Suomen alue alkoi vähitellen integroitua Ruotsin valtakuntaan noin 1100-luvulta alkaen.

Suomi oli osa Ruotsin kuningaskuntaa lähes 700 vuoden ajan, ja sitä hallittiin kuten mitä tahansa muuta Ruotsin maakuntaa.

Suomi toimi puskurivyöhykkeenä Ruotsin ja Venäjän välillä, ja sen alueella käytiin useita sotia, erityisesti 1400-1700-luvuilla.

Esimerkiksi 1300-luvun Ruotsin ja Novgorodin välinen Pähkinäsaaren rauha määritteli Suomen itärajan.

1808-1809 Suomen sota: Tämä oli Ruotsin ja Venäjän välinen sota, jonka seurauksena Ruotsi menetti Suomen Venäjälle.

Keskeinen taustatekijä oli Ranskan keisari Napoleonin ja Venäjän keisarin Aleksanteri I välinen Tilsitin rauha (1807). Tämän seurauksena Venäjä painosti Ruotsia liittymään Britannian kauppasaartoon, mutta Ruotsi kieltäytyi, mikä johti Venäjän hyökkäykseen.

Venäjä aloitti hyökkäyksen 21. helmikuuta 1808, kun sen joukot ylittivät Suomen itärajan ja tunkeutuivat nopeasti syvälle Suomen alueelle, erityisesti etelään.

Porvoon maapäivät (1809): Venäjän keisari Aleksanteri I kutsui koolle maapäivät, joissa Suomi julistettiin autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi osana Venäjän keisarikuntaa. Suomelle luvattiin säilyttää ruotsalainen lainsäädäntö ja uskonto.

Sota päättyi Haminan rauhaan, jossa Ruotsi luovutti Suomen alueen sekä osan Länsipohjasta (Tornionjokilaakso) Venäjälle.

Venäjän keisari Aleksanteri I vahvisti Porvoon maapäivillä, että Suomi saa säilyttää autonomian, omat lakinsa, uskontonsa ja säätyjen etuoikeudet.

Suomen säädyt antoivat keisarille uskollisuudenvalan, muodostaen virallisen siteen Venäjän ja Suomen välille, jolloin Suomesta tuli Venäjän suuriruhtinaskunta.

Neljä säätyä (aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat) kokoontuivat Porvoossa neuvottelemaan ja vahvistamaan Suomen asemaa osana Venäjää.

Porvoon maapäivät loivat perustan Suomen eriytymiselle Ruotsista ja itsenäiselle hallinnolliselle kehitykselle Venäjän keisarikunnan autonomisena osana.

Wienin kongressin keskeinen tavoite oli palauttaa Eurooppaan tasapaino Napoleonin sotien jälkeen. Monet Euroopan rajat piirrettiin uudelleen, ja entisiä monarkioita palautettiin valtaan. Esimerkiksi Itävalta, Venäjä ja Preussi saivat uusia alueita, kun taas Ranska menetti Napoleonin valloitukset ja palasi vuoden 1792 rajoihin.

Wienin kongressi merkitsi uudenlaisen kansainvälisen diplomatian aikakauden alkua. Se loi pohjan ns. kongressijärjestelmälle, jossa suurvallat neuvottelivat säännöllisesti Euroopan tasapainon ylläpitämiseksi ja konfliktien estämiseksi. Tämä oli merkittävä askel kohti monenvälisiä neuvotteluja ja kansainvälistä yhteistyötä.

Lauantaiseura toimi keskeisenä foorumina Suomen kansallisen identiteetin ja kulttuurin muovaamisessa. Jäsenet pitivät tärkeänä suomen kielen aseman vahvistamista ja suomalaisten kansallisten piirteiden korostamista.

Kahtiajako vaikutti vahvasti Suomen yhteiskuntaan ja poliittiseen elämään erityisesti autonomian ajan loppupuolella.

1890-luvun kahtiajako syvensi poliittista eripuraa Suomessa, ja eri ryhmien välinen kilpailu johti poliittisen kentän monimuotoistumiseen. Kielikiistat heijastuivat laajempiin yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin erimielisyyksiin.

Valtiopäivät määrättiin kokoontumaan säännöllisin väliajoin.

Valtiopäivien normaalikesto pidennettiin kolmesta neljään kuukauteen.

Kotitalousneuvontajärjestö, joka on toiminut merkittävänä kansalaisjärjestönä vuodesta 1899 lähtien.

