirja on luettu, hän tekee joko videon tai mainoksen kirjasta. 

Videolla oppilaan on tarkoitus vastata aiemmin katsomaansa videoon ja vertailla omia havaintojaan kirjasta toisen tekemiin havaintoihin.  

Työ sopii erityisesti 8.-luokan sisältöihin, opettaja voi painottaa haluamiaan asioita tuotoksen tekemisen ohjeistuksissa (mainos, arvostelu, vastine jne.) 

Julkaistaan luokan oppimisympäristössä tai pienryhmissä. Mainoksia voisi vaihtaa rinnakkaisluokankin kanssa. Oppilaat voivat äänestää parhaan työn halutessaan.

Jasmin Kinnunen ja Päivi Hopia 

Syysloma on lukuloma -kampanjan innoittamana voisi tehdä ennen syyslomaa (noin viikon ajan) lempikirjavinkkauksia, joita jaetaan lukiomme somekanavilla (Instagram ja Tiktok). Osa vinkkauksista olisi haastattelutyyppisiä vinkkauksia, joissa joku lukiomme opiskelija tai henkilökunnan jäsen esittelee tarkemmin suosikkikirjansa. Tämän lisäksi viikon loppupuolella seuraajamme voisivat vapaasti vinkata omia lempikirjojaan. Tämän voisi toteuttaa avoimena kyselynä tai jonkinlaisena tempauksena, johon osallistuneiden kesken voitaisiin arpoa esim. kirjapalkinto.

Vinkkaajina toimivat siis niin nuoret kuin muukin henkilökunta. Projekti toteutetaan yhdessä sometiimimme kanssa. Tiimiin kuuluu niin opettajia kuin opiskelijoitakin.

Henna Rangell

Tavoite: Tutustuminen novelliin kirjallisuuden lajina ja novellin peruskäsitteiden hallinta. Ryhmätyötaitojen harjoittelu.

Menetelmät: Opettaja lukee ääneen selkonovellikokoelman Aarre novellin Vararengas (Kirjoittanut Mervi Heikkilä). Oppilaat keskittyvät vain kuuntelemaan. Tämän jälkeen oppilaat täyttävät itsenäisesti ajatuskartan, johon on koottu tärkeimpiä kysymyksiä novellista, kuten päähenkilöstä, sivuhenkilöistä, miljööstä, keskeisimmistä tapahtumista ja teemasta.

Tarvittaessa opettaja lukee novellin uudelleen ääneen, ja oppilaat jatkavat ajatuskartan täyttämistä.

Itsenäisen työskentelyn jälkeen oppilaat jaetaan ryhmiin ja he käyvät novellia yhdessä läpi. Lopuksi puretaan novelli yhteisesti.

Toisella tunnilla nostetaan esille novellin epärealistinen tapahtuma, jossa tontut ja hiidet heräävät eloon. Kootaan taululle luettelo erilaisista taruolennoista, joita oppilaat tietävät entuudestaan. (esim. kentauri, para, noita, peikko, seireeni...) Jokainen saa valita yhden taruolennon, josta etsii tietoa ja kirjoittaa lyhyet muistiinpanot.

Lopuksi jokainen saa valita parin, jolle esittelee oman taruolentonsa.

Lopputunnista käydään yhdessä keskustelua erilaisista uskomuksista. Esim. Mihin uskoit lapsena? Uskotko vielä johonkin yliluonnolliseen? Mitä uskomuksia ihmiset liittävät perjantaihin 13. päivä?

Satu Tammela, Laurentius-koulu, Lohja

Ps. Toteutin tämän kahdella 7.luokalla 24.9.

Suunnattu 7. - 9.- luokkalaisille.

Viikon jokaiselle päivälle varataan eri aihe. Oppilaat voivat tulla jokaisella välitunnilla äikän luokkaan tutustumaan tarjontaan ja lukemaan rauhassa. Jokainen päivä tuo oman lisänsä luokan kirjavalikoimaan. Viikon tarkoituksena on tutustuttaa erilaisiin kirjallisuuden maailmoihin ja tukea oppilaiden lukuharrastusta.

