Antiikin Kreikan aika voidaan jakaa kolmeen ajanjaksoon veistotaiteen kehittymisen perusteella. Arkaanisella ajalla (600-480 eaa.) patsaat olivat jäykkiä ja niillä oli salaperäinen hymy. Klassisella aikakaudella (480-330 eaa.) veistokset olivat luonnollisempia ja klassisen aikakauden veistokset ovatkin nykyisen kauneusihanteen perustana. Viimeisenä kuvanveiston aikakautena on hellenistinen aikakausi (330-30 eaa.). Hellenistisellä aikakaudella veistoksissa yleistyi realismi.

Antiikin Kreikka ei ollut yhtenäinen valtio vaan se koostui poliksista eli kaupunkivaltioista. Tunnetuimmat polikset olivat Sparta ja Ateena.

Polikset rakennettiin melkein aina korkean kukkulan eli akropoliksen ympärille.

Demokratian eli kansanvallan ensimmäinen muoto syntyi Ateenassa. Ateenan demokraattisessa mallissa tuomarit valittiin arvalla eli kuka tahansa saattoi päästä osallistumaan päätöksentekoon.

Antiikin Kreikan poliksia yhdistivät yhteinen kieli ja uskonto. Heillä oli myös yhteinen käsitys siitä, että he kaikki olivat "Helleenejä".

Antiikin Kreikkalaisten uskonnossa ei ollut käytössä ollenkaan pyhää kirjaa eli se ei ollut kirjan uskonto. Uskonto oli polyteistinen eli siinä uskottiin useampaan kuin yhteen jumalaan, tunnetuimpia niistä ovat Zeus, Hades ja Poseidon. Myöhemmin roomalaiset omaksuivat kreikkalaisten jumalat itselleen ja muuttivat niiden nimet.

Antiikin Kreikan kulttuuriperinne näkyy vielä tänäkin päivänä ja se vaikutti hyvin paljon myöhemmin syntyneeseen Roomalaiseen kulttuuriin. Hyvä esimerkki antiikin Kreikan kulttuurin säilymisestä tähän päivään asti ovat olympialaiset, joita vietettiin silloinkin joka neljäs vuosi. Myös demokratia on hyvä esimerkki vaikkei se nykypäivänä ole enää ihan samassa muodossa kuin Ateenassa aikoinaan.

Roomalaiset olivat taitavia yhdistämään valloitettujen alueiden kulttuurien ominaisuuksia omaan kulttuuriinsa. He esimerkiksi ottivat käyttöön etruskeilta oppimansa aakkoset ja kreikkalaisilta he ottivat uskonnon. Roomalaiset kuitenkin myös levittivät omaa kulttuuriaan ympäri Eurooppaa, latinasta tuli yleiskieli ja roomalaisesta rakentamisesta tuli Euroopassa standardi. Valloitettuja alueita roomalaistettiin.

Roomassa "leipä ja sirkushuvit" olivat tärkeä osa kansalaisten elämää. Kansalaisia viihdytettiin erilaisilla näytöksillä, kuten gladiaattoritaisteluilla ja kilpa-ajoilla. Näytökset olivat hyvä tapa saada kansalaisten ajatukset pois negatiivisista asioista joita imperiumissa tapahtui.

Vuonna 40 eaa. tasavallan aika päättyy Julius Caesarin julistautuessa Rooman valtakunnan keisariksi. Caesar kuitenkin murhattiin 10 vuotta myöhemmin ja siitä alkoi keisarien aikakausi.

Roomassa syntyi ensimmäinen muoto kirjoitetusta julkisesta laista (12 taulun laki). 12 taulun lait koskivat vain Rooman kansalaisia ja se oli siis haluttu etuoikeus. Roomalainen laki on nykyisenkin länsimaisen oikeuskäsitteen perusta ja se johti myös oikeustieteen syntymiseen.

Antiikin Rooman kulttuurin perintö näkyy tänäkin päivänä monella tapaa erilaisissa asioissa, mutta eniten se näkyy mielestäni oikeustieteen ja lakien muodossa.

Keskiajalla koko Euroopassa oli yhteinen uskonto. Kristinusko ja sen tavat ja käytännöt olivat samanlaiset koko Euroopassa. Luostareita oli joka Euroopan kolkassa ja latinan kieltä käytettiin joka puolella. Yhtenäinen kulttuuri mahdollisti esimerkiksi pyhiinvaellukset.

