-Erilaiset lähtökohdat: mikä on parasta oppilaalle, oppilaitokselle?

-Kattava kartoitus: osaaminen, kielitaito tiedossa mahdollisimman varhain; mikä on realismi: mitä haaveilee, mitä ovat tavoitteet? Missä vaiheessa oppilas hyväksyy realismin?

-"Työnantajaa ei jätetä yksin", jää hyvä kuva yhteistyöstä ja opiskelijoiden tukemisesta. Työnantaja saa selkeää tietoa, mistä harjoittelussa on kyse.

-Oppilaitoksen näkökulma: hyvä verkosto, jolloin oppilaita on helpompi ohjata vaihtoehtoisiin työpaikkoihin. Vähentää oppilaan turhautumista, kun on koululla jo aiemmin tiedossa hyviä ja hyväksyviä harjoittelupaikkoja.

-Opiskelijaryhmissä kokemusten purkaminen: myös muut opiskelijat ja koulu saa tietoa esim. päiväkirjan ja yhteisen keskustelun kautta

-Harjoittelun pitää innostaa! Koulu on yleensä turvapaikka, johon tottuu eikä välttämättä haluaisikaan lähteä eteenpäin.

-Opiskelija tulee osaksi yhteisöä jo koulussa

-Riittävä resurssi ohjaamiseen työharjoittelun aikana (käynti/käynnit harj.paikoissa ja loppukeskustelut)

- Uppföljning efter praktiken, men också senare. Hur det har gått för den studerande?

Riittävä koulutus kieliharjoitteluohjaamista varten

Toimiva julkinen liikenne

- Förbereda med inlärning av arbetsrelaterade ord.

• Öva olika typer av dialoger i arbetslivet.

• dagbok över praktikperioden.

• Kom ihåg lista! Vad är viktigt att komma ihåg då du är på praktik

• Hur gör du om problem uppkommer?

• Gå igenom vad som är viktigt att komma ihåg i det finländska arbetslivet.

  
  

• Efter att praktiken är slut kan eleverna göra en kort presentation om praktiken enligt deras nivå.

• Ha studerande att ta reda på information om arbetsplatsen innan praktiken och eventuellt hålla en presentation inför resten av klassen.

Att alla studerande lyckas få en praktikplats är en vinst.

Tecken på lyckad handledning om arbetsgivarna är villiga att ta emot praktikanter på nytt.

Uppföljning av den studerandes situation på arbetsmarknaden några år senare.

Sanallistetaan sitä mitä opiskelija jo osaa, jolloin itsetunto kasvaa ja opiskelija rohkaistuu luottamaan (kieli)taitoihinsa.

Eri työtehtävien konkretisointi opiskelijoille esim. työpaikkavierailuilla.

Selkeä yhteydenotto, valmius auttamaan

Jos ohjaus on sellainen prosessi, joka on tuettua, mutta itsenäistä

• johdonmukaisuus

• tuttu henkilö oppilaitoksesta

• tuntee työantajia

• opiskelijatuntemus -> kuka ja mihin työpaikkaan soveltuu

• saattaen vaihtaen periaatteella - oppilaitoksesta kysellään alustavasti paikkoja, joihin opiskelija on sitten itse yhteydessä. Rakennetaan siltaa työelämän ja opiskelijoiden välille.

• sähköinen työharjoittelusopimus

• työtodistus (oppilaitos toimittaa valmiin pohjan, jota voi halutessaan hyödyntää)

  
  

- Seurataan myös mihin menevät työharjoitteluun.

* Yksi mittari voi olla työssöoppimispaikan toistuvuus - tarvitaan datan keräämistä (missä paikoissa on opiskelijoita ja kuinka usein)

-Etsitään ja tarjotaan kielituettuja koulutuksia tai maahanmuuttaneille suunnattuja koulutuksia.

-Huomioidaan opiskelukieli Suomessa: voi opiskella suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, mutta työelämä vaatii tietyn kielitaidon.

-Voidaan hyödyntää kuvia ja draaman keinoja havainnollistamisessa.

-Otetaan huomioon myös nykyinen elämäntilanne: onko työkyvyn rajoitteita, onko sosiaalisessa tilanteessa haasteita (raha, asuminen, perhetilanne)?

- Opettajan rooli mallintaa työharjoittelupaikalla selkokielistä vuorovaikutusta ja vuorovaikutuksessa olemisen tärkeyttä = työharjoittelupaikkaan esimerkiksi kysely harjoittelun lopuksi, miten saivat tukea oppilaitoksesta kielen tukemiseen.

Työnantajakin pystyy myös joissakin tapauksissa arvioimaan ja lisäämään laatua.

-Kokemuksien jakaminen muiden kanssa: voidaan käydä yksi päivä viikossa koulussa harjoittelun aikana. Voi jakaa WhatsApp ryhmässä (ratkaisuja vaatii se, että keskustelu pysyy yllä ensimmäisten päivien jälkeen).

-Vierailut mahdollisia, mutta pääasiassa yhteyksissä ollaan puhelimitse ongelmatilanteissa.

-Varmistetaan opiskelijan lähtötaso: onko mitään kieltä, jolla voi keskustella työnantajan kanssa? Onko edellytykset tehdä työtehtäviä työnantajalla?

Työssäoppimispäiväkirja

Säännölliset tapaamiset myös opistolla

Kehonkielen tiedostaminen sekä työpaikalla että opiskelijoiden keskuudessa

• kuva-sanalistat

• työelämätaitokurssin sisällöissä työssäoppimisen sanastoa, työpaikkojen sanastoa ja videoita.