1. Murhien maanantai. Luokassa tarjolla jännitystä ja rikosta.

2. Tulevaisuuden tiistai. Luokassa luetaan tieteiskirjoja ja avaruusseikkailuja.

3. Klassikkojen keskiviikko. Tarjolla sekä kotimaisia että ulkomaisia klassikoita.

4. Tositarinoiden torstai. Luettavana sekä elämäkertoja että tietokirjoja.

5. Piirrettyjen perjantaina uppoudutaan sarjakuvien maailmaan.

   
   

Opettaja on valinnut (mielellään erityyliset) novellit eri kirjailijoilta (esim. kolmelta). Novellien loppu on jätetty pois, ja oppilaan tehtävänä on keksiä niihin mielestään tyyliltään yhteensopivat loput. Käytettävissä olevan ajan mukaan tehdään jatko ja lopetus yhteen valittuun tai mielellään useampaankin alkuun.

Opettaja piilottaa oppilaiden anonyymien jatkojen joukkoon kirjailijan lopun. Jokainen lukee novellien jatkot ja koettaa löytää sieltä kirjailijan version. (Olen testannut joskus Liksomin Se päivä oli pyhitetty kuolemalle -novellilla, eikä kertaakaan kirjailijan lopetus noussut itsestäänselvyytenä esille.)

Tämän tehtävän avulla pääsee tutkimaan kirjailijan ilmaisutapaa ja tulee tietoiseksi tyyliasioista ja mm. sanavalintojen merkityksestä. Samalla saattaa löytyä mielenkiintoinen kirjailija. Novellit sopivat myös hienosti yhdessä käsiteltäviksi oppituntien puitteissa.

terv. Päivi Nikkilä

2) Oppilaat lukevat valitsemansa teoksen kotona, aikaa neljä viikkoa.

3) Neljän viikon jälkeen saman kirjan valinneet muodostavat oman lukupiirinsä. Ensin lukupiirissä keskustellaan teoksen herättämistä ajatuksista, mielipiteistä jne.

4) Seuraavaksi kukin lukupiiri analysoi ja tulkitsee teoksen. Se laatii suullisen esityksen PP-esityksineen teoksen pohjalta. Teoksesta pitää kertoa mm. aihe, keskeiset henkilöt, miljöö, juonen pääkohdat, teemat ja kunkin lukupiiriläisen mielipiteet.

Merja Mäenpää

Turun Lyseon koulu

Runosmäen yksikkö

Projektissa luetaan nuortenkirjoja 4-5 hengen ryhmissä. Luettava kirja valitaan opettajan ehdotuksista (tässä hyödynnetään Selkopolku-hankkeen kirjapaketteja). Ryhmän jäsenillä on sama kirja, mutta valita voi kirjan alkuperäisen tai selkoversion, jotta jokainen löytää itselleen sopivan haastavaa luettavaa. Oppilas hankkii kirjan itsenäisesti koulun tai kaupungin kirjastosta. Osa kirjojen selkoversioista on tarjolla myös luokissa.

Kirjoja luetaan koulussa ja kotona yhteisesti sovitun aikataulun mukaan. Aikatauluun sisällytetään välitehtäviä, jotka ryhmä tekee yhdessä. Välitehtävissä käsitellään luettua osuutta ryhmän kanssa ja jaetaan lukukokemusta, jotta oppilaat pysähtyisivät luetun äärelle ja oppisivat myös toisiltaan.

Kun kirjat on saatu luettua, ryhmä tekee lukemastaan kirjasta kirjavinkkauksen valitsemallaan luovalla tavalla (video, podcast, still-kuvista koostettu sarjakuva...). Kirjavinkkaukset esitellään muulle luokalle ja tallennetaan, jotta ne voidaan halutessa esitellä vaikka koko koululle.

Roosa Heiska ja Maiju Heinonen

Lukuviikon voisi nyt syksyn tai talven pimeänä aikana toteuttaa, kun olemme toista vuotta hienossa ja tilavassa puukoulussamme. Eri tiloja voisi hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti. Mahdollisimman moni henkilökunnankin jäsen toimintaan mukaan, yhteistyö tässäkin paikallislehden ja kirjaston kanssa.

