Aivoverenkiertohäiriö on usein seurausta monen tekijän vuosikymmeniä kestäneestä yhteisvaikutuksesta. Joskus ilmenee laukaisevana tekijänä esimerkiksi tulehdussairaus, runsas alkoholin käyttö tai poikkeuksellisen kova henkinen tai ruumiillinen rasitus.

OIREET:
Aivoverenkiertohäiriöön viittaavia oireita ovat

 * Halvausoireet: yleensä toispuoleinen käden ja/tai jalan voima- ja/tai tuntoheikkous 

* Suupielen roikkuminen

* Puhehäiriö

* Näköhäiriö: molemmilla silmillä nähtävät kaksoiskuvat tai näkökentän puutokset

* Tasapainohäiriö, kävelyvaikeus ja huimaus yhdessä

Katso video aivoverenkiertohäiriöön liittyvistä oireita, jolloin sinun tulee soittaa apua 112 välittömästi!: https://www.youtube.com/watch?time_continue=8&v=nDFfBY3HZhY

Aivohalvaukseen liittyviä toiminnanhäiriöitä: 
Toispuolihalvaus eli hemiplegia
Afasia eli aivolähtöinen puhehäiriö
Näkemisvaikeudet
Apraksia eli henkilöllä voi olla vaikeuksia suoriutua aikaisemmin tutuista tehtävistä kuten pukeutuminen tai syöminen. 
Dysfagia eli syömisen, juomisen ja nielemisen ongelmat.
Muistiongelmat
Käyttäytymisongelmat
Epilepsia
Neglect-oire eli halvaantuneen puolen huomiotta jättäminen

KUNTOUTUS/HOITO: Ylläpitävä kuntoutus jatkuu yleensä 6-12 kuukautta, tarvittaessa pitempäänkin. Hyvä ja moniammatillisen kuntoutumisen avulla aivohalvauspotilaista suurin osa eli noin 50-70 kuntoutuu kolmen kuukauden aikana päivittäisissä toiminnossa itsenäisiksi.

LÄHIHOITAJAN TEHTÄVÄT:
1. Lähihoitaja tukee kuntoutumisen osatavoitteiden saavuttamista esim. istuminen,  seisomaan nouseminen ja kävely.
2. Lähihoitaja ohjaa apuvälineiden käytössä esim. rollaattori, kävelykeppi.
3. Etsii kuntoutujan kanssa uusia tapoja suoriutua päivittäisistä toiminnoista ja arjen askareista.
4. Antaa tukea ja tietoa sairastuneelle ja hänen läheisilleen.

Aivohalvauspotilaan avustaminen:
https://www.slideshare.net/tyoterveyslaitos/aivohalvauspotilaan-avustaminen

 
SYYT:  
CP-vamman syyt voidaan jakaa (1) raskauden aikaisiin syihin, (2) vastasyntyneisyysvaiheen syihin ja (3) imeväisikään. Raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana äidin vaikea sairaus, infektio tai sikiön altistuminen ulkoisille myrkyille voi johtaa hermosolujen jakautumisen häiriöön ja keskushermoston epämuodostumaan. Raskausviikoilla 26-34 on herkkä aika aivokammioita ympäröivien rakenteiden kehityksessä. Vaurion sijainti ja toiminnalliset vaikutukset määräytyvät keskushermoston kehitysasteesta tapahtumahetkellä. Esimerkiksi pikkukeskosilla hapenpuute antaa erilaisen oirekuvan kuin täysi-ikäisillä vauvoilla.

OIREET: , 

KUNTOUTUS/HOITO:

LÄHIHOITAJAN TEHTÄVÄT:
Esteettöman liikumisen varmistaminen.
Lääkehoidosta huolehtiminen ja sen seuranta.
Arjessa tukeminen avustaminen ja auttaminen (esim.peseytyminen ,ruokailussa avustaminen).
Tukiviitomat, erilaiset puhetta tukevat kuvat
Spastisuuden vähentäminen esim. kiinnittämällä huomiota hyvään asentoon ja pyrkimällä välttämään asennon nopeita muutoksia.
Kipujen hoitoon osallistuminen.

