• Suomen siirtyminen historialliseen aikaan tapahtui noin 4000 vuotta myöhemmin kuin muualla (n. 3000 eaa.)

• Suomi ei ollut erillään maailman tapahtumista, vaikka monet vaikutteet tulivat myöhemmin

• Jaottuu paleo-, meso- ja neoliittiseen kauteen

•Metsästys ja keräily pääelinkeinot, liikkuva elämäntapa

•Kulttuurit: Suomusjärven, kampakeraaminen, nuorakeraaminen (vasarakirveskulttuuri), kiukaisten kulttuuri

•Pronssikausi (n. 1500–500 eaa.) (varhaisrautakausi)

•Pronssiesineet tuontitavaraa

•Vilkkaat kauppasuhteet, maanviljelyksen yleistyminen

•Ilmastonmuutos, metsätyyppien muutos

•Ei yhtä "alkukotia", vaan monimuotoinen perimä

•Eurooppalaisilla yhteiset esi-isät, mutta eroja löytyy

Volgan mutka -myytti

•Väitetään, että suomalaiset tulivat Volgan mutkan alueelta

•Geenitutkimus kumoaa tämän yhtenä alkuna

Itä- ja länsisuomalaiset

•Itä- ja länsisuomalaiset peräisin eri ryhmistä

•Geeniperimä erilainen, itäsuomalaiset eivät ole aasialaisia tai venäläisiä

•Saapuminen jääkauden jälkeen (n. 10 000–9 000 v. sitten)

•Länsi-Suomeen tulleet Baltiasta ja lännestä

•Itä-Suomeen tulleet idästä ja kaakosta

Saamelaiset – alkuperäiskansa

•EU:n ainoa alkuperäiskansa

•Sukua baskeille

•Saapuneet mahdollisesti Norjan rannikkoa pitkin

Suomen kieli ja kielen vaihtuminen

•Suomen kieli noin 1 500 vuotta vanha

•Kantaurali-kieli Volgan mutkan alueelta

•Kieli vaihtunut usein kaupankäynnin ja kontaktien vuoksi

Piispa oli keskiajan Suomessa vaikutusvaltainen henkilö, jolla oli sekä kirkollista että maallista valtaa. Turun hiippakuntaan kuului koko Suomi Lappia lukuun ottamatta. Keskiajalla perustettiin noin sata harmaakivikirkkoa, ja kirkot toimivat seurakuntien keskuksina.

Suomeen perustettiin myös luostareita, jotka olivat dominikaanit, fransiskaanit ja birgittalaiset toimivat eri puolilla maata. Luostarit hoitivat sairaita, tekivät lähetystyötä ja ylläpitivät koulutusta. Naantalin birgittalaisluostari oli merkittävä naisten koulutuskeskus.

Kustaa Vaasa vahvisti myös kuninkaan valtaa ajamalla läpi perintökuninkuuden vuonna 1544. Hän käytti ulkomaisia asiantuntijoita hallinnon kehittämiseen ja vastusti aateliston valta-asemaa. Suomen alueella hän valvoi sotavalmisteluja ja kannusti uusien tilojen raivaamiseen, mikä johti kiistoihin Venäjän kanssa. Näillä uudistuksilla Kustaa Vaasa loi pohjan modernille Ruotsin valtiolle.

Kustaa Vaasa hajotti piispan vallan, takavarikoi kirkon maatilat ja verotusoikeudet. Suomen kirjakielen isä Mikael Agricola loi suomen kirjakielen pohjan kääntämällä uskonnollisia tekstejä suomeksi. Reformaatio vahvisti kuninkaan asemaa kirkon ylipappina ja luterilaisuuden vakiintumista kesti yli sata vuotta.

Juhana III yritti palauttaa katolisia piirteitä, mutta lopulta luterilaisuus voitti Kaarle-herttuan johdolla 1599.

4.1-mini

Kapinan johtajana oli Jaakko Ilkka. Talonpojat saivat aluksi voittoja, mutta lopulta Ruotsin armeija kukisti kapinan vuonna 1597. Monet kapinalliset joutuivat rangaistuksille. Sodassa kuoli noin 2500 henkilöä.

Nuijasota on tärkeä tapahtuma, koska se kertoo siitä, miten talonpojat yrittivät puolustaa oikeuksiaan ja vastustaa aateliston kovaa kohtelua.

• Taustalla uskonsodat → oikeasti valtakamppailua

• Naapurimaat heikkoja → Ruotsi laajenee

• Ruotsista suurvalta → Suomelle:

  • Sotien uhkaa

  • Kovaa verotusta

  • Kirkon tiukka valvonta

Aluevaltaukset

• Venäjältä: Inkerinmaa, Käkisalmen Karjala (Stolbovan rauha 1617)

• Puolalta: Liivinmaa, Riika

• Tanskalta: Gotlanti, Skåne, Bohuslän (Roskilden rauha 1658)

• Kolmikymmenvuotinen sota: Ruotsi saa alueita Pohjois-Saksasta

Itämeren hallinta

• Ruotsilla alueita Itämeren ympärillä = "Itämeren valtias"

• Tullituloja kaupasta → vahvisti valtiota

Säätyjen erot

• Aatelisto: Ylin sääty, ritarihuone Tukholmaan 1625, sai aatelisarvoja sodista.

• Papisto: Pappissukuja, pojat papeiksi, tytöt papistoon.