Ideoita lukemistekemisiin:

• henkilökunnan lempikirjat, joita oppilaat veikkaavat (esittelyt ja kirjat esille upeisiin vitriineihin) > parhaat arvaajat tai tietäjät palkitaan

• lukuvälitunnit ja lukutunnit, joita varten sisustetaan koululta erilaisia paikkoja lukunurkkauksiksi (koulullamme on nyt melko paljon uusia kirjoja mm. kaksi vuotta sitten olleen hankkeen ja nyt tulleiden selkokirjojen johdosta - oppilaat saavat toki tuoda omia kirjojakin koululle)

• kirjavinkkaus tai kirjailijavierailu omatoimitilassa

• eri kirjallisuuden lajeja ja genrejä voisi esitellä erityyppisissä, sopivasti sisustetuissa paikoissa (esim. kasit voisivat tehdä esittelyt genreistä, henkilökunnan jäsenet tai oppilaat voisivat lukea kirjoja ääneen); näihin voisi liittyä tehtäviä

  
  

  Anne Laamanen

Meillä Rauman Lyseon lukiossa innostetaan lukemiseen tällä lukukaudella mm. seuraavilla uusilla tavoilla:

• Syysloma on lukuloma -kampanja näkyy ympäri lukiota julistein, koristeluin, info-tv:ssä ja sosiaalisessa mediassa: tuodaan lukeminen näkyväksi.

• Lukupiiri eli Kirjaklubi aloittaa toiminnan 3. periodissa eli marraskuun lopulla. Opiskelijoille tarkoitettu keskustelupiiri.

• Opettajien lempikirjat -näyttely ja kilpailu "Arvaa, kenen lempikirja?" pystytetään näkyviin käytävän vitriiniin syksyn aikana.

Meillä ei ole ollut lukioiden yhdistymisen jälkeen kirjastovastaavaa. Myöhemmin tapahtuneen muuton jälkeen kirjat ovat levällään eri tiloissa. Rehtorin kanssa on nyt sovittu, että ensi lukuvuonna joku äidinkielenopettajista nimitetään kys. vastaavaksi ja hänelle tullaan maksamaan tehtävästä. Suunnitteilla myös mm. lukiodiplomin toteutus.

Sanna Viitaniemi, Rauman Lyseon lukio

Ensimmäisellä lukutunnilla oppilaat katsoivat kirjan sivumäärän ja jakoivat sen kuudella. He merkitsivät jakamiini kirjanmerkkeihin (väripaperin suikale) lukuläksyn ja alkoivat lukea. Seuraavaksi tunniksi piti kirjasta olla luettuna 1/6. Toisella tunnilla annoin konseptit ja jokainen kirjoitti tiivistetysti kirjan tärkeimmät asiat siihen ( 5 - 10 virkettä). Sitten luku-urakka jatkui ja seuraava läksy oli lukea 2/6:aa jne.

Kerran viikossa meillä on kaksoistunti, ja toisella tunnilla oppilaat loivat diaesityksen ja alkoivat tehdä sitä. Olen tehnyt mallidiaesityksen sekä elämäkerrasta että tietokirjasta. Oppilaat tekevät diaesitykset valmiiksi ja hyödyntävät muistiinpanojaan. Ennen kirjaesitelmiä tehdään vielä pieniä esitelmäharjoituksia.

Kaikkien luokkien kanssa on vähän vastaavia lukuprojekteja. Välillä on kirjakoe, välillä vain lukuvinkkaus. Toisinaan on pelattu kirjallisuuspeliä, joka tuli Lukuklaani-kirjapaketin mukana. On ihanaa, kun oppilaat kysyvät, milloin me taas luetaan ja onhan meillä nyt lukutunti. Lukemistoina meillä on koulussa Punainen kuin veri ja Poika raidallisessa pyjamassa.

Lukeva koulu -tiimin kanssa teemme ala-aulan vitriiniin erilaisia näyttelyitä ja nostamme aina jonkin teoksen kuukauden kirjaksi. Näitä jaetaan myös koulun somessa. Nyt on meneillään genrenäyttely, lokakuussa on suomalaisia kirjoja, ja kirjavinkit poimitaan henkilökunnalta. Otsikkona on Sykähdyttävä suomalainen. Marraskuussa vitriinissä on oppilaiden vinkkauksia, joulukuussa otsikkona on Tämän kirjan haluan lukea tai saada lahjaksi jne.

Minna Salminen

1. Tavoitteena on lisätä lukemista. Järjestetään lukemiseen keskittyvää ohjelmaa hyvinvointiviikolle 47. Koulussamme on ns. liikkuvakseja ja taidevakseja eli oppilaita, jotka jakavat liikunta- ja taidevälineitä ja järjestävät esimerkiksi liikunnallista välituntiohjelmaa. Nyt lisätään mukaan lukuvaksit, joilta voisi saada hyviä lukuvinkkejä ja kirjasuosituksia. Isot oppilaat vinkkaavat nuoremmille hyviä kirjoja ja lukevat lapsille ääneen.

