Niinistö on käyttänyt armahdusoikeuttaan harvoin. Tänä vuonna hän hyväksyi kaksi hakemusta.

TASAVALLAN presidentti Sauli Niinistö on hyväksynyt kaksi armahdusanomushakemusta tänä vuonna, ilmenee Ilta-Sanomien tekemästä kyselystä.

Toinen armahduksista koskee tappotuomiota.

Rikos tapahtui Jyväskylään kuuluvassa Säynätsalossa vuoden 2013 marraskuussa.

Vuonna 1991 syntynyt nainen ja hänen rikoskumppaninsa, vuonna 1994 syntynyt mies, päättivät ryöstää paikallisessa baarissa olleen miehen. Nainen lyöttäytyi uhrin seuraan, ja sai houkuteltua tämän ulos pankin ottoautomaatille.

NAINEN sai selville uhrin pankkikortin tunnusluvun, ja naisen tekijäkumppani tuli samalla paikalle. Kaksikko kävi mieheen käsiksi, minkä jälkeen he potkivat ja löivät nyrkeillä miestä muun muassa päähän. Uhria myös retuutettiin voimakkaasti ja kuristettiin.

Uhrille tuli esimerkiksi lukuisia ruhjeita ja hankaumia. Mies menetti tajuntansa. Kaksikko riisui uhrin alasti ja raahasi metsäiseen maastoon. He myös peittelivät uhrin erilaisilla jätemateriaaleilla. Lämpötila oli öiseen aikaan nollan paikkeilla. Uhri paleltui kuoliaaksi.

Nainen nosti uhrin pankkitililtä 230 euroa. Kaksikko sai uhrilta myös vähäisen määrän kolikoita, kellon ja matkapuhelimen.

KESKI-SUOMEN käräjäoikeus tuomitsi naisen törkeästä ryöstöstä, taposta ja maksuvälinepetoksesta yhteensä kymmenen vuoden, kymmenen kuukauden ja 15 päivän ehdottomaan vankeuteen. Oikeus antoi tuomion vuoden 2014 huhtikuussa.

Syyttäjän mielestä henkirikos olisi täyttänyt murhan kriteeristön, mutta se ei mennyt oikeudessa läpi.

– Käräjäoikeus on katsonut, että teko on tehty raa`alla ja julmalla tavalla, mutta vakiintuneen oikeuskäytännön perusteella arvioiden kyse ei ole ollut erityisesti raakuudesta ja julmuudesta, oikeus perusteli sitä, miksi kyseessä oli tappo eikä murha.

Naisen tekijäkumppani sai samoista ja muista pienemmistä rikoksista 11 vuoden ja 2 kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen.

NAINEN pääsee ehdonalaiseen vapauteen kuitenkin 24.3.2019, koska tasavallan presidentti Sauli Niinistö hyväksyi hänen armahdusanomushakemuksensa aiemmin tänä vuonna. Vapautuessaan nainen on ollut vankeudessa reilut viisi vuotta ja kolme kuukautta.

Presidentin tekemiä armahdusratkaisuja ei perustella koskaan millään lailla. Ei myöskään taposta tuomitun naisen kohdalla.

– Joskus on vaadittu, että ne pitäisi perustella. Ne perustelut olisivat kyllä yksilön syvintä suojaa koskevia, Niinistö sanoi STT:n haastattelussa viime vuoden marraskuussa.
Terveys saattaa vaikuttaa armahtamiseenNiinistön mukaan jokainen voi pohtia itse esimerkiksi mediatietojen perusteella, mitkä armahdusten taustalla olevat syyt voivat olla. Armahdus saattaa liittyä esimerkiksi terveyteen.

– Julkisuudessahan on ollut joitain tapauksia menneillä vuosilla. Näissä tapauksissa on ollut esillä esimerkiksi saattohoito ja myös joku tilanne, jossa tuomittu ei sairautensa vuoksi päässyt edes tuomiotaan kuuntelemaan, Niinistö kertoo.

