<?xml version="1.0"?>
<rss version="2.0">
   <channel>
      <title>Bi2 Säteily by Krista Koskelo</title>
      <link>https://padlet.com/krista_s_koskelo/sr7em3vaatqw8mhs</link>
      <description>Tehty tähdenlennolla toivoen</description>
      <language>en-us</language>
      <pubDate>2022-05-12 09:51:07 UTC</pubDate>
      <lastBuildDate>2025-10-13 13:21:09 UTC</lastBuildDate>
      <webMaster>hello@padlet.com</webMaster>
      <image>
         <url></url>
      </image>
      <item>
         <title>Infrapunasäteily ja näkyvä valo</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/krista_s_koskelo/sr7em3vaatqw8mhs/wish/2181008210</link>
         <description><![CDATA[<div><br>- Infrapuna säteilyn aallonpituus 700nm-1mm, näkyvän valon 400-700nm<br>- Suurin osa auringosta saapuvasta säteilystä infrapunaa (53%), näkyvää valoa 39%<br>- Kaikki kappaleet jotka tuottavat lämpöä, tuottavat infrapuna säteilyä<br>- Lämpösäteily siis suurimmaksi osaksi infrapunaa<br>- kumpikaan ei ionisoivaa<br>- Kumpikaan ei radioaktiivista<br>- Tietyntyyppinen infrapuna auttaa kasvien kasvua, kasvit tarvitsevat myös näkyvää valoa fotosynteesiin<br>- Infrapuna iso tekijä ilmastonmuutoksessa<br>- Infrapuna vahingoittaa silmiä ja ihoa<br>- Näkyvä valo voi vahingoittaa silmiä ja tietynlaisia muoveja<br>- Auringonvalo tärkeä osa ihmisen d-vitamiinin tuotannossa<br><br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="https://padlet-uploads.storage.googleapis.com/1608397475/7e551cc6e378f47c530aa5aba93e6164/image.png" />
         <pubDate>2022-05-12 10:21:50 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/krista_s_koskelo/sr7em3vaatqw8mhs/wish/2181008210</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/krista_s_koskelo/sr7em3vaatqw8mhs/wish/2181008483</link>
         <description><![CDATA[<div>- Onnettomuus sai alkunsa 2011 tapahtuneesta maanjäristyksestä ja siitä johtuneesta tsunamista Tohokussa. (Japanin itärannikolla)<br>- Maanjäristys sekä tsunami aiheuttivat sähkökatkoksen, sekä dieselpulan ydinvoimalassa jättäen sen yli viikoksi kokonaan ilman sähköä.<br>&nbsp; &nbsp; &nbsp; -&gt; Jäähdytysjärjestelmät pysähtyivät, ja kolmen reaktorin sydämessä polttoaine ylikuumeni ja lopulta suli.&nbsp;<br>&nbsp; &nbsp; &nbsp; -&gt; Reaktorin polttoaineesta vapautui radioaktiivisia aineita suojarakennukseen ja myöhemmin sieltä ympäristöön.<br><br>- Onnettomuus luokitellaan INES-asteikolla korkeimpaan luokkaan, ja onkin Tsernobylin onnettomuuden jälkeen vakavin ydinvoimalaonnettomuus.<br>- 163 000 ihmistä jouduttiin evakuoimaan 30 kilometrin säteeltä.<br>- Onnettomuudesta aiheutunutta säteilyä tutkittiin, ja oli hyvin epätodennäköistä sen aiheuttaneen juuri mitään. (syöpäriskistä puhuttiin voimalan työntekijöiden suhteen, mutta sitäkään ei voi tilastollisesti havaita)</div>]]></description>
         <enclosure url="https://padlet-uploads.storage.googleapis.com/1698875203/d39cb41fcf5ba4c11867b85ed5e0fe81/image.png" />
         <pubDate>2022-05-12 10:22:06 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/krista_s_koskelo/sr7em3vaatqw8mhs/wish/2181008483</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Gammasäteily </title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/krista_s_koskelo/sr7em3vaatqw8mhs/wish/2181008726</link>