   Lisäksi vietetään lukuvälitunteja ja koko koulun yhteinen lukutunti. Lukuvälitunteja voidaan myös yhdistää taidevälitunnin kanssa, jolloin tehdään esimerkiksi suttausrunoutta.

Tehdään myös opettajien lukeminen näkyväksi. Pyydetään noin kymmeneltä opettajalta nimetön kirjavinkkaus ja järjestetään kilpailu, jossa saa veikata, kenelle opettajalle kirjavinkkaus kuuluu.

Kokeillaan myös monikielistä lukuvälkkää, jolloin kirjoja tai muita tekstejä luetaan vierailla kielillä. Ei haittaa, vaikka kuulija ei ymmärtäisi mitään luetusta tekstistä.

2. Oppilaat tuovat kirjoja kotoaan. Lisäksi monilla ryhmillä on menossa jonkin kirjan lukutehtävä äikässä, joten oppilas saa siihen lisää lukuaikaa. Koulun kirjastoa saa hyödyntää ja esille nostetaan aina varmuuden vuoksi myös Aku Ankkoja.

3. Projekti hyvinvointiviikolle 47. Luetaan luokissa ja välitunneilla. Yksi yhteinen lukutunti koko koulussa. Myös aikuiset lukevat malliksi!

4. Lisätään tietoisuutta siitä, että lukemisen avulla voi rauhoittua, keskittyä ja lisätä sanavarastoa. Aikuisen ja isompien oppilaiden mallista saadaan esimerkkejä lukemiseen. Lukemalla hyvinvointia!

5. Lukeminen tuodaan osaksi koulun arkea ja hyvinvointitoimintaa.

Anne Eskola, Klaukkala

Lempikirjatempaus on luvassa puolestaan koulumme hyvinvointipäivänä marraskuun lopulla. Jokainen opettaja tuo lempikirjansa ala-aulan näyttelyyn. Opiskelijat saavat kisailla ja arvailla päivän aikana, mikä teos on kenenkin open suosikki. Myös lukiomme lukupiiriryhmä haastetaan mukaan tähän päivään kokoamaan lempikirjasuosituksia lukiomme Instaan ja infotauluille.

1.    Kaikki neljännen luokan oppilaat jaetaan lukuryhmiin. Tarkoituksena on kehittää lukutaitoa ja kasvattaa lukuinnostusta. Jokaisessa ryhmässä luetaan oppilaiden lukutaitoon sopivia tekstejä tai kirjoja. Omassa ryhmässäni on tarkoitus lisätä lukusujuvuutta ja tutustua satuihin. Oppilaat saavat positiivisia lukukokemuksia ja elämyksiä yhteisestä lukemisesta ja luetun tekstin käsittelystä.

2.    Ryhmässäni luetaan satuja lukuteatteriteksteiksi sovitettuina. (NMI ja IKI-Taru-hanke)

3.    Lukutunnit ovat kerran viikossa syyslukukaudella. Satuja luetaan pienissä ryhmissä harjoitellen oma rooli sujuvaksi.

4.    Tekstejä luetaan itsenäisesti ja ryhmissä. Ensin tutustutaan sadun juoneen ja sitten treenataan oma lukeminen sujuvaksi. Saduista keskustellaan yhteisesti.

5.    Lukuteatteriesitykset joko nauhoitetaan, videoidaan tai järjestetään lukuteatteriesitys alkuopetuksen luokissa. Julkaisutapa riippuu oppilaiden toiveista.

Hanna Kotilainen

Luemme opettajan valitsemia helppolukuisia lasten kirjoja ja keskustelemme niitä.

Meillä on käytettävissä 1 h / viikossa. Luemme yhdessä samaa kirjaa ja keskustelemme siitä, mitä kirjassa tapahtuu.

Projektin aloitus on Aleksis Kiven päivänä aamunavauksella, jossa kerrotaan työryhmän tavoite ja ensimmäisistä tapahtumista. Päivää varten kootaan opiskelijoiden ja opettajien kirjavinkkauskirjoja vitriiniin ja vinkkaustekstit sekä vitriiniin että Instaan. Opettajat on haastettu vinkkaamaan kirjoja Kiven päivänä myös oppitunnilla. Koulun aulaan tuodaan kirjaston kanssa yhteistyössä pysyvä kirjojen kierrätyskärry. Koulumme yhteisötyöntekijä pitää tietokilpailun klassikkotietokirjoista. Kiven päivänä esitellään myös koko koulun tuleva lukuhaaste: kerätään yhteiselle alustalle sekä opiskelijoiden että opettajien tiettynä aikana lukemat kirjat. Ahkerimpia lukijoita palkitaan.