Marttojen alkuperäinen ja keskeinen tehtävä on ollut kotitaloustaitojen opettaminen ja tukeminen.

Viime vuosikymmeninä Martat ovat olleet aktiivisia kestävän kehityksen edistämisessä ja ympäristötietoisuuden lisäämisessä.

Helsingin Sanomat perustettiin Eero Erkon toimesta vuonna 1904

Lehti otti alusta alkaen vahvasti kantaa Suomen autonomian ja kansallisten oikeuksien puolesta. Se kannatti sananvapautta ja vastusti venäläistämispyrkimyksiä, minkä vuoksi se oli usein sensuurin ja painostuksen kohteena.

Ajanjakso 1899-1905

Alkoi Helmikuun manifestista, jonka Venäjän keisari Nikolai II antoi 15. helmikuuta 1899. Manifesti salli Venäjän hallituksen päättää Suomen asioista ilman suomalaisten edustajien hyväksyntää, mikä kavensi merkittävästi Suomen autonomiaa.

Venäjä pyrki yhtenäistämään valtakuntaansa harjoittamalla venäläistämispolitiikkaa mm. Suomelle

Nikolai Bobrikovin murhasi Eugen Schauman, nuori suomalainen virkamies ja aktivisti, joka kuului Suomen passiivisen vastarinnan kannattajiin.

Schauman ampui Bobrikovia kolme kertaa Helsingin valtioneuvostossa 1904

1905

1906

Toi mukanaan yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden kaikille 24-v suomalaisille.

Työväenliike ja poliittiset puolueet vahvistuivat

Syntyi uusi eduskunta

Laki, joka antoi oikeuden torppareille ja mäkitupalaisille lunastaa vuokra-alueensa.

Mitä enemmän tienaat, sitä enemmän maksat veroja.

Otettiin Suomessa käyttöön 1920.

Lain ansiosta kaikki 7-13 vuotiaat lapset olivat oppivelvollisia.

Mikael Soininen isosti mukana lain voimaantulossa.

Kuntiin piti perustaa köyhäinhoitolautakunta

Lain myötä kuntiin perustettiin köyhäinhoitolautakuntia, joiden tehtävänä oli kartoittaa avuntarpeessa olevat henkilöt ja päättää avun jakamisesta.

Laki maan hankkimisesta asutustarkoituksiin.

Kyösti Kallio edusti lakia

Suomi ja Neuvosto-Venäjä solmivat rauhansopimuksen, joka allekirjoitettiin 14. lokakuuta 1920.

Sopimus solmittiin suhteiden luomiseksi ja rajan vahvistamiseksi.

Neuvostoliitto syntyi Venäjän keisarikunnan romahdettua ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan myötä.

Lokakuun vallankumouksen jälkeen bolsevikit ottivat vallan vuonna 1917 ja alkoivat rakentaa sosialistista valtiota.

New Yorkin pörssin kurssit romahtivat 24. lokakuuta alkaen

On yksi taloushistorian merkittävimmistä ja tuhoisimmista talouskatastrofeista, joka johti laajaan laman kauteen.

Alkoi Yhdysvalloissa, mutta sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman.

Syntyi vastustamaan kommunismia

Äärioikeistolainen ja vahvasti kansanmielinen liike.

Sai alkunsa Lapualla, Pohjanmaalla

Perustajana ja johtajana Vihtori Kosola

Suomen ja Neuvostoliiton välillä allekirjoitettu hyökkäämättömyyssopimus

Sopimuksella pyrittiin vakauttamaan maiden välisiä suhteita ja vähentämään jännitteitä

Sopimuksen mukaan erimielisyydet tuli ratkaista neuvottelemalla

Järjestäjänä lapuanliike

Tarkoituksena kaataa aseellisesti Suomen hallitus ja muuttaa maan politiikkaa lapuanliikkeelle mieleisemmäksi.

Saksan ja Neuvostoliiton solmima hyökkäämättömyysopimus.

Sai nimensä maiden ulkoministereistä Joachin von Ribbentropista (Saksa) ja Vjatšeslav Molotovista (Neuvostoliitto)

Kumpikin osapuoli sitoutui olemaan liittymättä kummankin osapuolen vihollisten leiriin.

Syyskuun 1. päivänä 1939 Saksa hyökkäsi Puolaan, käynnistäen toisen maailmansodan.

• Hyökkäys tapahtui ilman sodanjulistusta ja se rikkoi monia kansainvälisiä sopimuksia.

