<?xml version="1.0"?>
<rss version="2.0">
   <channel>
      <title>Käsitekartta by Aleksi Hoffren</title>
      <link>https://padlet.com/aleksi_ville_valtteri/ts2tq3swtsxk</link>
      <description>Bilsa
</description>
      <language>en-us</language>
      <pubDate>2016-11-23 11:42:34 UTC</pubDate>
      <lastBuildDate>2016-11-23 11:49:23 UTC</lastBuildDate>
      <webMaster>hello@padlet.com</webMaster>
      <image>
         <url></url>
      </image>
      <item>
         <title>Fossiilit – muinaisten eliölajien jäänteet</title>
         <author>aleksi_ville_valtteri</author>
         <link>https://padlet.com/aleksi_ville_valtteri/ts2tq3swtsxk/wish/139564605</link>
         <description><![CDATA[<div>Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien ajan.Fossiileja on kerätty talteen satojen vuosien ajan, ja 1800-luvulta alkaen niitä on aktiivisesti etsitty sopivilta alueilta Fossiileja tutkiva tieteenala on <strong>paleontologiaa</strong>.Kun eliö kuolee, sen kudokset tai solukot hajoavat. Näin hajottajat kierrättävät eliöiden ainesosat takaisin ravintoketjuun</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2016-11-23 11:44:40 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/aleksi_ville_valtteri/ts2tq3swtsxk/wish/139564605</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Fossiilien iän määrittäminen</title>
         <author>aleksi_ville_valtteri</author>
         <link>https://padlet.com/aleksi_ville_valtteri/ts2tq3swtsxk/wish/139564797</link>
         <description><![CDATA[<div>Fossiileiden avulla paljastuu, millaisia eliöitä ennen on elänyt.<strong>Välimuotofossiilit </strong>ovat erityisen arvokkaita löytöjä.Välimuotofossiililla tarkoitetaan fossiilia, jossa on kahden eri eliöryhmän rakennepiirteitä.Fossiilien iän määrittäminen perustuu <strong>radioaktiivisten aineiden </strong>tutkimiseen eli <strong>radioaktiiviseen kelloon</strong>. Fossiilin ikä voidaan määrittää myös suhteellisesti, <strong>johtofossiilien </strong>avulla.<strong>lävät fossiilit</strong> ovat nykyisin eläviä lajeja, jotka ovat säilyneet samanlaisina poikkeuksellisen pitkään, jopa kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia.&nbsp;</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2016-11-23 11:45:33 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/aleksi_ville_valtteri/ts2tq3swtsxk/wish/139564797</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Eliöiden rakenteen vertailu</title>
         <author>aleksi_ville_valtteri</author>
         <link>https://padlet.com/aleksi_ville_valtteri/ts2tq3swtsxk/wish/139565009</link>
         <description><![CDATA[<div>eri lajeilla esiintyvät samantapaiset anatomiset rakenteet voivat olla homologisia tai analogisia.&nbsp;</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2016-11-23 11:46:57 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/aleksi_ville_valtteri/ts2tq3swtsxk/wish/139565009</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Molekyylibiologian todisteet</title>
         <author>aleksi_ville_valtteri</author>
         <link>https://padlet.com/aleksi_ville_valtteri/ts2tq3swtsxk/wish/139565119</link>
         <description><![CDATA[<div>&nbsp;Tiedetään, että eri eliöiden DNA:t eroavat toisistaan <strong>emäsjärjestyksensä </strong>eli <strong>sekvenssinsä </strong>puolesta.DNA:sta saadaan monenlaista tietoa. Voidaan tutkia, mitä geenejä lajilla on, ja miten ja kuinka paljon ne eroavat muiden lajien geeneistä.<strong>Genomit </strong>poikkeavat toisistaan vain 1,23 % – ihmisillä on 689 ikiomaa geeniä, simpansseilla vain 86.&nbsp;</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2016-11-23 11:47:37 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/aleksi_ville_valtteri/ts2tq3swtsxk/wish/139565119</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Muita evoluution tutkimuskeinoja</title>
         <author>aleksi_ville_valtteri</author>
         <link>https://padlet.com/aleksi_ville_valtteri/ts2tq3swtsxk/wish/139565285</link>
         <description><![CDATA[<div>Jokaisella lajilla on sille tyypillinen levinneisysalue, joka kertoo lajin kehityshistoriasta ja lajien sukulaisuudesta. Joillakin lajeilla (nykyisillä tai muinaisilla) on hyvin laaja levinneisyysalue, ja toiset lajit voivat sen sijaan esiintyä hyvinkin suppealla alueella. Tällaisia lajeja kutsutaan <strong>endeemisiksi </strong>lajeiksi.Eri eläinten <strong>yksilönkehityksen </strong>varhaisvaiheet ovat hyvin samantapaisia, ja eläinten perusrakennetta määräävät geenit toistuvat hyvin samanlaisina kaikissa eläimissä.Eläinten yksilönkehityksen samanlaisuuten liittyy myös <strong>surkastumien </strong>esiintyminen.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2016-11-23 11:48:32 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/aleksi_ville_valtteri/ts2tq3swtsxk/wish/139565285</guid>
      </item>
   </channel>
</rss>