Lukeva Tamlu -projekti jatkuu marraskuussa toimittaja ja tietokirjailija Kaj Kunnaksen esityksellä lukemaan innostamisesta.

Lukuvuoden muita ideoita ovat vaihtoehtoisen joulujuhlan järjestäminen lukemisteeman ympärille, Sanomalehtiviikon, Lukuviikon, Kirjan ja ruusun päivän sekä kirjailijoiden nimikkopäivien huomioinen koulun arjessa. Opiskelijoiden aularunoesitykset, kirjallisuusmeemien luominen, koko koulun yhteiset lukuhetket, kirjaston kirjavinkkaukset eri kielissä, kirjailija- ja toimittajavierailut ja paneelikeskustelut ovat myös mahdollisia Lukevan Tamlun tulevia tapahtumia.

Jonna Wirén ja Annukka Haapakoski

Lukemiseen liittyvä projekti yläkouluun

Tavoitteena seiskaluokan yhden ryhmän oppilaiden on tutustua erilaisiin nuortenkirjoihin ja harjoitella lukemisen jälkeen haastattelua.  Jos projekti onnistuisi, voisin toteuttaa sen myös muilla seiskaluokillani.

Tarkoituksenani olisi, että saisin kerättyä opettajakunnalta kirjavinkkejä ja opettajat myös voisivat vastata oppilaan kysymyksiin kirjasta lukemisen jälkeen. Eri opettajat siis sitoutuisivat tähän jo kirjoja vinkatessaan.

Eri aineiden opettajat siis kertoisivat kirjoja, joista ovat itse pitäneet yläkouluikäisenä.

Kirjan lukemiseen olisi aikaa noin neljä viikkoa ja voisimme lainata kirjat kirjastosta tai hyödyntää koulun kirjastoa, jos sieltä löytyisi kyseisiä kirjoja. Koulussa on yksi äikän tunti varattu aina lukemiseen kyseisen neljän viikon aikana.

Haastattelua varten kävisimme oppikirjan mukaisen kappaleen läpi ja suunnittelisimme haastattelurungon. Samalla tulisi kerrattua kirjallisuuden käsitteitä, kun kysymyksiä esitettäisiin päähenkilöstä, juonesta ja miljööstä jne. Kysymykset voisi käydä esittämässä esimerkiksi välitunnilla tai äikäntunnilla riippuen opelle sopivasta ajasta. Viimeisenä vaihtoehtona olisi myös Wilma-viesti, jossa ope vastaa kysymyksiin.

Haastattelut voisimme sitten lopulta tehdä julisteiksi luokan seinälle ja liittää oheen esimerkiksi kirjan kannen.

Vilma Loponen

Lopullinen suunnitelma ei ole vielä tässä kohtaa hioutunut, mutta syksyn ylppäri- ja koeviikkorumban sekä uuden jakson suunnitelmien jälkeen suunnitelma tarkentunee.

Heidi Mankinen

1. Lukuprojektin tavoitteena on, että 7.-luokkalainen lukee jonkun esikoululaisen kummioppilaansa valitseman satukirjan ääneen omalle kummioppilaalleen. Harjoitellaan ääneen lukemista sekä lukemista yhdessä, isomman ja pienemmän oppilaan kanssa.

2. Luetaan esikoululaisen itsensä valitsemaa satukirjaa tai kertomusta. Luetaan kokonainen tarinallinen kirja loppuun tai yksi satu isommasta kokoelmasta. Luettava hankitaan kunnan kirjastosta.

3. Satukirjan lukeminen toteutetaan esikoululaisten ja 7.-luokkalaisten yhteisten kummioppilastuntien aikana koulussa. Lukemiseen käytetään yksi tai useampi oppitunti.

4. Työmenetelminä käytetään satukirjan ääneen lukemista sekä sen jälkeen esikoululaisen saduttamista kuulemansa perusteella. Lisäksi luetusta piirretään kuva sadutuksen yhteyteen.

5. Lukuprojektin tuotoksena syntyy esikoululaisen saduttama ja 7.-luokkalaisen tietokoneelle kirjoittama satu, jonka yhteyteen liitetään esikoululaisen ja 7.-luokkalaisen yhdessä piirtämä kuva sadusta. Tuotokset voidaan koota koulun seinälle tulostettuina ja diaesityksiksi tietokoneelle.