Keskiajalla taide muuttui veistostaiteesta enemmänkin maalaustaiteeksi. Taideteokset olivat yleensä uskonnollisia ja ne eivät enää olleet realistisia vaan niissä korostui symboliikka ja arvoperspektiivi.

Kirkkoarkkitehtuuri voidaan jakaa kahteen ajanjaksoon. Romaanisen arkkitehtuurin (800-1200) tunnistaa jykevistä seinistä ja pyörökaarteista. Goottilaisen arkkitehtuurin (1200-1500) tunnistaa korkeista torneista ja suipoista kaarista.

Bysantti eli Itä-Rooma jatkoi Länsi-Rooman perinnettä sen tuhoutumisen jälkeen.

Idän ja lännen kirkkojen välillä alkoi syntymään erimielisyyksiä, jotka johtivat katolilaisuuden ja ortodoksisuuden syntymiseen. 1054 kirkot julistivat toisensa kirkonkirouksiin. Lännen ja idän kirkon erot näkyvät edelleen tänäkin päivänä.

Ranska oli 800-luvusta asti ollut vahva valtio Länsi-Euroopassa. Ranskalaisten tavoitteena oli yhdistää Länsi-Euroopan kristilliset alueet, mutta kuitenkin Länsi-Euroopassa valta oli paavilla.

Renessanssin aikaan alettiin keskittymään ihmisen yksilöllisyyteen. Syntyi humanismi. Ihmisen omaa tahtoa alettiin korostamaan ja keskityttiin maanpäälliseen elämään. Renessanssin aikana myös yleissivistyksen merkitys kasvoi, alettiin ihannoimaan ns. "yleisneroja".

Renessanssin aika on tunnettu erityisesti renessanssitaiteesta. Renessanssin aikana taiteilijoiden arvostus nousi huomattavasti. Myös taiteen teknillinen kehitys oli nopeaa renessanssin aikana ja antiikin piirteitä alkoi taas näkyä taiteessa. Veistostaide teki paluun renessanssin aikana. Monet maailman tunnetuimmista taideteoksista syntyivät renessanssin aikana esimerkiksi Mona Lisa ja Michelangelo.

Reformaation seurauksena syntyivät protestanttiset kirkot. Reformaatio näkyy meidän suomalaistenkin elämässä vielä tänäkin päivänä, sillä suurin osa suomalaisista kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon.

Reformaation alussa katolinen kirkko alkoi vainota harhaoppineina pitämiään protestantteja ja itse Luther määrättiin kirkonkiroukseen. Katolisessa kirkossa kuitenkin tehtiin joitakin uudistustoimia ja aloitettiin ns. vastareformaatio. Anekaupasta luovuttiin ja pappien koulutusta lisättiin. Syntyi myös katolilaista oppia levittäneet jesuiitat. Katolinen kirkko onnistuikin säilyttämään valtansa Länsi-Euroopassa, mutta protestanttiset kirkot valtasivat Pohjois-Euroopan.

Aiemmin oli ollut sellainen käsitys, että kaikki mahdollinen tieto oli jo olemassa ja se löytyi Raamatusta tai antiikin Kreikan filosofeilta. 1500-luvun alussa kuitenkin oppineet alkoivat etsimään uutta tietoa. Tunnettu filosofi Rene Descartes totesi, että järki on tiedon lähteenä, jonka seurauksena kaikkea olemassa olevaa tietoa pystyttiin kyseenalaistamaan. Tieteellisen vallankumouksen aikana tiedettä opittiin myös käyttämään taloudellisesti hyödyksi, alkoi "hyödyn aika".

Tieteen vallankumouksen aikana tehtiin monia erilaisia tieteellisiä havaintoja ja löydöksiä joista tärkeimmät ovat:

Avaruus on ääretön, jatkuva ja sillä ei ole keskipistettä (Giordano Bruno)

Planeettojen elliptiset kiertoradat (Johannes Kepler)

Painovoimalaki (Isaac Newton)

Valistus sai alkunsa siitä, kun 1600-luvun lopulla alettiin kritisoimaan hallitsijoita ja kyseenalaistamaan yhteiskunnallisia epäkohtia. Valistus sai alkunsa Englannista, mutta kuitenkin valistuksen keskipiste siirtyi myöhemmin Ranskaan, jossa oli vallassa itsevaltias monarkki, jota kritisoitiin.

Valistuksen aikana nähtiin nopeaa kehitystä tieteessä ja syntyi aivan uusi taiteen suuntaus, rokokoo. Valistuksen aikana tieteeseen suuntauduttiin myönteisesti ja erilaisia tiedeakatemioita, joka luonnollisesti nopeutti sen kehitystä.