Selkeät videot MS -taudista:
http://www.mselo.fi/tietoa-ms-taudista/MS-videot/

OIREET:
MS-taudin oireet riippuvat vaurioiden sijainnista keskushermostossa. Niihin voivat kuulua muun muassa:

KUNTOUTUS/HOITO: 
Omaehtoinen liikunta
Sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit
Fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia
Apuvälinepalvelut
Lääkitys

LÄHIHOITAJAN TEHTÄVÄT: 
Ohjaa asiakasta hyviin elämäntapoihin, liikuntaan ja terveelliseen ruokavalioon.
Antaa tukea, kannustaa ja motivoi elämänmuutoksiin. 
Ohjata tarpeen mukaan erilaisille avo- ja laitoskuntoutusjaksoille sekä kertoa MS -liiton toiminnasta.
Tehdä yhteistyötä fysioterapeutin ja toimintaterapeutin kanssa. 
Tukee päivittäisissä askareissa ja tarvittaessa kuntoutumisen osatavoitteiden saavuttamista 
esim. istumaan tai seisomaan noseminen  ennen kävelyä .
Minimoi syntynyttä haittaa ohjaamalla apuvälineiden käytössä esim rollaattori,kävelykeppi

Tuhoutuminen on etenevää, eikä sitä toistaiseksi pystytä millään hoidolla pysäyttämään. Samanlaista solujen vähittäistä tuhoutumista tapahtuu normaalissakin vanhenemisessa, Parkinsonin taudissa tuhoutuminen vain alkaa aikaisemmin ja on voimakkaampaa.
Tyypillisesti siihen sairastutaan noin 60 -vuoden iässä.

OIREET:
Parkinsonin tauti on varsin monimuotoinen sairaus. Oireiden painottuminen ja oireiden aiheuttama haitta ovat jokaisella potilaalla erilaiset.Parkinsonin tautiin liittyy kolme pääoiretta: lepovapina eli treemori, liikkeiden hidastuminen eli bradykinesia ja tyypillinen lihasjäykkyys eli rigiditeetti. Ne alkavat hitaasti kuukausien ja vuosien kuluessa. Lähes aina oireita on ensin toisen puolen raajoissa, kunnes ne ajan mittaan muuttuvat molemminpuolisiksi.

Saattaa myös ilmaantua tasapainovaikeuksia, erilaisia autonomisen hermoston häiriöitä: mm. ihon rasvoittumista, hikoilun lisääntymistä, asennon vaihdokseen liittyvää verenpaineen laskua, ummetusta ja virtsarakon toiminnan häiriöitä.

Parkinsonin taudin yhteydessä voi esiintyä myös tiedollisten toimintojen ja tunne-elämän häiriöitä esimerkiksi tunneherkkyyden lisääntymistä, masennustaipumusta, aloitekyvyn heikkenemistä ja ajatusten hidastumista. Hallitsevina ovat kuitenkin liikuntakyvyn vaikeutumista aiheuttavat oireet.

KUNTOUTUS/HOITO:
säännöllinen liikunta
rentoutus- ja venytysharjoitukset
fysioterapia
kävelymattoharjoittelu, kuntosali, vesivoimistelu
lääkitys
Liian voimakasta rasitusta on hyvä välttää.

LÄHIHOITAJAN TEHTÄVÄT: 
1. Lähihoitaja tukee sairastunutta sopivan ja turvallisen liikkumistavan löytämisessä
2. Lähihoitaja arvioi yhdessä fysoterapeutin kanssa kävelyn apuvälineiden tarvetta.
3. Lähihoitaja antaa kuntoutujalle aikaa tehdä asioita ja tukee häntä tarvittaessa (sairaus hidastaa esim. liikkeelle lähtöä).
4. Kannustaa päivittäisiin arjen askareihin, jotka tukee toimintakykyisyyttä ja itsenäisyyttä.
5. Liian voimakasta tai äkillistä rasitusta on hyvä välttää, koska lihakset väsyvät helposti.