Se ei vaikuta arvioon, minkä rikoksen joku on tehnyt.

– Siitä, että arvioitaisiin jollain tavalla uudelleen se tuomio, vallitsee totaalinen väärinkäsitys. Siitä ei ole kysymys. Armahdus liittyy muihin syihin kuin rikokseen, Niinistö sanoi.

Hän olisi kuitenkin valmis luopumaan presidentin armahdusoikeudesta.

– Tässä on vanha perinne takana, se on vähän niin kuin kuningasajan perinteitä, että valtija vapahtaa, Niinistö totesi STT:lle.

Presidentti Niinistö armahtaa ani harvoin.

Niinistö aloitti ensimmäisen virkakautensa tasavallan presidenttinä 1.3.2012. Siitä lähtien hän on saanut yhteensä 547 armahdusanomushakemusta, joista vain 20:een hän on vastannut myöntävästi. Niinistö on armahtanut esimerkiksi väkivalta-, huumausaine- ja liikennerikoksiin syyllistyneitä tai lieventänyt näiden tuomiota.

Mies ajoi kuorma-autoa noin 1,1 promillen humalassa Mäntsälässä vuoden 2012 syyskuussa. Hänellä ei ollut myöskään voimassaolevaa ajokorttia. Vuonna 1981 syntynyt mies sai rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta 40 päivän ehdottoman vankeusrangaistuksen.

Tuusulan käräjäoikeus perusteli ehdotonta vankeutta sillä, ettei mies saapunut Rikosseuraamuslaitoksen valvontarangaistusselvityksen haastatteluun, jonka perusteella hänelle olisi voitu määrätä yhdyskuntapalvelu tai valvontarangaistus. Oikeus antoi asiassa tuomion vuoden 2013 syyskuussa.

Presidentti Niinistö määräsi tuomion tänä vuonna ehdolliseksi.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) tyrmäsi Ylen Ykkösaamussa lupaukset lisärahasta eläkeläisille.

– Suuren eläkeläisjoukon asioita ei hoideta helpoilla lupauksilla, Orpo kuittasi.

Orpo ei luvannut eläkeläisille lisää rahaa, koska ei omien sanojensa mukaan halunnut lupailla katteettomia.

– En voi sellaista lupausta antaa, koska pitää antaa lupauksia, jotka voidaan toteuttaa. Jos on talous kunnossa ja korkea työllisyysaste, silloin on paremmin mahdollisuus huolehtia eläkkeiden ostovoimasta. Ja siitä kait on kyse, valtiovarainministeri jatkoi.
Rinne lupaili vappusatasta

Oppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne lupasi keväällä vappupuheessaan sata euroa lisää alle 1 400 euroa eläkettä saaville. Rinne sanoi tuolloin, että tämä maksaisi valtiolle 700 miljoonaa euroa.

Rinne lupaili tällä viikolla demarien varjobudjetin julkaisun yhteydessä, että "vappusatasesta" pidetään kiinni.

– Minulla on tapana, kun minä jotakin lupaan ihmisille, pitää lupaukset. Tämä on sellainen lupaus, jonka aion ehdottomasti yrittää pitää, Rinne sanoi.

Rinne korosti kuitenkin, että tarvitaan useamman vuoden ohjelma.

– Minä en ole sanonut, kuinka monta vuotta tämä vaatii, riippuu julkisen talouden tilasta, Rinne jatkoi.

Leonidien tähdenlennot ovat nyt vilkkaimmillaan. Niiden näkeminen edellyttää selkeää säätä, jota näyttäisi olevan luvassa ainakin maan länsiosissa.

TASAVALLAN presidentti Sauli Niinistö on hyväksynyt kaksi armahdusanomushakemusta tänä vuonna, ilmenee Ilta-Sanomien tekemästä kyselystä.

Toinen armahduksista koskee tappotuomiota.

