Vaikuttamispyrkimyksissä käytetään hyväksi inhimillisiä tunteita – pelkoa, toivoa, vihaa, turhautumista, myötätuntoa – joilla ohjataan vastaanottajaa haluttuun suuntaan.

Informaatiovaikuttamisessa voidaan käyttää joko oikeaa ja paikkansapitävää tietoa tai puolitotuuksia, mielipiteitä tai jopa suoranaisia valheita.

Tehokkaassa retoriikassa käytetään viestejä, teemoja ja kieltä, joka vetoaa suoraan tai pelkästään tiettyihin väestöryhmiin. Vastaanottajaa pyritään puhuttelemaan vetoamalla perhesuhteisiin, kansallisuuteen tai etniseen taustaan, harrastuksiin, lempijulkkiksiin, uskomuksiin ja arvoihin tai siihen, millaisia toiveita ja suunnitelmia hänellä on tulevaisuuden varalle.

Tarkoitushakuista vastustajien mustamaalaamista ja leimaamista voidaan käyttää aseena poliittisessa tai yhteiskunnallisessa kamppailussa. Tällöin pyritään julkisesti kyseenalaistamaan vastustajan vaikuttimia ja luotettavuutta ja hänen näkemystensä pätevyyttä, uskottavuutta ja paikkansapitävyyttä.

Sosiaalista mediaa on helppoa ja nopeaa käyttää. Jos kännykkä ei ole kädessä, se on käden ulottuvilla.

Somesta löytyy loputon määrä selattavaa ja tutkittavaa aina viihteestä informaatioon. Ihmiset viihdyttävät itesään somella, pitävät yllä ihmissuhteita, hakevat tietoa, oppivat uutta ja löytävät inspiraatiota arkeensa. 

Sosiaalisen median suosio ja koukuttavuus perustuu suurilta osin dopamiinin eritykseen. Aina kun saamme uutta tietoa tiiviissä paketissa aivoissamme vapautuu dopamiinia. Vuosien mittaan sosiaalisen median sisällöt ovat muuttuneet yhä nopeammiksi ja mukaansatempaavimmiksi, josta esimerkkinä nopeista tanssivideoista tuttu TikTok, jossa nykyisin myös monella suomalaisella yrityksellä on oma tili. 

Mikä olisi ihmiselle ominaisempaa kuin olla sosiaalinen (tietoisesti tai tiedostamattaan), joten ei ole ihme, että juuri sosiaalinen media on muovautunut tiiviiksi osaksi lähes jokaisen suomalaisen arkea.