• työssäoppimistilanteiden konkreettista harjoittelua (draamaharjoittelu): miten toimit eri tilanteissa.

• työpaikoille erityisiä keinoja tukea, esim. kuvatukia yms.

• kirjallisia tehtäviä työssäoppimisen ajaksi

-Opiskelijalla on hyvä käsitys mitä tapahtuu nivelvaiheen jälkeen: kielitason ja edellytysten on opintojen alkaessa oltava jo riittävällä tasolla. Jos ei ole, niin kielitaitoa ja osaamista on vahvistettava.

Erilaisia yhteistyön tapoja

• esim. työpaikkaohjaajien tapaamiset etä ja live

Valmistaudutaan lainsäädännön ja TES:n näkökulmasta

Päiväkirjat ja tehtävät puretaan harjoittelun jälkeen

Jatkotyöllistyminen, esim. kesätyöt tai kausityöt

Ennakointi harjoittelun ajankohdissa, esim. sesongit

Soitto / yhteys, kun harjoittelu on alkanut sekä opiskelijalle, että työnantajalle, puolivälissä käynti työpaikoilla ja lopussa arviointikeskustelut

• Työpaikan kielitietoisen ohjauksen tukeminen, ymmärrettävä ohjaus

• Opiskelijan tuki ennakointina: erityisanastoihin ja yleiseen työelämäsanastoon ennen harjoittelua

• harjoittelussa huomioidaan mallintaminen + sanallistaminen

• johdonmukainen ja kannustava palaute ( epäonnistumisiin suhtaudutaan oppimisen mahdollisuutena!)

• Koko työporukka voi olla mukana tukemassa ja mallintamassa käytäntöjä.

• Yhteisöllisyys ja hyväksyntä edistävät oppimista ja sitoutumista.

• Ennakkoluuloja puretaan avoimella keskustelulla.

Harjoittelusta tehdään esitelmä, joka esitetään ryhmälle harjoittelun jälkeen.

• Digitaaliset, kolmikantaiset työssäoppimisen laadun arvioinnin lomakkeet

• Työllistymisen seuranta ja sen dokumentointi (millaisella aikavälillä ja kuinka kauan?)

•  Laatu ei ole vain “tavoitteiden täyttymistä”, vaan myös kokemuksia, ilmapiiriä ja vaikutuksia – sekä opiskelijalle että työpaikalle.

  
  

Sanastot omaan alaan liittyen, tässä tekoäly hyvä apu! Opiskelija kokoaa pidemmän aikaa omaan / omiin aloihin liittyvää sanastoa.

-Kansanopistojen vahvuus: tunnetaan opiskelijat niin hyvin, että voidaan ottaa yhteyttä opintojen jälkeenkin ja vaikka pyytää samasta alasta kiinnostuneita opiskelijoita keskustelemaan keskenään (jo valmistunut&työllistynyt ja opiskeleva)

-Harjoittelun jälkeen voisi järjestää ohjaussessioita, joissa mietittäisiin mahdollisia jatkopolkuja

Työllistyminen

Hakeutuuko opiskelija alalle

Selkokieliset/selkokielisemmät ammatinvalintatestit

Tiedonsiirto eri instanssien (esim. oppilaitokset, "TE-toimisto" jne) välillä on liian monimutkaista, hidasta ja aikaa vievää > vaatii päivitystä.

-yksilöllisyys, oikea-aikaisuus taitoihin nähden jne.

-Kielisopimus (löytyy netistä)

-Aikataulutus

: miten opiskelijat kohdataan?

saako tukea?

mitä pääsee tekemään?

- Työllistyminen

- Miten opiskelija kokee harjoittelun, mitä on opittu (tieto/taito)

• Alalle suuntaavat valmentavat koulutukset

• Tuetaan työpaikkoja ytimekkäällä muistilistalla, joka huomioi myös kielitietoisuuden, esim:

  Selkeä ja ymmärrettävä ohjaus

  • Käytä lyhyitä ja selkeitä ohjeita.

  • Näytä esimerkillä, mallisuorituksella tai kuvilla.

  • Varmista, että opiskelija ymmärsi – älä pelkästään kysy "ymmärsitkö?".

    Kielellinen tuki

    • Käytä yksinkertaista kieltä ja vältä vaikeaa ammattisanastoa.

    • Rohkaise opiskelijaa kysymään ja käyttämään suomea rohkeasti.

    • Anna aikaa sanojen ja ohjeiden omaksumiseen.

  
  

  
  

-Oppimispäiväkirja

-Ohjeistus selkokieleen työnantajille

- Kielisopimus tai kevyempänä ratkaisuna saatekirje opettajalta työpaikkaohjaajalle.

Opiskelijoihin yhteydenpito myös myöhemmin koulutuksen aloittamisen jälkeen - onko sitoutunut / pysyvyys

Toisen asteen koulutukseen sijoittuminen / työelämään sijoittuminen aipen tai koton jälkeen

-taskuvihko uusille sanoille

-Työpaikan seinälle ohje, kuinka kohdata s2-oppijoita

-työpaikkapalaute

-opiskelijoiden myöhäisempi sijoittuminen

-opiskelijalla selvä kuva tulevaisuuden askelmerkeistä/suunnasta

Mittaaminen vaatii sekä numeerisia indikaattoreita (työllistyminen, koulutukseen hakeutuminen) että laadullisia mittareita (kokemukset, oivallukset, tyytyväisyys). 

Kyselyt mittaristolla 1-5. Suoritus digitaalisesti, jolloin käytettävä ohjelma voi luoda vastauksista erilaisia yhteenvetoja.