Rikos tapahtui Jyväskylään kuuluvassa Säynätsalossa vuoden 2013 marraskuussa.

Vuonna 1991 syntynyt nainen ja hänen rikoskumppaninsa, vuonna 1994 syntynyt mies, päättivät ryöstää paikallisessa baarissa olleen miehen. Nainen lyöttäytyi uhrin seuraan, ja sai houkuteltua tämän ulos pankin ottoautomaatille.

NAINEN sai selville uhrin pankkikortin tunnusluvun, ja naisen tekijäkumppani tuli samalla paikalle. Kaksikko kävi mieheen käsiksi, minkä jälkeen he potkivat ja löivät nyrkeillä miestä muun muassa päähän. Uhria myös retuutettiin voimakkaasti ja kuristettiin.

Uhrille tuli esimerkiksi lukuisia ruhjeita ja hankaumia. Mies menetti tajuntansa. Kaksikko riisui uhrin alasti ja raahasi metsäiseen maastoon. He myös peittelivät uhrin erilaisilla jätemateriaaleilla. Lämpötila oli öiseen aikaan nollan paikkeilla. Uhri paleltui kuoliaaksi.

Nainen nosti uhrin pankkitililtä 230 euroa. Kaksikko sai uhrilta myös vähäisen määrän kolikoita, kellon ja matkapuhelimen.

KESKI-SUOMEN käräjäoikeus tuomitsi naisen törkeästä ryöstöstä, taposta ja maksuvälinepetoksesta yhteensä kymmenen vuoden, kymmenen kuukauden ja 15 päivän ehdottomaan vankeuteen. Oikeus antoi tuomion vuoden 2014 huhtikuussa.

Syyttäjän mielestä henkirikos olisi täyttänyt murhan kriteeristön, mutta se ei mennyt oikeudessa läpi.

– Käräjäoikeus on katsonut, että teko on tehty raa`alla ja julmalla tavalla, mutta vakiintuneen oikeuskäytännön perusteella arvioiden kyse ei ole ollut erityisesti raakuudesta ja julmuudesta, oikeus perusteli sitä, miksi kyseessä oli tappo eikä murha.

Naisen tekijäkumppani sai samoista ja muista pienemmistä rikoksista 11 vuoden ja 2 kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen.

NAINEN pääsee ehdonalaiseen vapauteen kuitenkin 24.3.2019, koska tasavallan presidentti Sauli Niinistö hyväksyi hänen armahdusanomushakemuksensa aiemmin tänä vuonna. Vapautuessaan nainen on ollut vankeudessa reilut viisi vuotta ja kolme kuukautta.

Presidentin tekemiä armahdusratkaisuja ei perustella koskaan millään lailla. Ei myöskään taposta tuomitun naisen kohdalla.

– Joskus on vaadittu, että ne pitäisi perustella. Ne perustelut olisivat kyllä yksilön syvintä suojaa koskevia, Niinistö sanoi STT:n haastattelussa viime vuoden marraskuussa.
Terveys saattaa vaikuttaa armahtamiseenNiinistön mukaan jokainen voi pohtia itse esimerkiksi mediatietojen perusteella, mitkä armahdusten taustalla olevat syyt voivat olla. Armahdus saattaa liittyä esimerkiksi terveyteen.

– Julkisuudessahan on ollut joitain tapauksia menneillä vuosilla. Näissä tapauksissa on ollut esillä esimerkiksi saattohoito ja myös joku tilanne, jossa tuomittu ei sairautensa vuoksi päässyt edes tuomiotaan kuuntelemaan, Niinistö kertoo.

Se ei vaikuta arvioon, minkä rikoksen joku on tehnyt.

– Siitä, että arvioitaisiin jollain tavalla uudelleen se tuomio, vallitsee totaalinen väärinkäsitys. Siitä ei ole kysymys. Armahdus liittyy muihin syihin kuin rikokseen, Niinistö sanoi.