         <description><![CDATA[<ul><li>Gammasäteily on <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ionisoiva_s%C3%A4teily">ionisoivaa</a> <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6magneettinen_s%C3%A4teily">sähkömagneettista säteilyä</a>, joka syntyy atomiydinten <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Viritystila">viritystilojen</a> purkautumisesta <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Radioaktiivisuus">radioaktiivisessa</a> hajoamisessa, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Fissio">fissiosta</a> tai elektroni-positroniparien <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Annihilaatio">annihilaatiosta,</a> vapautuu gammapurkauksissa&nbsp;</li><li>Syntyy maailmankaikkeudessa monissa rajuissa ilmiöissä, kuten kaasun kuumentuessa avaruudessa, esim. Mustan aukon reunamilla&nbsp;</li><li>Säteilyn aallonpituus alle 10 pm&nbsp;</li><li>Suuren energian vuoksi vaarallista eläville soluille&nbsp;</li><li>Käytetään lääketieteessä syöpäsolujen tuhoamiseen ja lääketieteellisten instrumenttien sterilisointiin, käytetään myös teollisuudessa&nbsp;</li><li>Voi suojautua lyijyllä, betonilla ja graniitilla&nbsp;</li><li>Tavallisin lähde koboltti-60 tai iridium-192&nbsp;</li></ul><div><br></div>]]></description>
         <enclosure url="https://padlet-uploads.storage.googleapis.com/356670910/0c009f664d6199e4dac5e5306a690165/image.png" />
         <pubDate>2022-05-12 10:22:22 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/krista_s_koskelo/sr7em3vaatqw8mhs/wish/2181008726</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Säteilevä paratiisi</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/krista_s_koskelo/sr7em3vaatqw8mhs/wish/2181011712</link>
         <description><![CDATA[<div>Säteilevä paratiisi on Marshahhilsaarilla sijaitseva Enewetak-atolli, jota pidetään suuren säteilyn takia vaarallisena paikkana.<br><br>&nbsp;Saarella on toisen maailmansodan jälkeen suoritettujen ydinasekokeiden jäännnöksiä ja niistä koitunutta säteilyä. Kokeita suorittivat yhdysvallat. Ydinkokeille ei sanottu ei, koska yhdysvaltalaisia pidettiin pelastajina, sillä atolli oli ollut japanilaisten tiukan vallan alla. Monet uskovat yhdysvaltojen olleen tietoisia asukkaiden altistumisesta säteilylle, mutta suorittivat kokeita, jotta saatiin tietoa säteilyn vaikutuksista ihmisiin.<br><br>&nbsp;Ydinkokeista jääneet jätteet on pyritty hautaamaan maan alle ja siksi koko saaren maaperä sisältää ydinjätettä. Merenpinnan noustessa osa ydinjätteitä sisältävästä maasta jää veden alle ja ydinjäte voi lähteä leviämään saarelta.</div>]]></description>
         <enclosure url="http://photos.wikimapia.org/p/00/02/20/92/00_big.jpg" />
         <pubDate>2022-05-12 10:25:26 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/krista_s_koskelo/sr7em3vaatqw8mhs/wish/2181011712</guid>
      </item>
      <item>
         <title>RÖNTGENSÄTEILY:</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/krista_s_koskelo/sr7em3vaatqw8mhs/wish/2181013860</link>