• Porvaristo: Kaupankäynnin yksinoikeus, keskittyi kaupunkeihin.

• Talonpojat: Suurin väestöryhmä, maanviljelijöitä.

• Ruotsin kieli alkoi erottaa säätyjä talonpojista.

• Aatelisto korosti asemaansa vaatetuksella ja kartanoilla, usein velkaa porvareille.

• Uudella ajalla (n. 1500-luvulta alkaen) kuninkaan valta vahvistui ja ulottui koko valtakuntaan.

• Lakeja ja sääntöjä annettiin yhä enemmän ja ne koskivat taloutta ja ihmisten arkea.

• Kaupungit menettivät keskiaikaiset erivapautensa, ja hallintoa yhdenmukaistettiin.

• Kaupungin hallinnosta vastasi maistraatti, josta tuli valtion virasto.

Tieverkosto ja kestikievarit

• Tiet yhdistivät linnat ja kaupungit, mutta olivat usein huonokuntoisia.

• Kestikievarit eli majatalot perustettiin matkalaisia ja virkamiehiä varten.

• Talonpojat joutuivat maksamaan kyyditysveroa ja tekemään hollikyytejä (kuljettamaan virkamiehiä tai viestejä).

• Teiden ja liikenteen parantaminen palveli valtion hallintoa ja kauppaa.

Kaupan sääntely ja merkantilismi

• Merkantilismi: talousoppi, jossa valtio ohjaa taloutta saadakseen mahdollisimman paljon tullituloja ja veroja.

• Ruotsi jakoi kaupungit:

  • Tapulikaupunkeihin (sai käydä ulkomaankauppaa).

  • Maakaupunkeihin (vain kotimaan kauppaa).

• Purjehduspakko määräsi, että ulkomaalaiset laivat eivät saaneet viedä Suomesta enempää kuin toivat — suojeli kotimaisia kauppiaita.

• Uusia kaupunkeja myös perustettiin, jotta niissä käyty kauppa saataisiin valvonnan alaiseksi

Tyttärestään Kristiinasta tuli kuningatar 1644. Hän oli oppinut, omapäinen ja päätti olla avioitumatta. Kristiina luopui kruunusta 1654, kääntyi katolilaiseksi ja muutti Eurooppaan, jättäen jälkeensä vahvan ja ristiriitaisen perinnön.

Säädyt alkoivat jakautua kahteen puolueeseen eli maltillisiin myssyihin, jotka halusivat rauhaa Venäjän kanssa, ja sotahaluisiin hattuihin, jotka kannattivat Venäjän vastaista politiikkaa ja suurvalta-ajan palauttamista. Hattujen johdolla Ruotsi aloitti hattujen sodan Venäjää vastaan (1741–1743), joka päättyi tappiollisesti. Venäjä miehitti osan Suomesta vuoden ajan (pikkuviha) ja Ruotsi menetti alueita itärajaltaan (Turun rauha 1743).

Säätyjen valta lisääntyi, mutta päätöksenteko oli hidasta. Merkittävä poliitikko oli Arvid Horn, joka johti valtaneuvostoa ja kannatti rauhallista ulkopolitiikkaa. Kuningas ja kuningatar yrittivät useasti palauttaa vallan, mutta yritykset epäonnistuivat.

Vuonna 1748 aloitettiin Suomenlinna (Viapori) merilinnoituksen rakentaminen turvaamaan itärajaa.

• Euroopan tilanne oli myrskyisä Napoleonin sotien vuoksi.

• Ranska (Napoleon) ja Venäjä solmivat liiton ja sopivat mannermaasulusta (kauppasaarto Iso-Britanniaa vastaan).

• Venäjä painosti Ruotsia liittymään saartoon, mutta Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf kieltäytyi, koska Iso-Britannia oli tärkeä kauppakumppani.

Suomen sota:

• Venäjä hyökkäsi Ruotsin Suomen alueelle ilman sodanjulistusta talvella 1808.

• Ruotsalaiset vetäytyivät ja venäläiset valtasivat Etelä-Suomen.

• Ruotsalaiset yrittivät vastahyökkäystä, mutta syksyllä 1808 sodan käänne oli venäläisten puolella.

• Vuonna 1809 Kustaa IV Aadolf syrjäytettiin, ja rauhanneuvottelut aloitettiin.

• Suomen alue liitettiin Venäjään.

• Suomesta tuli autonominen suuriruhtinaskunta, jolla oli oma hallinto ja budjetti.

• Suomen ja Ruotsin välinen raja sovittiin Tornionjoessa.

• Ahvenanmaa kuului Suomeen.

Autonomia ja muutokset:

• Keisari Aleksanteri I vakuutti, että Suomen vanhat lait, uskonto ja säätyjen oikeudet säilyisivät.

• Suomi sai oman keskushallinnon ja taloudellisen itsenäisyyden (esim. oma budjetti, tulliraja Venäjän kanssa).

• Venäjän rupla tuli Suomen rahayksiköksi, mutta Ruotsin raha oli myös käytössä.

• Vanha Suomi (aiemmin venäläiseksi liitetyt Karjala ja Kymenlaakso) liitettiin osaksi Suomea vuonna 1812.

• Vuonna 1812 pääkaupungiksi siirrettiin Turusta Helsinki.

• Helsinkiä alettiin rakentaa empiretyyliseksi uuden ajan pääkaupungiksi, joka symboloi uutta valtaa.