Lasten toimijuus, osallistuminen, sukupolvi

teoria= sen avulla koitetaan selittää tai mallintaa jotakin ilmiötä

viitekehys= näkökulma, josta tutkimuksen aihetta tarkastellaan

näkökulma= kenen asemasta asiaa katsotaan

(Rosa, Sonja, Anni, Emma)

Esim. "Tässä artikkelissa tarkoitamme kriisillä traumaattista kriisiä ja jätämme käsitteen alasta pois erilaiset kehityskriisit tai elämän muutoksen aiheuttamat kriisit."

(Mira, Saku, Ida, Maria)

Esim. "Aikaisemmis- sa alkuopettajien pedagogisen ajattelun tutkimuksissa (Haring 2003) opettajien ajattelu omasta toiminnasta osoittautui opettajajohtoisemmaksi kuin tässä tutkimuksessa."

• Traumaattinen tilanne → mikä tahansa yksilön tai yhteisön kokema uhkaava tilanne, joka saa aikaan epätavallisen voimakkaita tunteita

Teoria: tieteellinen selitys, joka vaatii vielä todistamista

• Pelottavat ja järkyttävät tapahtumat voivat aiheuttaa kokijoille myös traumaattiseksi kriisiksi kutsutun psyykkisen tilan (Poijula 2002; Rautava 1998).

Viitekehys: ajattelua ohjaava näkökulma tutkimuksessa

Näkökulma: tapa lähestyä aihetta tietystä kulmasta

• Tutkimuksessa selvitetään, miten luokanopettajat kuvaavat pedagogista toimintaansa krii- sinkäsittelytilanteissa alkuopetusikäisten lasten kanssa

(Vilma, Maria, Eedit, Kiia)

(Rosa, Saskia, Alli, Sara)

-Tapa määritellä esimerkiksi jotain ilmiötä.

Esim.

• Pedagoginen toiminta: tarkoitetaan opettajan ja oppilaan välistä vuorovaikutuksellista toimintaa, interaktiota, jossa tavoitteena on opettaa, ohjata tai muuten tukea lapsen kasvua ja kehitystä erilaisissa tilanteissa. 

• Kriisi eli traumaattinen tilanne: Traumaattinen tilanne voi olla mikä tahansa yksilön tai yhteisön kokema uhkaava tilanne, joka saa aikaan epätavallisen voimakkaita ja normaalia elämää häiritseviä reaktioita. Reaktiot ovat usein emotionaalisia tai fyysisiä. 

Teoria:

-Selitys tai selitysjärjestelmä, joka voi olla tieteellinen tai abstrakti. Se voi olla hyvin laaja, useamman tieteenalan käyttämä selitysmalli tai suppea, yksittäisen tutkijan selitys.

Aiempaa esiteltyä tutkimusta:

Poijula, S. 2007. Lapsi ja kriisi. Selviytymisen tukeminen. Helsinki: Kirjapaja 

Viitekehys:

-Tarkasteltavaan asiaan valittu näkökulma.

Näkökulma:

-Tarkasteltavaan asiaan valittu tulokulma, joka ohjaa tutkimusta.

Julia, Aada-Maria, Minna ja Oona

Teoria = Laajempi selitys käsitteelle, joka ei välttämättä ole akateemista tietoa vaan esim. oletus tai hypoteesi.

Viitekehys = Näkökulma, josta tutkimuksen aihetta tarkastellaan.

Näkökulma = Tietty tulokulma aiheen tarkasteluun, joka on teoriaa yleisempi tapa.

(Emmi, Vilma, Milla)

(Pluralit)

Käsite tarkoittaa määritelmää jostain abstraktista asiasta. Käsitteet voidaan jakaa ylä- ja alakäsitteiksi.

Teoria:

selitys (oletus, otaksuma, hypoteesi), joka vaatii todistamista. Teoria voi olla usean tai vain yhden tutkijan kehittelemä.

Viitekehys:

Näkökulma, josta tutkimusta tarkastellaan.

Näkökulma:

 teoriaa yleisempi tapa lähestyä aihetta, tietty tulokulma ja painotus (asiat ja kysymyksenasettelu)

(Bertta, Ulrika ja Jenni)

• Teoria, on joko tutkimuksen tuote tai tutkimusta voidaan lähestyä jostain teoreettisesta näkökulmasta. "Artikkelissa tunteita tarkastellaan interaktionistisen tunneteorian viitekehyksessä performatiivisina diskursseina."

• Viitekehys, rajaa teorioita toisistaan, minkä kautta asiaa katsotaan ja minkä kautta asiaa lähestytään. Tiimalasi-malli. Artikkelissa "Sosiaalinen oppiminen välituntipihoilla", tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa Habermasin elämismaailman käsitteeseen.