         <description><![CDATA[<div>- SÄHKÖMAGNETTISTA SÄTEILYÄ&nbsp;<br>- RADIOAKTIIVISTA SÄTEILYÄ<br>- IONISOIVAA SÄTEILYÄ<br>- Aallonpituus: 0,01-10 nanometriä<br>- Syntyy: Nopeiden elektronien törmätessä metalliin<br>- RÖNTGENPUTKI: Ensimmäinen tunnettu tapa synnyttää röntgensäteilyä<br>- SYNKTORONILÄHTEET: Nykyaikainen tapa synnyttää röntgensäteilyä (esim. materiaalifysiikan tarpeisiin)<br>- RÖNTGENSÄTEILYÄ KÄYTETÄÄN LÄÄKETIETEESSÄ (esim. murtumat) JA ELÄINLÄÄKETIETEESSÄ (perinnölliset viat)<br>- Röntgensäteily voi vahingoittaa eläviä soluja ja solujen perimää (Esim. röntgenlaitteessa pitää käyttää "suojakaapua") SYÖPÄ, SIKIÖVAURIOT<br>- SUOMALAISET SAA LÄHINNÄ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUKSISTA RÖNTGENSÄTEILYÄ<br>- Ympäristölle myös haitallista<br><br><br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/f_auto,fl_progressive/q_80/w_1920,h_1080,c_crop,x_0,y_0/w_300/v1485181923/17-7385558861389a23cd.jpg" />
         <pubDate>2022-05-12 10:26:31 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/krista_s_koskelo/sr7em3vaatqw8mhs/wish/2181013860</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Ihmisen toiminnan vaikutus UV-säteilyn määrään</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/krista_s_koskelo/sr7em3vaatqw8mhs/wish/2181013988</link>
         <description><![CDATA[<div>- UV-säteily hajottaa happimolekyylit happiatomeiksi, jotka reagoivat happimolekyylien kanssa, jolloin muodostuu otsonia.<br>- CFC-päästöt eli freonit ja halonit ohentavat otsonikerrosta (käytettiin jääkaapeissa) nopeuttamalla otsonia tuhoavia reaktioita.<br>- 1987 Montrealin pöytäkirja, jolla rajoitettiin kaikkien otsonikerrosta tuhoavien aineiden, kuten CFC-yhdisteiden, käyttöä.<br>- Otsonikerros on elpymässä ja oletetaan, että se on palautunut normaaliin paksuuteensa vuosisadan puolivälissä.</div>]]></description>
         <enclosure url="https://www.ts.fi/static/content/pic_5_508309_k508424_480.jpg" />
         <pubDate>2022-05-12 10:26:38 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/krista_s_koskelo/sr7em3vaatqw8mhs/wish/2181013988</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Ydinvoimalaonnettomuus Tsernobyl</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/krista_s_koskelo/sr7em3vaatqw8mhs/wish/2181016981</link>
         <description><![CDATA[<div>- Onnettomuus tapahtui 26. huhtikuuta 1986 ydinvoimalaitoksen reaktorin räjähdettyä<br><br>- Tsernobylin onnettomuus on tähän mennessä vakavin ydinvoimalaonnettomuus. Sen seurauksena 134 työntekijää sairastui säteilysiarauteen ja heistä ainakin 32 kuoli sen takia. Myös yksi henkilö kuoli heti reaktorin räjähtäessä ja toinen siitä aiheutunesiin palovammoihin.<br>&nbsp;<br>- Voimalaitoksen ympärillä 30 kilometrin säteellä ihmiset evakuoitiin ja alue jätettiin<br><br>- Arvioiden mukaan säteilyaltistus aiheuttaisi ja on aiheuttanut entistä enemmän syöpäkuolemia ja lasten kilpirauhassyöpä on lisääntynyt huomattavatsi saastuneella alueella<br><br>- Nykyään alue on "hylätty" ja kasvillisuus kasvaa siellä vapaasti. Alueella ei ole asutusta ja se on täysin tyhjä</div>]]></description>
         <enclosure url="https://seura.fi/wp-content/uploads/2016/04/4811561-1-1.jpg" />
         <pubDate>2022-05-12 10:29:48 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/krista_s_koskelo/sr7em3vaatqw8mhs/wish/2181016981</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Itämeren kohonneet säteilyarvot</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/krista_s_koskelo/sr7em3vaatqw8mhs/wish/2181019192</link>