Hän olisi kuitenkin valmis luopumaan presidentin armahdusoikeudesta.

– Tässä on vanha perinne takana, se on vähän niin kuin kuningasajan perinteitä, että valtija vapahtaa, Niinistö totesi STT:lle.

Presidentti Niinistö armahtaa ani harvoin.

Niinistö aloitti ensimmäisen virkakautensa tasavallan presidenttinä 1.3.2012. Siitä lähtien hän on saanut yhteensä 547 armahdusanomushakemusta, joista vain 20:een hän on vastannut myöntävästi. Niinistö on armahtanut esimerkiksi väkivalta-, huumausaine- ja liikennerikoksiin syyllistyneitä tai lieventänyt näiden tuomiota.

Mies ajoi kuorma-autoa noin 1,1 promillen humalassa Mäntsälässä vuoden 2012 syyskuussa. Hänellä ei ollut myöskään voimassaolevaa ajokorttia. Vuonna 1981 syntynyt mies sai rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta 40 päivän ehdottoman vankeusrangaistuksen.

Tuusulan käräjäoikeus perusteli ehdotonta vankeutta sillä, ettei mies saapunut Rikosseuraamuslaitoksen valvontarangaistusselvityksen haastatteluun, jonka perusteella hänelle olisi voitu määrätä yhdyskuntapalvelu tai valvontarangaistus. Oikeus antoi asiassa tuomion vuoden 2013 syyskuussa.

Presidentti Niinistö määräsi tuomion tänä vuonna ehdolliseksi.

 Euroopan parlamentti äänesti tänään tärkeästä tekijänoikeusuudistuksesta, joka voi vaikuttaa merkittävästi suuriin verkkopalveluihin kuten Facebookiin ja Googleen, sekä niiden käyttäjiin.

Ehdotus hyväksyttiin lopulta selvin äänin 436–226, kun 39 edustajaa pidättäytyi äänestyksestä.

EU äänesti uudistuksesta viimeksi heinäkuun alussa, jolloin se kaatui, mutta palautettiin uudestaan muokattavaksi. Parlamentti äänesti nyt muokatusta ehdotuksesta.

Seuraavaksi ehdotus palautetaan kuitenkin jälleen valiokuntaan EU-toimielinten välisiä neuvotteluja varten.Mainos (Teksti jatkuu alla)Mainos päättyy
Uudistus velvoittaa muun muassa Googlen ja Facebookin kaltaiset internetyhtiöt maksamaan mediayhtiöille tai esimerkiksi musiikintekijöille tekijänoikeuksista.

Tekijänoikeusdirektiivin uudistusta on arvosteltu aiemmin voimakkaasti, ja esimerkiksi Google ja Wikipedia ovat väittäneet sen loukkaavan internetin vapautta. Direktiivin uudistuksen puolustajien mukaan uusi direktiivi parantaa mediatalojen tekijänoikeuksia ja yhtenäistäisi EU-maiden lainsäädäntöä. Esimerkiksi muusikko Paul McCartneynhttps://www.is.fi/haku/?query=paul+mccartneyn mukaan tekijändirektiivin uudistus estää isoja internet-yrityksiä riistämästä taiteilijoita.

Tulilinjalla ovat esimerkiksi erilaiset yhteisöpalvelut, jossa käyttäjät voivat jakaa toisilleen erilaisia sisältöjä kuten kuvia, videoita ja tekstejä. Direktiivi lisää verkkosivustoille vastuuta ja kustannuksia, sillä tekijänoikeusdirektiivin artikla 13 velvoittaa nettisivustot valvomaan, etteivät käyttäjät lataa niiden sivuille tekijänoikeuksilla suojattuja sisältöjä.