• Näkökulma, ei välttämättä teorian pohjaama, mutta siinä voi olla viitteitä monista eri teorioista. Näkökulma tarkastelee aihetta yleisemmästä tulokulmasta

(Liia, Julia, Emmi)

(Pluralit)

Esimerkiksi:

• Kriisi = traumaattinen tilanne  

• Kriisitoimintamalli = kuvataan kriisejä, joita koulussa voidaan kohdata 

Teoria: voi olla valmis selitys esim. jollekin ilmiölle tai voidaan tarkoittaa myös keskeneräistä oletusta

Viitekehys: asettaa rajat esim. jollekin teorialle 

Näkökulma: miten asiaa tarkastellaan 

(Ebba, Marianna ja Oona)

(Pluralit)

(Pluralit)

(Verna H, Fortun NH, Rasmus K, Anniina T)

(Riikka, Viivi ja Viivi)

(Jenni, Ulrika, Bertta)

mikä tahansa yksilön tai yhteisön kokema

uhkaava tilanne, joka saa aikaan epätavallisen voimakkaita ja normaalia elämää häiritseviä reaktioita.

• "Lasten toimijuudessa on kyse voimavaroista, joita lapsilla on hallussaan ja käytössä erilaisissa tilanteissa ja siitä, miten lapset näitä voimavaroja käyttävät (Lehtinen 2000)."

• sukupolvi

Millaista aiempaa tutkimusta on esitelty?

• Tutkimusta lasten toimijuudesta (Lee 1998, Lehtinen 2000 & Williams ym. 1999).

Tuleeko teoriaosassa esille jokin teoreettinen näkökulma tutkimukseen?

• Artikkelin tutkimusosa nojaa lasten toimijuuden ja osallistumisen käsitteisiin

Mitä muuta artikkelin teoriaosa mahdollisesti sitältää?

• Ilmenee sukupolvien välisten suhteiden merkityksellisyys.

Tarkastelkaa myös artikkelin pohdintaosuutta:

• miten aiempi tutkimus tulee pohdinnassa näkyviin?

  • Pohdinnassa palataan toimijuutta koskeviin tutkimuksiin.

  • Pohdinnassa Kiili viittaa myös itsekehittelemäänsä käsitteeseen "lastenosallistumisen mahdollisuusrakenne".

    
    

• löytyykö esim. yhteyksiä teoriaosassa esiteltyihin teorioihin tai käsitteisiin?

  • toimijuuteen löytyy

(Sini, Milla, Inka, Joona, Jesse, Lauri, Matvei)

-        toimijuus: ”käsite ei ole ongelmaton” ”liitetään kypsyyteen ja kyvykkyyteen” ”Toimijuus koulussa liittyy sosiaalisiin suhteisiin”

-        lasten osallistumisen tarkoituksena on luontevasti liittää lapset osaksi kansalaiskasvatusta ja harjoittaa taitoja, joita tarvitaan yhteiskunnasamme toimimiseen.

-        sukupolvisuhteet: Aikuisuus ja lapsuus sitovat sukupolvet vastavuoroisiin riippuvuussuhteisiin, ne määrittävät toinen toistaan ja ovat siinä suhteessa toisilleen välttämättömiä; ilman toista ei ole toistakaan.

-        Yhteiskuntatieteellinen näkökulma: ”tarkastelee lasten oikeuksia ja asemaa”

Millaista aiempaa tutkimusta on esitetty?

-        Suutarinen ym. 2001: suomalaiset oppilaat erittäin vähän mukana koulun päätöksenteossa tai oppilaskuntatoiminnassa

-        YK:n lapsen oikeuksien komitea 2000: kritisoinut alakoululaisten vähäisiä osallistumismahdollisuuksia

-        erilaisia käsitteitä ja teoriaa aiemmista tutkimuksista

-        Lallukka 2003: Lapset (6-12v) haluaisivat olla muuta kuin lapsi. esim lapsiparlamentissa mukana olleet ottavat etäisyyttä lapseen, sillä he kokevat enemmän sosiaalisia ja kulttuurisia voimavaroja kuin lapsilla

Corsaro, W. A. 1997. The Sociology of childhood. Avaa sitä miksi lapsia erotetaan päätöksen teosta. Liian aikainen aikuistuminen, aikuisten huolet liian isoja lapsille sekä se, että lapsien integroiminen päätöksen tekoo vaatisi vaivaa.

(Verna H, Fortun NH, Rasmus K, Anniina T)

Aino ja Elwiira