         <description><![CDATA[<div>- Suomen säteilyturvakeskus STUK havaitsi Kotkassa ja Helsingissä kerätyissä ilmanäytteissä vähän koboltin, cesiumin ja ruteniumin radioaktiivisia isotooppeja<br>- Säteilyn maantieteellinen alkuperä on tuntematon, koska sitä ei ole pystytty vahvistamaan<br>- Venäjä kiistää osuutensa säteilyyn, eikä Venäjän mukaan Leningradin alueella ja Kuolan niemimaalla ole havaittu raja-arvoja ylittävää säteilyä<br>- Asiantuntijan mukaan päästöt ovat todennäköisesti Venäjältä ydinvoimalasta, tutkimuslaitoksesta, ydinvoimalla toimivasta aluksesta, esim. jäänmurtajasta tai Venäjän armeijan suorittamista kokeista<br>- Suomessa havaitut säteilyarvot terveyden kannalta vaarattomia, mutta itse vuotopaikalla radioaktiivisten aineiden määrä ollut korkea<br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="https://padlet-uploads.storage.googleapis.com/1698875126/f10ba7ff552c98b3b58b2ac11f575afe/image.png" />
         <pubDate>2022-05-12 10:31:55 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/krista_s_koskelo/sr7em3vaatqw8mhs/wish/2181019192</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Ydinkokeet</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/krista_s_koskelo/sr7em3vaatqw8mhs/wish/2181019618</link>
         <description><![CDATA[<div>Toisen maailmansodan jälkeen on tehty yli 2000 ydinkoetta, useimmiten suurvaltojen tai Ranskan tekemänä. Ensimmäiset ydinkokeet olivat Yhdysvaltain tekemiä.<br><br>Vuonna 1996 solmittiin kansainvälinen ydinkokeet kieltävä sopimus, mutta Pohjois-Korea ei kuitenkaan ollut siinä mukana, joten se teki omat 6 ydinkoettaan 2006-2017.<br><br>Neuvostoliitto on tehnyt viisi suurinta ydinkoetta, joista suurin, Tsaari-pommi oli 3000 kertaa Hiroshiman atomipommin kokoinen.<br><br>Ydinkokeita ollaan tehty maailmanlaajuisesti 60 eri paikassa. Vaikka alueet ovat useimmiten harvaanasuttuja, osassa läheiset asukkaat joutuvat kärsimään pitkään kokeiden seurauksista.&nbsp;<br><br><br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/fc/Trinity_Detonation_T%26B.jpg" />
         <pubDate>2022-05-12 10:32:19 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/krista_s_koskelo/sr7em3vaatqw8mhs/wish/2181019618</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Ydinvoima Suomessa</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/krista_s_koskelo/sr7em3vaatqw8mhs/wish/2181019901</link>
         <description><![CDATA[<div>- Suomessa on tällä hetkellä neljä toimivaa ydinreaktoria. Loviisassa kaksi ja Eurajoen Olkiluodossa kaksi. Rakenteilla on Olkiluoto 3, jonka on arvioitu valmistuvan kaupalliseen tuotantoon heinäkuussa. Suunnitteilla on myös Hanhikivi 1 Pyhäjoelle, jonka arvioitu valmistumisaika on vuonna 2029<br>-&nbsp;Ensimmäinen ydinreaktori Suomessa oli Espoon Otaniemeen Yhdysvalloista tilattu FiR 1 reaktori vuonna 1962, jota käytettiin koulutukseen ja fysiikan tutkimukseen<br>-&nbsp; Loviisan ydinvoimalaitos oli ensimmäinen kaupalliseen käyttöön otettu ydinvoimala ja se otettiin käyttöön 1977<br>- Ydinvoiman osuus on noin 25%-30% suomalaisesta sähkökulutuksesta<br>-&nbsp;Ydinvoimaa kannatetaan sen prosessin puhtauden vuoksi, mutta siitä syntyvien jätteiden takia sitä myös kritisoidaan<br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="https://commons.wikimedia.org/wiki/File:EPR_OLK3_TVO_fotomont_2_Vogelperspektive.jpg" />