Lea Portano

Anna-Reetta Ellilä

Tänä syksynä olen siirtänyt lukuvartit oppitunnin alkuun. Aloitamme jokaisen tunnin lukuvartilla. Kun oppilaat tulevat luokkaan, he aloittavat heti itsenäisesti lukemisen. Kun 15 minuuttia on täynnä, aloitamme yhteisesti tunnin. Tämä on toiminut nyt todella hyvin.

Koulun vieressä on kunnan pääkirjasto, joten hyödynnämme sitä paljon. Välillä oppilailla on luettavana jokin arvioitavaan työhön liittyvä kirja, mutta pääosin he saavat lukea lukuvarteissa sellaisia tekstejä, joista ovat kiinnostuneet. Myös kotoa voi toki tuoda luettavaa. Kirjaa voi kuljettaa mukana tai sen voi jättää säilöön luokkaan.

Oppilaita tullut palaute on ollut pääosin positiivista. Tarkoitus on jossain vaiheessa lukuvuotta kerätä vielä kaikilta palautetta ja kehittää sen avulla tätä vielä.

Oppilaat jaetaan ryhmiin ja kullekin ryhmälle valitaan yhteinen luettava kirja (ryhmien lukumäärä riippuu eri lukupiirikirjavaihtoehtojen määrästä ja ryhmäkoosta). Lukupiiriryhmät pysähtyvät pitkin lukuprosessia keskustelemaan lukemastaan teoksesta. Kun kirja on luettu, siitä laaditaan ryhmissä luovia oppimistehtäviä. Tällaisia voivat olla esim. kirjan pohjalta tehty lautapeli, laajahko Kahoot, täydennettävä juonisarjakuva, Kuuma tuoli -improvisaatioharjoituksen käsikirjoitus tai pikadeitti-roolikorttien laatiminen.  

Kun ryhmät ovat lukeneet teoksensa ja laatineet oppimistehtävät, ryhmän jäsenet valitsevat toisen lukupiirikirjan. Myös tämä teos luetaan uuden lukupiiriporukan kanssa keskustellen. Kun uusi teos on luettu, sen pohjalta tehdään edellisen ryhmän tekemiä hauskoja oppimistehtäviä.  

Tällä tavalla lukeminen ja luetun prosessointi on sosiaalista, luovaa ja hauskaa, ja myös luetun ymmärtämistä voidaan testata leikkimielisesti.

Lukupiiriprojekti sopii kaikille luokka-asteille, mutta näkisin sen toimivan erityisen hyvin esimerkiksi kasiluokkalaisten genrekirjojen kanssa.

Krista Mäki-Kala

Tavoitteena on innostaa lukemaan ja lisätä yhteisöllisyyttä ammatillisessa oppilaitoksessa: 

1. Opettajat vinkkaavat lempikirjoistaan ja lukevat niistä näytteitä opiskelijakahveilla. 

2. Kasvatus- ja ohjausalan opiskelijat lukevat eläytyen lastenkirjoja. Läheisen päiväkodin lapsia voidaan kutsua mukaan lukuhetkeen, tai opiskelijat lukevat toisilleen. 

3. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat käyvät lukemassa novelleja, uutisia jne. oppilaitoksen pihapiirissä olevissa hoito- ja hoivatyön yksiköissä. 

4. Pari kertaa lukuvuoden aikana järjestetään auditoriossa mahdollisuus osallistua motivointidraamaan, jossa käytetään teksteinä esim. novelleja, romaanikatkelmia, satuja. (ÄOL:n vuosikirja 2015.) 

Mennään 3-5 henkilön ryhmiin ja kukin ryhmä lukee saman kaunokirjallisen teoksen. Valitaan (opettajan valmiiksi katsomalta listalta) teoksia, joissa on päähenkilönä/kertojana ei-inhimillinen eläin (esim. Morpurgon Sotahevonen, Ruohometsän kansa..) tai joissa eläinhahmo on olennaisessa sivuosassa.