Niinpä esimerkiksi kuvapalvelu Instagramin tai Facebookin tulisi estää käyttäjiä jakamasta esimerkiksi tekijänoikeuden suojaamia kuvia palveluissaan tekijänoikeusrikkomussyytteen uhalla. Tämän on pelätty johtavan sisällön automaattisen suodattamiseen, jossa voi myös tapahtua virheitä.

Artikla 13 arveltiin myös suosivan suuria verkkoyhtiöitä, sillä pienillä sivustoilla tuskin olisi varaa perustaa järjestelmää, joka etukäteen tarkastaisi kaiken käyttäjien julkaiseman sisällön tekijänoikeusrikkomusten varalta.

EU-parlamentin tiedotteenhttp://www.europarl.europa.eu/news/en/press-room/20180906IPR12103/parliament-adopts-its-position-on-digital-copyright-rules perusteella direktiivi ei kuitenkaan koskisi ”pieniä ja mikrokokoisia alustoja”.

Toinen arvostelua herättänyt kohta uudistuksessa on artikla 11, jota arvostelijat ovat nimitelleet linkkiveroksi. Direktiivi voisi velvoittaa verkkopalvelut maksamaan tekijänoikeuksien omistamille korvauksia linkeistä, jotka sisältävät jonkinlaisen esikatselunäkymän linkitetystä sisällöstä.

Euroopan parlamentin hyväksymän ehdotuksen perusteella jonkinlaisia maksuja nettijättien maksettavaksi on tulossa. Jatkossa myös pienet otteet tai lainaukset esimerkiksi uutissivuston sisällöstä saattavat loukata tekijänoikeuksia.

Linkkien jakaminen verkkojuttuihin muutaman ”yksittäisen sanan” mittaisten selitysten kanssa on kuitenkin yhä vapaata tekijänoikeuskorvauksista, Euroopan parlamentin tiedotteessa todetaan.

Direktiivin tekstin mukaan myöskään Wikipedialta ja muilta ei-kaupalliset tietosanakirjoihin vertautuvilta verkkosivustoilta ei vaadita tekijänoikeuskorvauksia. Myöskin avoimen koodin ohjelmistojen kehitysalustat kuten GitHub eivät kuulu direktiivin piiriin.

Asuntomarkkinoiden syvemmissä vesissä liikkuu sijoittajia, jotka ostavat kokonaisia kerrostaloja. Sellaisen voi saada halvimmillaan reilulla sadalla tonnilla.

”Kokonainen kerrostalo jossa 18 pienehköä huoneistoa. Tässä on sijoittajalle hyvä kohde.”

Näin myytiin taannoin kerrostalokohdetta Kouvolassa. Alin hintapyyntö oli 180 000 euroa koko kerrostalosta. Talo myytiin tarjouskaupalla 505 000 eurolla.

Pari vuotta sitten Valkealassa 14 asunnon talo myytiin 125 000 eurolla.

Myyjänä oli Kouvolan kaupunki ja taloja välitti Kiinteistömaailma.

– Valkealasta kaksi, Kouvolasta neljä, Iiitistä kaksi, kyllä niitä yli kymmenen on myyty tässä viime vuosien varrella, sanoo kiinteistönvälittäjä Harri Vauhkonen. 

Asuntomarkkinoiden syvemmissä vesissä liikkuu sijoittajia, jotka ostavat kokonaisia kerrostaloja. Sellaisen voi saada halvimmillaan reilulla sadalla tonnilla.

”Kokonainen kerrostalo jossa 18 pienehköä huoneistoa. Tässä on sijoittajalle hyvä kohde.”

Näin myytiin taannoin kerrostalokohdetta Kouvolassa. Alin hintapyyntö oli 180 000 euroa koko kerrostalosta. Talo myytiin tarjouskaupalla 505 000 eurolla.

Pari vuotta sitten Valkealassa 14 asunnon talo myytiin 125 000 eurolla.

Myyjänä oli Kouvolan kaupunki ja taloja välitti Kiinteistömaailma.

