27.3.2019

Ryhmätyöskentely: Oppilaan oikeusturva -pisteessä käytyjen keskustelujen koonta

Keskusteluissa tuli esille huoli arvioinnin yhdenmukaisuudesta. Vaikka opetussuunnitelman perusteissa on määritelty osaamisen kriteereitä, niin niiden soveltaminen ei ole välttämättä koulun tasolla saati valtakunnallisesti yhdenmukaista. Jokainen opettaja arvioi omalla tavallaan ja painottaa eri asioita. Esimerkiksi kielten arvioinnissa opettajilla on oma tapansa painottaa opetuksen eri osa-alueita. Keskustelun aikana esitettiin myös toive, että päättöarvioinnin kriteerejä tulisi tarkentaa. Arvioinnilla on iso merkitys pyrittäessä perusopetuksen jälkeisiin opintoihin. Todettiin myös opinto-ohjaajien roolin tärkeys, kun he keskustelevat oppilaiden kanssa jatko-opintopaikoista. Tämä korostuu ”tähti-oppilaiden” kohdalla.

Opetussuunnitelma/opetussuunnitelman perusteet on kaikkineen niin valtava kokonaisuus, että sen sisäistäminen on haastava tehtävä. Opetussuunnitelma on liian laaja. Opetuksessa kannetaan huolta hitaammin oppivista oppilaista ja heidän tukemisestaan. Tarjotaanko haasteita lahjakkaille oppilaille?

Opetusryhmät ovat heterogeenisia. Ryhmissä on paljon oppimiseensa ja koulunkäyntiinsä tukea tarvitsevia oppilaita. Integroiminen luokkaan lisää tuen tarvetta. Käytettävissä olevin resurssein ei kyetä tarjoamaan oppilaille kaikkea heidän tarvitsemaansa yksilöllistä tukea. Pohdintaa aiheuttaa se, mitä HOPSiin ja HOJKSiin voidaan kirjata. Lähtökohtana on, että asiakirjoihin merkityt tukitoimet voidaan toteuttaa. Ohjaajien tukea ei ole aina käytettävissä, vaikka siihen olisi tarvetta. Ajoittain on ongelmia päästä määräajan puitteissa psykologi- ja kuraattoripalvelujen piiriin.