Tämä johti Britannian ja Ranskan sodanjulistukseen Saksalle 3. syyskuuta 1939.

Mainilan laukaukset olivat Neuvostoliiton valtion turvallisuusviranomaisten 1939 suorittama ampumavälikohtaus Suomen ja Neuvostoliiton rajalla.

-> Seurauksena Neuvostoliitto syytti Suomea provokaatiosta ja käytti sitä tekosyynä Hyökkäykselle Suomen itärajalle, joka johti talvisotaan.

Tapaus on tunnettu epäselvyydestään, sillä sen on usein arvioitu olleen Neuvostoliiton lavastama provokaatio, joka oli osa sen laajempaa strategiaa saada Syksyn rauhansopimus ja hyökätä Suomeen.

Talvisota alkoi 30.11.1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ilman sodan julistusta.

Tämän taustalla olivat Mainilan laukaukset, joita Neuvostoliitto käytti tekosyynä hyökkäykselle.

Suomen puolustus taisteli sinnikkäästi, vaikka Neuvostoliitto oli huomattavasti vahvempi.

Talvisota päättyi 13.3.1940 Moskovan rauhaan, jossa Suomi menetti alueita, mutta säilytti itsenäisyytensä.

Talvisota päättyi 13. maaliskuuta 1940 Moskovan rauhaan.

Neuvostoliitto ja Suomi sopivat alueiden luovuttamisesta Neuvostoliitolle, mukaan lukien Karjala, mutta Suomi säilytti itsenäisyytensä. Rauhansopimuksen myötä Suomi joutui tekemään merkittäviä alueellisia myönnytyksiä, mutta se pystyi estämään Neuvostoliiton tavoitteet maan valloituksesta.

Talvisota vahvisti Suomen kansallista yhtenäisyyttä ja itsetuntoa, vaikka sen seuraukset olivat raskaat.

Saksa antautuu – 8. toukokuuta 1945 Saksa allekirjoittaa antautumisasiakirjan, mikä päättää taistelut Euroopassa.

Toinen maailmansota Euroopassa päättyy – Saksan antautuminen lopettaa sodan Euroopassa, mutta taistelut jatkuvat vielä Tyynenmeren alueella.

V-E Day 8. toukokuuta juhlistetaan voittoa Euroopassa monissa liittoutuneiden maissa.

Vastakkainasettelun aikaa, jossa Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välit kiristyivät todella rajusti.

Kesti 46 vuotta

Kylmä sota päättyi vuonna 1991 Neuvostoliiton hajoamiseen, jolloin itäblokki luhistui ja kommunistinen järjestelmä romahti Itä-Euroopassa.

Pariisin rauhansopimus allekirjoitettiin 10. helmikuuta 1947, ja se muodollisesti päätti toisen maailmansodan liittoutuneiden ja Saksan liittolaisten välillä.

Sopimus määritteli sotakorvaukset, uusi rajoja ja rajoitti sodan hävinneiden maiden asevoimia. Esimerkiksi Suomi joutui maksamaan sotakorvauksia Neuvostoliitolle ja luovuttamaan alueitaan.

Sopimuksen tavoitteena oli luoda pysyvä rauha Eurooppaan, mutta se myös syvensi jakolinjoja itä- ja länsiblokin välillä, mikä osaltaan pohjusti kylmän sodan alkua.

Kylmän sodan alkuun liittynyt poliittinen kriisi, jonka seurauksena Saksa jakautui kahtia (Itä- ja Länsi-Saksa)

Neuvostoliitto katkaisi maaliikenneyhteydet Länsi-Berliiniin.

Saarto oli seuraus epäonnistuneesta kokouksesta Lontoossa, joulukuu 1947.

Nato perustettiin Neuvostoliiton aiheuttaman pelon länsimaille seurauksena.

Perustettiin Washington DC:ssä Yhdysvalloissa allekirjoitetun Pohjois-Atlantin Sopimuksen myötä.

Perustajina pidetään näitä seuraavia valtioita: Belgia, Britannia, Hollanti, Islanti, Italia, Kanada, Luxemburg, Norja, Portugali, Ranska, Tanska ja Yhdysvallat.

Suomi liittyi Euroopan Unioniin sekä taloudellisen että poliittisen vakauden vuoksi.

Suomessa oli ankara lama 1990-luvulla, joka oli yksi vahvimmista seurauksista siinä, miksi Suomi liittyi EU:hun.