Kirja jaetaan 4 osaan ja yksi osa pitää aina olla luettuna tietylle tunnille viikosta. Tällä samalla tunnilla teosta saa lukea ja tehdä siihen liittyvää yksilömonistetta. Monisteessa on peruskysymysten lisäksi (juoni+hahmot+miljöö+tapahtuma-aika+aihe+teema) tarkempia kysymyksiä juuri teoksen eläinhahmosta: mikä rooli eläinhahmolla on teoksessa (esim. päähenkilön apuri), millainen suhde eläinhahmolla on teoksen ihmishahmoisin, millaisia piirteitä eläinhahmolla on (ei-inhimillisiä/inhimillisiä/yhteisiä/yliluonnollisia), ja pohditaan, miksi hahmolla on näitä piirteitä tarinan kannalta. Lopuksi pyydetään kertomaan, minkälaisia ennakkotietoja/asenteita/kokemuksia itsellä on teoksessa esitettävästä eläinlajista ja pyydetään pohtimaan vaikuttivatko nämä lukuprosessissa tai muuttiko teos näitä ennakkotietoja/asenteita eläinlajista. (kaikki kohdat pitää perustella tekstiesimerkeillä tai sivuilla kirjasta).

Yksilömonisteen tekemisen jälkeen mennään ryhmiin, jotka lukivat saman teoksen. Ryhmä valitsee teoksesta mielestään jännittävän tai hyvän kohtauksen, jossa sivuhenkilönä oleva eläinhahmo on mukana ja kuvittelee/kirjoittaa sen uusiksi niin, että eläinhahmo olisikin päähenkilönä. Tai jos teoksessa on päähenkilönä eläinhahmo, kuvitellaankin kohtaus siten, että kertoja/päähenkilö olisi ihminen (muunnoksen tyyli vapaa mutta kaunokirjallinen). Sitten kukin ryhmä lukee (teoksen nopean yleisesittelyn jälkeen) kohtauksen ensin kirjasta ja sen jälkeen oman versionsa. Esityksen jälkeen

pohditaan yhdessä, miten näkökulman (ja tyylin) vaihdos vaikutti tarinassa. Lopuksi äänestetään, mikä keksitty muunnos oli paras, ja tämä ryhmä saa palkinnon. Työn tekemiseen 1-2 oppituntia+läksynä ja purkuun 1-2 oppituntia.

Luettuja teoksia voi käsitellä vielä siten, että opettaja jakaa kullekin ryhmälle asiatekstin teoksessa esitetystä eläinlajista (tietokirja/uutinen...) ja verrataan asiatekstin ja fiktion keinoja. Tämä voidaan purkaa ryhmissä pp-esityksenä tai jonain yksilötehtävänä. Yhdessä voidaan myös pohtia, mitä vaikutuksia eri kuvaustavoilla voi olla siihen, mitä muista eläinlajeista ajatellaan.

Näytelmä luetaan tunneilla rooleissa (ei näytellä). Jokaisen näytöksen jälkeen keskustellaan, mitä siinä tapahtui ja käydään läpi mahdollisesti vaikeita sanoja ja ilmauksia. Mikäli ei ehditä lukea tunnilla näytöstä, voin antaa läksyksi lukea luvun loppuun kotona.

Käsittelyä varioin näistä vähän ryhmän mukaan:

Roolikartta: Kun näytelmä on luettu, oppilaat jaetaan ryhmiin ja he tekevät roolikartat näytelmästä A4-paperille tai julisteeseen. Johanna tulee keskelle ja ryhmät miettivät, miten muut henkilöt suhtautuvat Johannaan ja etsivät näytelmästä yhden repliikin, joka kertoo heidän suhtautumisestaan Johannaan. Mitä läheisempi hahmo on Johannalle, sitä lähemmäksi hänet sijoitetaan. Työt esitellään.

Kuuma tuoli: Tehdään aluksi henkilökuva näytelmän tärkeimmistä hahmoista. Millainen hahmo on? Mitä hänestä saadaan tietää näytelmän perusteella? Jne. Tämän jälkeen esitellään henkilökuvat ja koko yksi ryhmän jäsen istuu kuumaan tuoliin yhdeksi näytelmän hahmoksi. Muu ryhmä seisoo hänen takanaan valmiina auttamaan. Yleisö saa esittää kysymyksiä, ja istuja vastaa sopivalla tavalla ja muu ryhmä tarvittaessa kuiskii apua. Tässä voi tulla mielenkiintoisia keskusteluja, jos löytyy rohkeita kysyjiä. Joskus kysyn myös itse kysymyksiä, jos oppilaiden on niitä vaikea keksiä-

Kirje Minna Canthille: kirjoitetaan kirje arvioitavana yksilötyönä Minna Canthille nykylukijana ja esitetään ajatuksia kirjan henkilöistä ja tapahtumista sekä mietitään kirjan teemaa. Heikoimmille kirjoittajille olen antanut erilaisia kappaleen aloituksia, jotta saavat tehdyksi.

