Tehtävä 4 

 Nuhakuume 

 Oireet 

Suomessa sairastetaan vuosittain arviolta 10–20 miljoonaa hengitystieinfektioita. Avohoidossa toimivan lääkärin potilaista kolme neljäsosaa sairastaa jotain hengitystieinfektiota. Näistä tavallisin on nuhakuume eli flunssa. 

Aikuinen suomalainen sairastaa vuosittain keskimäärin 1–5 ja lapsi 5–10 nuhakuumetta. Sitä aiheuttavat sadat eri virukset, joista yleisimpiä ovat rinovirukset. Perussääntö on, että tartuttamisen välttämiseksi se ei ole tarpeellista jäädä kodin,  koska väestössä liikkuu koko ajan runsaasti nuhakuumeviruksia kantavia henkilöitä ja yksittäisen sairastuneen poistuminen joukosta ei vaikuta merkittävästi muiden riskiin sairastua. 

Nuhakuume alkaa tyypillisesti kurkkukivulla tai nenän kirvelyllä, ja myöhemmin tulee nuha ja yskä. Aikuisilla on yleensä vain kuumeinen olo ("paikkoja särkee"), mutta lapsilla on usein korkeakin kuume (yli 38,5 astetta). Suurin osa nuhakuumepotilaista jatkaa päivittäisiä toimintojaan, vaikka yleiskunto onkin heikentynyt.  

Toteaminen 

Flunssa voidaan yleensä todeta (diagnostisoida) pelkkien oireiden perusteella.Jos ei ole selvää, että kyseessä on virusflunssa, voidaan tehdä nielun bakteeriviljely streptokokkiangiinan toteamiseksi , poskionteloiden kaikututkimus poskiontelotulehduksen toteamiseksi ja CRP-verikoe erottamaan virus- ja bakteeritautia toisistaan.Flunssaan sairastuneilta ei yleensä pyritä tunnistamaan virusta, joka sen aiheuttaa, koska tämä tieto ei auta hoidossa.Itsehoito 

Tavallisessa nuhakuumeessa antibiooteista ei ole lainkaan hyötyä. Nuhakuumeen hoitoon ei ole paranemista jouduttavaa hoitoa, mutta sen oireita voidaan lievittää lääkkein. Oloa voi helpottaa tulehduskipulääkkeillä (esimerkiksi ibuprofeenilla) tai kuumetta alentavilla kipulääkkeillä (esimerkiksi parasetamolilla tai asetyylisalisyylihapolla) . Nenää avaavia suihkeita voi myös käyttää, sillä ne saattavat helpottaa hengitystä. Allergiseen nuhaan käytetyt tabletit tai kapselit eivät auta flunssan aiheuttamaan nenän tukkoisuuteen. 

Yskänlääkkeistä saatava apu on yleensä vähäinen. Yskänlääkkeet voivat olla avuksi erityisesti, jos yskä vaikeuttaa nukahtamista. Reseptillä saatavat yskänlääkkeet eivät ole tehokkaampia kuin käsikauppalääkkeet.  

Äänen käheyden (kurkunpään tulehduksen) paras hoito on puhumisen välttäminen. Kuiskaaminen rasittaa äänihuulia enemmän kuin hiljaisella äänellä puhuminen. Höyryhengitys eli 40–44-asteisen höyryn toistuva ja lyhytaikainen hengittäminen saattaa lievittää nuhakuumeen oireita. Jos hoito tuntuu epämukavalta, sitä ei tule jatkaa. Kuumeisen pikkulapsen ja vanhan ihmisen riittävästä juomisesta on syytä huolehtia. 

Ruumiillista ponnistelua tulee varoa, jotta vältettäisiin mahdollisten komplikaatioiden kehittyminen. Kevyt liikkeellä olo ja puuhailu ei ole haitaksi. Kuntoiluliikunta on turvallista aloittaa voimien rajoissa silloin, kun yleisoireet (kuume ja yleiset säryt) ovat ohi. Tämä tarkoittaa yleensä 3–5 päivän taukoa. 

 

 

 

Milloin hoitoon? 

Flunssan takia on harvoin syytä mennä hoitoon, ellei työnantaja vaadi todistusta jo lyhyestäkin poissaolosta. 