– Valkealasta kaksi, Kouvolasta neljä, Iiitistä kaksi, kyllä niitä yli kymmenen on myyty tässä viime vuosien varrella, sanoo kiinteistönvälittäjä Harri Vauhkonen.MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)MAINOS PÄÄTTYY
Suomen 1960-1970-luvun kerrostalot vanhenevat, ja saneeraustarve on mittavaa. Kerrostaloja päätyy yhä useammin kiinteistönvälittäjille.

Vauhkonen ei näe tilannetta sinänsä ongelmaksi, sillä eteenpäin myynnillä kaupunkien ja kuntien vanhat ja huonokuntoiset vuokratalot ovat saaneet uuden elämän ja asukkaita.
Kouvolassa talobuumiaKaupunki toipuu voimakkaasta rakennemuutoksesta, kun pari paperitehdasta on mennyt nurin ja siinä sivussa työpaikkoja. Asuntojen ylikapasiteettia on melko paljon, ja lisäksi väki vähenee.

Kouvolassa näkyy jopa kerrostalokaupan buumia. Kiinteistönvälittäjien ja tarjouskaupan käyttäminen on ollut kaupungin käytäntönä.

Kouvola on Suomen halvimpia kaupunkeja. Käytettyjen keskusta asuntojen hinta on noin 1200 euroa neliöltä, lähiöissä 300–500 euroa. Kasvuhankkeitakin on vireillä, kuten Kouvolan rautatie- ja maantieterminaali ja asuntomessut ensi vuonna.

Kerrostaloja myydään sekä tyhjänä että vuokrattuina tai osin tyhjänä. Parhaillaan Valkealassa myynnissä on yksityisessä omistuksessa oleva talo, jonka asunnoista noin puolet on vuokrattuna.
Valkealan kerrostalon 26 asunnon pyyntihinta on 185 000 euroa. (KUVA: Kiinteistömaailma)Kouvolan kaupungin omistama kerrostalo meni noin kuukaudessa. Tämmöiset me myydään nopeasti, kiinteistönvälittäjä Harri Kauhkonen kertoo. (KUVA: Kiinteistömaailma)
– Tiedusteluita on tullut aika paljon, siellä saattaa olla 5–10 ostajaehdokastakin pyörimässä, Vauhkonen kertoo.

– Kouvolassa on se hyvä puoli, että täältä pystyy hankkimaan useamman huoneiston kerrostalon varsin edullisesti. Näistä saa kuitenkin ihan saman vuokran kuin isommissa kasvukaupungeissa. Tuotto on hyvää, mutta kiinteistön arvonnousu voi kyllä tällä alueella jäädä saamatta.
Jopa 20 kerrostaloa kerrallaHuoneistokeskuksessa kerrostalokauppaa tehdään myös. Tällä hetkellä myynnissä on yksi helsinkiläinen kantakaupungin liepeillä oleva vuokrakerrostalo, jota myy yksityinen yhtiö.

Kerrostalokauppaa käydään monenlaisten tahojen, kuten vuokrataloyhtiöiden ja säätiöiden kesken. Isot omistajat ja sijoittajat myyvät jopa kokonaisia kerrostalosalkkuja.

Yleensä kerrostalot eivät näy myyntimainoksissa. On omistajia, jotka eivät esimerkiksi halua taloja julkiseen myyntiin, etteivät asukkaat hätäänny myymisestä.

– Keväällä oli yksi kauppa, jossa myytiin noin 20 taloyhtiötä, osa kerrostaloja, osa rivitaloja. Myyjä myi talot, koska halusi tuoreuttaa vuokrakantaansa, Huoneistokeskuksen asiakkuusjohtaja Tarja Hagman kertoo.
Putkiremontista eroonIsoissa kaupoissa voidaan joskus toimia niin, että pakettiin laitetaan myös sellaisia kerrostaloja, jotka eivät ole ”kaikkein haluttavimpia” ja joita olisi vaikea saada yksinään myydyksi, Hagman kertoo.