         <pubDate>2022-05-12 10:32:38 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/krista_s_koskelo/sr7em3vaatqw8mhs/wish/2181019901</guid>
      </item>
      <item>
         <title>UV-säteily</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/krista_s_koskelo/sr7em3vaatqw8mhs/wish/2181021665</link>
         <description><![CDATA[<ul><li>-Uv-säteily jaetaan kolmeen eri ryhmään aallonpituuden mukaan:<ul><li><strong>UVC-säteily</strong></li><li><strong>UVA-säteily</strong></li><li><strong>&nbsp;UVB-säteily</strong></li></ul></li><li>UV-indeksi ilmoittaa Auringosta tulevan haitallisen säteily määrän&nbsp;<ul><li>Arvo 0 tarkoittaa, että säteilyä on vähän&nbsp;</li><li>&nbsp; Kun arvo on yli 3 on säteilyltä syytä suojautua</li></ul></li><li>UV-säteily (UVB) vaikuttaa solujen rakenteisiin ja toimintaan<ul><li>&nbsp;Jos solu saa tarpeeksi suuren säteilyannoksen, se voi muuttaa DNA:n rakennetta ja aiheuttaa mutaatioita, joka saattaa johtaa syöpään</li><li>&nbsp;Säteily vaurioittaa myös solun proteiineja, jolloin solun toiminta saattaa häiriintyä</li></ul></li><li>&nbsp;Iho pyrkii suojaamaan meitä UV-säteilyltä pigmenttisolujen avulla<ul><li>Pigmentit estävät säteilyn pääsyn syvemmälle ihoon</li><li>Säteilyn vaikutuksena pigmentit alkavat muodostaa melaniinia, joka näkyy iholla rusketuksena, joka suojaa ihoa &nbsp;</li></ul></li><li>Myös silmien suojaaminen auringolta on tärkeää, sillä silmät voivat ihon tavoin palaa auringossa<ul><li>liiallinen UV-säteily saattaa myös vaikuttaa silmien rakenteisiin haitallisesti</li></ul></li><li>Ihosyövän lisäksi UV-säteily saattaa vaikuttaa esimerkiksi tuottajien fotosynteesiin, populaatioiden pienenemiseen ja yksilö tasolla aiheuttaa kasvu ja lisääntymis muutoksia<br><br></li></ul><div><br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="https://im.mtv.fi/image/196000/landscape16_9/792/446/e94d67c03cd3f9515cd9eb784ce88966/We/1699797.jpg" />
         <pubDate>2022-05-12 10:34:28 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/krista_s_koskelo/sr7em3vaatqw8mhs/wish/2181021665</guid>
      </item>
      <item>
         <title>UV-säteilyn vaikutukset eliöihin</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/krista_s_koskelo/sr7em3vaatqw8mhs/wish/2181026368</link>
         <description><![CDATA[<div><br><mark>UV-säteily jaetaan kolmeen ryhmään</mark>:<br><br><strong>UVC-säteily</strong>&nbsp;</div><ul><li>Haitallisin, mutta suurin osa imeytyy yläilmakehään.</li></ul><div><strong>UVA-säteily</strong>&nbsp;</div><ul><li>Melko vaaraton, ei ole uhka maapallon eliöille.</li></ul><div><strong>UVB-säteily</strong>&nbsp;</div><ul><li>Monin tavoin vaarallista eliöille.</li><li>Vaikuttaa solun rakenteisiin ja toimintaan.&nbsp;<ul><li>Jos solun saama säteilyannos on suuri, se voi muuttaa DNA-rakennetta ja aiheuttaa syöpään johtavia mutaatioita.</li><li>Suomesssa esiintyy n. 2000 melanoomatapausta vuodessa.</li></ul></li><li>Kuitenkin tärkeää:&nbsp;<br>Sen vaikutuksesta iholla muodostuu D-vitamiinin esiastetta, joka muodostuu kehossa D-vitamiiniksi.<br>D-vitamiini edistää myös serotoniinin muodostumista.