Jos flunssan oirein alkaneeseen tautiin liittyy aikuisella korkea kuume ja voimakas uupumus tai jos hengittäminen on selvästi raskasta, kannattaa käydä lääkärissä varmistamassa, ettei kyseessä ole alkava bakteerikeuhkokuume. Samoin, jos tauti on jo ollut selvästi paranemassa ja oireet uusivat viikon parin kuluessa, on varmistettava, ettei kyseessä ole bakteerijälkitauti (esimerkiksi keuhkokuume tai bakteerin aiheuttama poskiontelotulehdus). 

Tavallisen virusnuhakuumeen aiheuttama yskä kestää puolella siihen sairastuneista 2 viikkoa tai kauemmin. Antibiootit eivät auta pitempäänkään yskään. Jos yskä kestää yli 3 viikkoa häiritsevänä, on hyvä lähteä lääkäriin . Influenssaepidemian aikana influenssan riskiryhmään kuuluvien ,joille tulee kuumeinen hengitystieinfektio, on syytä mennä lääkäriin influenssalääkkeen tarpeen arvioon. 

Flunssan ehkäisy 

Nuhakuumetta voi ehkäistä pesemällä käsiä flunssa-aikana, erityisesti kun on ollut kontaktissa ihmisiin. Nuhaisena kättelyä voi tilanteen mukaan välttää. C-vitamiinin nauttiminen ei estä nuhakuumeen puhkeamista.Erittäin lapsille ei pitäisi antaa  isoja C vitamiini määriä. 

Influenssa 

Taudin pääpiirteet 

Influenssa on influenssavirusten aiheuttama hengitystietulehdus. Taudin itämisaika on useimmiten 1–3 vuorokautta. Tartunnan saaneista vain noin puolet sairastuu. Influenssan oireet ovat hyvin samankaltaiset kuin flunssien eli nuhakuumeiden, joita aiheuttaa pari sataa eri virusta . Influenssassa oireet, erityisesti kuume ja lihassäryt, ovat keskimäärin kuitenkin ankarammat. Sama influenssavirus voi aiheuttaa eri henkilöille nuhan, kurkkukivun, silmätulehduksen, särkyjen ja kuumeen suhteen hyvinkin erilaisen oirejoukon. Perusterveillä tauti paranee yleensä itsestään nopeasti, niin että kuume ja säryt häviävät 3–5 päivässä. Yskä tai nuha voivat jatkua muutaman viikonkin lieventyen vähitellen. Influenssan "suoraan" aiheuttamat kuolemat ovat harvinaisia. Vuosittaisen kausi-influenssan aallossa todetaan Suomessa kuitenkin noin 500 "ylimääräistä" kuolemaa.  Influenssavirukset aiheuttavat Suomessa vuosittain myös muutamia kymmeniä aivokalvotulehduksia  ja sydänlihastulehduksia .  

Myös bakteerien aiheuttamien jälkitautien, kuten keuhkokuumeen, riski on influenssassa suurempi kuin flunssassa. Suurin riski on niillä, joilla on yleiskuntoa heikentäviä perussairauksia . Tämän vuoksi näillä henkilöillä on oikeus vuosittain annettavaan maksuttomaan influenssarokotukseen. Jälkitaudeista bakteerikeuhkokuume ja pneumokokkibakteerin aiheuttama verenmyrkytys (sepsis) voivat olla vakavia ja johtaa kuolemaankin . Lapsille influenssa aiheuttaa myös välikorvatulehduksia  

 

Esiintyvyys 

Influenssaa aiheuttavat influenssa A- ja B-virukset. A-influenssavirukset ovat alun perin lintujen luontaisia viruksia. Ihmiskunnan riesaksi ne ovat tulleet todennäköisesti joitakin satoja tai tuhansia vuosia sitten. Tämän edellytyksenä on ollut lintuvirusten muuntumisen sellaisiksi, että ne pystyvät ylipäätään tarttumaan ihmisen soluihin, lisääntymään ihmisessä ja siirtymään ihmisestä toiseen. 