Osa kokonaisten talojen myynneistä alkaa, kun yhtiöön on tulossa isoja remontteja, kuten putkisaneerauksia.

– Silloin on hyvä hetki miettiä, jatketaanko vuokrakäyttöä vai myydäänkö asunnot yksityisille.

– Tällaiset omistajanvaihdokset voivat olla erittäin hyviä sekä yhtiölle että osakkaille. Uusi omistaja voi laittaa talon sellaiseen kuntoon, mitä vanha omistaja ei olisi halunnut, ei olisi taloudellisesti pystynyt tai osannut suunnitella ja tehdä. Loppukäyttäjän eli asukkaan on näissä muutoksissa hyvä tietää, mitä yhtiöön on tehty ja miten muutokset on rahoitettu.
Yksityisiä sijoittajia liikkeelläVauhkonen kertoo, että vanhat kerrostalot houkuttavat myös yksityisiä ammattisijoittajia. ostajina on lisäksi pienempiä rakennusliikkeitä, jotka saneeraavat kohteita vähän kuin puhdetyönä.

– On esimerkiksi erittäin aktiivinen henkilö, joka keräsi ympärilleen pienen ryhmän, ja he ostivat meiltä ainakin neljä kaupungin taloa. Yksi ammattisijoittaja on ostanut peräkkäin kolme taloa, joita hän vuokraa.

Kerrostalosijoittajien piirissä pyörii yrittäjiä, jotka ovat tehneet uraa ja säästöä esimerkiksi pankki- tai vakuutusmaailmassa ja rakentamisessa. Tunnettuja autokauppiaitakin pyörii alalla.

– Yhdellä sijoittajalla on korjausryhmä joka siivoaa taloa, pistää tapettia ja maalia päälle ja vuokraa. Vanhimpiin joudutaan tekemään mittavia peruskorjauksia, ennen kuin niitä voi lähteä ainakaan myymään. Uudelleen myyntiin ei suurimmasta osasta ole, vaan ne ovat vuokrakäytössä.

Korjaus kello 9.35: Jutussa kerrottiin, että yhtä kerrostalokohdetta myytiin 180 000 euron hintaan. Kyse oli tarjouskaupasta, jossa talo myytiin lopulta 505 000 eurolla.

Hallitus haluaa laajentaa ja tiukentaa pikavippien korkokattoa. Hallituksen tänään antamassa esityksessä ehdotetaan, että korkokatto koskisi jatkossa lähes kaikkia kuluttajaluottoja.

Ulkopuolelle jäisivät vain asuntoluotot, joiden vakuutena on asunto tai muuta omaisuutta.

Hallitus ehdottaa, että lakiin kirjattaisiin 30 prosentin yläraja korolle.

Oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan esityksellä pyritään ehkäisemään ylivelkaantumista ja auttamaan ihmisiä välttämään velkakierrettä.

Sveitsin kilpailuviranomaiset ovat avanneet tutkimuksen, syrjivätkö finanssikonsernit UBS ja Credit Suisse ja kolme muuta yritystä Applea ja Samsungia paikallisen yrityksen hyväksi.

Syrjintäepäily liittyy mobiilimaksamiseen. Kilpailuviranomainen epäilee, että UBS ja Credit Suisse ja muut kolme yritystä ovat estäneet luottokorttiensa käytön Apple Payn ja Samsung Payn yhteydessä. Hyötyjänä olisi sveitsiläinen maksujärjestelmä Twint.

Yhtiöt kiistävät kilpailuviranomaisten epäilyt.

– Olemme yllättyneitä tutkinnasta ja olemme vakuuttuneita, että syytökset osoittautuvat perusteettomiksi, kertoo Credit Suisse lausunnossaan.Pankki huomauttaa tarjoavansa kuluttajille pääsyn Apple Payhin ja Samsung Payhin tytäryhtiönsä Swisscardin kautta.