<br>Myös tiettyjä ihosairauksia voidaan hoitaa UV-säteilyllä (esim. ihottuma, vitiligo, psoriaasi)</li></ul><div><br><strong>Eliöt ovat sopeutuneet</strong> evoluution kuluessa tiettyyn määrään UV-säteilyä ja niille on kehittynyt monenalaisia <strong>suojautumismekanismeja</strong> liiallista UV-säteilyä vastaan (<mark>ihmisellä rusketus</mark>). Eri lajien sopeutumiskyvyissä on eroja.<br><br>Kalat eivät altistu luonnostaan runsaalle UV-säteilylle, joten siksi ne saavat helposti iho- ja silmävaurioita säteilyn lisääntyessä. Erityisen herkkiä ovat kalanpoikaset ja niiden alkionkehitys.<br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2022-05-12 10:39:05 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/krista_s_koskelo/sr7em3vaatqw8mhs/wish/2181026368</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Radioaktiivisen jätteen loppusijoittaminen</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/krista_s_koskelo/sr7em3vaatqw8mhs/wish/2181027305</link>
         <description><![CDATA[<div>-95% radioaktiivisesta jätteestä voi kierättää MOX-polttoaineeksi<br>-Geologisessa loppusijoituksessa ydinjäte eristetään syvälle maan alle pakattuina isoihin säiliöihin jotka ovat kuparia tai terästä.<br><br>Eurajoen olkiluodon Onkalo<br>-luolasto louhinta alkoi vuonna 2004<br>-2016 loppusijoitustila<br>-Käyttövalmis 2024<br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2022-05-12 10:39:54 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/krista_s_koskelo/sr7em3vaatqw8mhs/wish/2181027305</guid>
      </item>
      <item>
         <title>mikroaallot ja radioaallot</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/krista_s_koskelo/sr7em3vaatqw8mhs/wish/2181027575</link>
         <description><![CDATA[<div>-mikroaallot ovat korkeataajuisia eli nopeasti värähteleviä sähkömagneettisia radioaaltoja<br><br></div><div>-muodostuvat sähkö- ja magneettikentästä<br><br></div><div>- aallonpituus vaihtelee yhdestä millimetristä kymmeneen senttimetriin<br><br></div><div>-mikroaalloilla tärkeä osa avaruustutkimuksessa ja -teknologiassa&nbsp;<br><br></div><div>-mikroaaltoja hyväksikäyttäviä laitteita mm. puhelin- ja tietoliikenne, mikroaaltouuni, lentoliikenteen suunnistus- ja laskeutumisjärjestelmät, säätutkat, kemian, fysiikan ja lääketieteen tutkimukset<br><br></div><div>-ympäristön mikroaaltosäteilyn määrä moninkertaistunut etenkin 2010-luvulla, säteilyn voimakkuus myös kasvanut</div><div><br>-radioaallot ovat sähkömagneettisia aaltoja<br><br></div><div>-aallonpituus millimetreistä kymmeniin tuhansiin kilometreihin<br><br></div><div>-lähes kaikki langattomat yhteydet perustuvat radioaaltojen käyttöön&nbsp;<br><br>-radioaaltoja hyödyntäviä laitteita on mm. radio, tv, bluetooth-laitteet, langattomat kuulokkeet ja matkapuhelimet<br><br></div><div>-radioaaltoja on ympärillämme luonnostaan, kaikki kappaleet, joiden lämpötila on absoluuttista nollapistettä korkeampi, säteilevät radioaaltoja</div>]]></description>
         <enclosure url="https://padlet-uploads.storage.googleapis.com/1698874406/058c7fa9d2485ff161838061901c8aa8/image.png" />
         <pubDate>2022-05-12 10:40:12 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/krista_s_koskelo/sr7em3vaatqw8mhs/wish/2181027575</guid>
      </item>
   </channel>
</rss>