Taidesuuntana rokokoo oli leikittelevät ja siinä kuvattiin usein hauskoja tilanteita, se oli saanut vaikutteita Kiinasta. 1700-luvun kuluessa kuitenkin uusklassismi syrjäytti rokokoon taidesuuntauksen. Uusklassismissa ihannoitiin antiikkia.

Valistukselliset poliittiset näkökulmat näkyvät selvästi Yhdysvaltojen itsenäistymisenä ja Ranskan vallankumouksena. Englannin siirtokunnat Pohjois-Amerikassa olivat tyytymättömiä saamaansa kohteluun. Eniten närkästystä aiheutti kykenemättömyys vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja verotus. Erimielisyyksistä ei päästy sopuun ja Yhdysvallat itsenäistyi 1776. Englanti kuitenkin hyväksyi itsenäistymisen vasta vuonna 1783 Pariisin rauhassa.

Myös Ranskassa oli ollut tyytymättömyyttä varsinkin rahvaan keskuudessa 1700-luvun lopussa. Sodat ja nälänhätä olivat saaneet kansalaiset vihaisiksi ja hallitsijoiden piittaamaton asenne ei asiaa parantanut. Kolmas sääty julistautui edustamaan koko Ranskaa vuonna 1789. Kolmannen säädyn julistauduttua edustamaan koko Ranskaa alkoi 10 vuotta kestänyt sekasorto joka loppui vasta Napoleon Bonaparten astuttua valtaan.

Liberalismi on yksi tunnetuimmista ideologioista nykypäivänä. Liberalismi syntyi Ranskan vallankumouksen seurauksena ja nimensä mukaisesti siinä korostetaan vapautta oli se sitten taloudellista tai poliittista.

Teollistuneessa yhteiskunnassa alettiin huomaamaan uudenlaisia ongelmia ja mikään ideologia ei tukenut työläisten asemaa. Heidän ongelmiinsa pyrittiin vastaamaan 1830-luvulla syntyneen sosialismin avulla. Vuonna 1848 julkaistiin Kommunistinen manifesti, jossa esiteltiin vallankumoukseen pyrkivää sosialismin äärimuotoa. Kaikki sosialistit eivät kuitenkaan olleet niin radikaaleja ja he kehittivät sosiaalidemokraattiset puolueet, jotka pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin vaalien kautta.

Tieteen kehittyessä ihmiset alkoivat kyseenalaistaa perinteisiä auktoriteetteja kuten uskontoa ja kirkkoa. Charles Darwin kehitti evoluutioteorian ja Lajien synty- teos julkaistiin vuonna 1859.

Samaan aikaan 1800-luvun lopussa kolonialismi oli kovassa vauhdissa. Euroopan valtiot halusivat kaikki oman palansa Afrikkaa tai Aasiaa. Kolonialismin tehokkuudesta 1800-luvun lopulla voidaan kiittää juuri tieteen vallankumousta. Aikaisemmin Afrikan valtaamista oli estänyt sen laaja tautiperimä, mutta nyt lääketieteen kehityksen ansiosta taudit eivät enää olleet ongelma. Voidaan myös ajatella niin, että lääketieteen kehitys ei puolestaan Afrikkalaisille ollut hyvä asia.

1800-luku oli ollut nousukiitoa, mutta ensimmäinen maailmansota tuhosi tuollaiset ajatukset. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen pasifismi sai aatteena paljon kannatusta. Pasifismia kannattavat halusivat varmistaa, ettei samanlaista sotaa syttyisi uudestaan.

Teollistumisen myötä joistakin kaupungeista alkoi muovautumaan metropoleja. Metropoleissa riitti erilaisia viihdykkeitä ihmisille. 1920-luvulla elokuvat olivat valtavassa suosiossa ja ihmiset alkoivat myös urheilemaan ihan vain huvikseen. 1920-luvulla myös naisten asema yhteiskunnassa parani huomattavasti heidän saadessa äänioikeuden monissa maissa.

1900-lukua kutsutaan "Massojen vuosisadaksi" populaarikulttuurin syntymisen takia. Tekniikka kehittyi ja tehdastuotannon ansiosta myös normaalit kansalaiset pystyivät nyt ostamaan sitä. Radiot yleistyivät ja niitä käytettiin tiedon ja propagandan levittämiseen. 1920-50-luvut olivat elokuvien valtakautta, kunnes televisio syrjäytti ne. Massojen vuosisadan vaikutukset näkyvät selvästi vielä tänäkin päivänä.