Tavoitteena S21- ja S26 + 27 -moduuleihin saada lukemista lisättyä. Myös kollegani toteuttaa opintojaksoissa S22 + S23 ja S24 ja S25 samaa kaavaa.

Tavoite

• Saada S2-opiskelijat lukemaan suomenkielisiä tekstejä, laajempia teoksia.

• Opiskelijat tutustuvat kirjaston toimintaan, käymme yhdessä kirjastossa valitsemassa luettavat romaanit. Alkuun valitsemme selkomukautetut romaanit.

Toteutus:

• Teemme lukusuunnitelmat luettavista kirjoista. Tuntien puitteissa kirjoista keskustellaan opintojakson aikana kerran viikossa: tehdään erilaisia tekstejä, tarkastellaan opintojakson mukaista teemaa ja aiheita.

• S21-opintojaksossa joka viikko on yhteen lukemiseen liittyvä tunti, jossa voimme tarkastella luettavaa kokonaisteosta ja lukea myös muunlaisia, kiinnostavia pidempiä tekstejä.

• S26+S27-opintojaksossa jatkan samaa jakoa tuntien suhteen, jolloin saamme keskusteltua ja kirjoitettua teksteistä. Ennen kaikkea painopisteenä kirjallisuuden avulla on päästää opiskelijat kirjoittamaan ja puhumaan.

Saija Pynssi

Samainen diasarja auttaa myös lukutaidoltaan tai lukutottumuksiltaan heikompia SUK-oppilaita.

1) tunneilla nousee tasaisesti innostavia lukukokemuksia: näiden opiskelijoiden vinkkaukset ja ääni menee paremmin perille kuin opettajan. Voisi pyytää opiskelijoita vinkkaamaan toisiinkin ryhmiin.

2) opettajien lempikirjoista tai opinnäytteistä on pidetty näyttelyitä aiemmin LUKUVIIKOILLA / kirjan päivänä, ehkäpä vastaavan voisi elvyttää. Joskus on ollut jokin kisa, jossa kirja ja lukija pitää yhdistää.

3) luetaan ääneen kirjallisuusnäytteitä / tyylinäytteitä hetki tuntien aluksi tai sitä omaa valittua moduuliin kuuluvaa kirjaa.

4) kirjallisuusdiplomia on taas käynnistelty, koska on opiskelijoita, joita kirjallisuus ja omalla ajalla niistä syntyvät luovat työt kiinnostavat.

5) ÄI10:llä Studeo tarjoaa ESSEE-genreä (emme lueta pakollista kokonaisteosta), ja tämä ope on raahannut määrällisesti kaikille yhden esseekirjan lähikirjastosta. => Teoksien yksittäisiä esseitä luetaan makupaloina vain tunnilla ja kevyitä tyyli/havainnointitehtäviä on laadittu niistä, sekä kirjan väliin on koostettu vinkkipaperi seuraavaa lukijaa varten.

------------

Lukevaksi lukioksi-kotitehtävä / U Netti

Kiire tuntuu olevan ainakin nykyopiskelijoilla ÄI01-08 perusseteissä, mutta...

1) tunneilla nousee tasaisesti innostavia lukukokemuksia: näiden opiskelijoiden vinkkaukset ja ääni menee paremmin perille kuin opettajan. Voisi pyytää opiskelijoita vinkkaamaan toisiinkin ryhmiin.

2) opettajien lempikirjoista tai opinnäytteistä on pidetty näyttelyitä aiemmin LUKUVIIKOILLA / kirjan päivänä, ehkäpä vastaavan voisi elvyttää. Joskus on ollut jokin kisa, jossa kirja ja lukija pitää yhdistää.

3) luetaan ääneen kirjallisuusnäytteitä / tyylinäytteitä hetki tuntien aluksi tai sitä omaa valittua moduuliin kuuluvaa kirjaa.

4) kirjallisuusdiplomia on taas käynnistelty, koska on opiskelijoita, joita kirjallisuus ja omalla ajalla niistä syntyvät luovat työt kiinnostavat.

5) ÄI10:llä Studeo tarjoaa ESSEE-genreä (emme lueta pakollista kokonaisteosta), ja tämä ope on raahannut määrällisesti kaikille yhden esseekirjan lähikirjastosta. => Teoksien yksittäisiä esseitä luetaan makupaloina vain tunnilla ja kevyitä tyyli/havainnointitehtäviä on laadittu niistä, sekä kirjan väliin on koostettu vinkkipaperi seuraavaa lukijaa varten.