 

Taudin toteaminen 

Lääkärikään ei kykene ilman laboratoriotestejä erottamaan influenssaa flunssista. Influenssaa on syytä epäillä vain, kun tiedetään, että paikkakunnalla on meneillään influenssa-aalto. Milloin lääkäriin 

Lääkäriin on syytä hakeutua, jos tauti on korkeakuumeinen, jos yleisvointi on huonompi kuin mihin on flunssassa tottunut, tai jos oireet palaavat ensin lievityttyään. Jos sairastuneella on influenssan riskitekijöitä on lääkärissä syytä käydä tavallista herkemmin ja riippumatta siitä, onko ottanut influenssarokotuksen syksyllä tai ei.Influenssan hoitoon on olemassa kaksi viruslääkettä: oseltamiviiri (myös lasten vahvuus, Tamiflu®) ja tsanamiviiri (Relenza®). Edellinen otetaan kapseleina ja jälkimmäinen sisään hengittäen erityisen laitteen kautta. Kuuri kestää viisi päivää. Viruslääkkeet lyhentävät taudin kestoa päivällä tai parilla. Ehkä tärkeämpää on, että ne vähentävät myös bakteerijälkitautien, keuhkokuumeen ja korvatulehduksen, riskiä. On todennäköistä, että myös influenssaan liittyvät sydän- ja aivohalvaukset vähenevät. Tämä on erityinen syy hoitaa riskiryhmiin kuuluvia muita herkemmin viruslääkkeellä. 

Päätös lääkehoidon määräämisestä täytyy tehdä vastaanotolla yleensä potilaan perussairauksien ja infektion oireiden ankaruuden perusteella. Hyöty on todennäköisesti erityisen suuri kroonisia sairauksia potevilla (ns. riskiryhmillä, taulukko  Viruspikatesteistä ei ole juurikaan apua hoitopäätöksen teossa. Perusterveillä viruslääkkeen antama hyöty influenssan paranemisessa katsotaan niin vähäiseksi, ettei hoitoa yleensä suositeta. Suurimman hyödyn saavat ne, joilla on sairauksia, jotka voivat tehdä influenssasta pahemman tai jotka lisäävät jälkitautien riskiä. Virusflunssiin eli nuhakuumeisiin viruslääkkeellä ei ole mitään tehoa. Influenssalääkkeet toimivat myös ennaltaehkäisevästi (suojaavat taudilta 60-prosenttisesti). Tällainen käyttö voi tulla kyseeseen vain erityisissä tilanteissa, kuten influenssan alkaessa levitä sairaalan osastolla tai perheissä, joissa on vakavasti sairaita lapsia tai aikuisia. Oireiden hoitoon käyvät samat lääkkeet ja keinot kuin flunssan hoitoon  

Tartunnan ehkäisy 

Influenssa tarttuu ihmisestä toiseen hengitystie-eritteiden välityksellä. Tartunnan saaneen tartuttava aika alkaa 1–2 päivää ennen oireiden alkua ja on suurimmillaan 1–3 päivää oireiden alusta. Tartuttavuus kestää aikuisilla noin 5 päivää, lapsilla 7 päivää. Ihmiskontaktien välttäminen taudin aikana ei auta suojaamaan ympäristöä, koska epidemian aikana tartuttajia, myös oireettomia, on niin runsaasti. Tartuttavuuden pelossa ei ole syytä jäädä varmuuden vuoksi esimerkiksi toipilaana pois töistä, koulusta tai päivähoidosta, koska tällainen ei lisää omaa tai muiden turvallisuutta.Rokotus 

Influenssaa vastaan on käytössä rokote, jonka koostumusta vaihdellaan vuosittain kiertävien virustyyppien mukaan. Suosituksen rokotteessa kunakin kautena huomioitavista viruksista antaa Maailman terveysjärjestö (WHO) aina helmikuussa. 

 

 

 

Lähihoitajana  päiväkodissa  

Käytännön työ on muun muassa lasten perushoitoa ja hoivaa, leikkimisen ja askartelun ohjaamista, ulkoilun valvomista, lasten auttamista pukeutumisessa ja ruokailussa sekä vuoropuhelua vanhempien kanssa. 

Lastenhoitaja vastaa myös sairastuneen lapsen hoidon järjestämisestä ja jatkohoitoon ohjaamisesta. Hänen on osattava havainnoida lapsen fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia. 

Tehtäviin kuuluu huolehtia myös erityishoitoa tarvitsevien lasten hoidosta. Esimerkiksi diabetes ja muut pitkäaikaissairaudet vaativat lääkityksen ja erityisruokavalion noudattamista. 

Lastenkodissa työskentelevän lastenhoitajan työssä keskeisintä on kuntoutus lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen tukena. Hänen on tunnistettava ongelmat. Myös perheen tukeminen ja ohjaaminen kuuluu työhön