Kansakoulun kutsui Mattia kotilapsuuden jälkeen. Matin koulu ja luokat olivat pieniä, ahtaita ja huonokuntoisia. Luokat täyttyivät eri-ikäisistä, -tasoisista ja -taustaisista oppilasryhmistä. Oppisuuntauksena oli 1900-vaihteessa herbartilaisuus eli tiukasti teoriaa ja ankaraa kuria. 1900-luvun alkupuolelta reformipedagogiikka toi opetukseen työtoimintaa ja oppilaalle aktiivisempaa roolia.

Matti päätyi pahatapaisten oppilaiden listalle poissaoloista ja koulusta erottamista. Hän häiriköi, ajautui kahnauksiin ja näpisteli. Kurinpitomenettelyt pahensivat tilannetta. Poissaolojen katsottiin johtuvan köyhyydestä, työnteosta, sairasteluista, ruoka- ja vaatepulasta eli motivaationpuutteesta, huonosta kotikasvatuksesta. Sairauksien ja vaivojen määrittelyyn ei ollut muita keinoja,. testaus ja erittely otettiin käyttöön 20-luvun lopulla. Matin luokka- ja koulusiirroista vastasivat opettaja ja rehtori, mukaan tuli myöhemmin lääkäri ja koulutarkastaja. Äidin kanssa keskusteltiin ennen siirtoa.

Matti koulutaival jatkui erotusluokalta apukouluun. Apukoulussa pahatapaiset ja tylsämieliset niputettiin yhdeksi ryhmäksi helpottamaan perusopetuksen työtä. Matti ei selvinnyt 4 luokkaisesta apukoulusta, vaikka opiskelu oli yksilöllisempää pienissä ryhmissä. Poikaa miellytti lyhyemmät päivät, käytännöllisempi ja havainnollisempi oppiminen. Viimeisenä siirtona Matti sijoitettiin koulusiirtolaan kodin ulkopuolelle. Siirtolavuodet eivät sujuneet ongelmitta, mutta turvallinen ympäristö ja käytännön tekeminen auttoi häntä selviytymään koulun päätökseen.

Kuva: Padletin kuvapankki

Lähteet: Kivirauma 2008; Moberg ym. 2005; Valta 2002;

1905 Yleislakko (1905)

1914 Ensimmäinen maailmansota

1918 Kansalaissota

1919-1932 Kieltolaki

1906 Parlamentaarinen Eduskuntauudistus ja naisten äänioikeus

1917 Suomen itsenäistyminen

Yhteiskunta- ja sosiaalipolitiikkaa 1800 -lopulle asti toteutettiin kristillisillä arvoilla ja sivistyksen periaatteella. Valistuksen sivistysprojektin nimissä kansaa valvottiin, suojeltiin ja kontrolloitiin 1900-lopulle asti. Tavoite yhteiskunnallinen vakaus ja menestys, itsenäisesti pärjäävät ja tuottavat kansalaiset.

Vuosisadan vaihteessa sosiaalidarwinismi ja rotuhygieninen ajattelu. Huonompiosaiset muuttuivat suojelunkohteesta uhkatekijöiksi.

Lähteet

Kivirauma, 2008; Ladonlahti 2019a; Moberg ym. 2005; Valta 2002; Kuva Padletin kuvapankki

Matin pahantapaisuuden todettiin 1900-vaihteeseen asti johtuvan ympäristövaikutuksista huonosta kasvatuksesta, kotioloista sekä köyhyydestä. 1900-vaihteen jälkeen syyksi todettiin ominaisuuksien ja turmiollisuuden perinnöllisyys ja orgaaniset poikkeavuudet.

Pahatapaisia suojeltiin segregaation keinoin, eriyttämällä ja eristämällä normaaleista lapsista ja nuorista omiin luokkiin ja laitoksiin 1800 -loppuun asti. 1900-vaihteesta eristyksen syynä oli uhka yhteiskunnalle.

Lähteet: Kivirauma 2008; Moberg ym. 2005; Valta 2002

Lähde: Valta 2002

1852-1879 Köyhäinhoito

1886 Kansakouluasetus

1879 Kunnallinen vaivaishoitoasetus

1898 Kansakouluasetuksen piirijako, koulut maaseudulle

1901-1921 Apukoulut, eristetyt luokat, kasvatuslaitokset, siirtolat

1905 Suojelukasvatuskomitea

1914 Ruumiillisen kurituksen kieltäminen koulussa

1921 Oppivelvollisuuslaki, pakollinen ja valvottu

1924 Laki valtion kasvatuslaitoksista

1925 Kasvatusneuvola kokeilut

Kuva: Vilppulalaisia lapsia niityllä vuonna 1924. Kuva Museoviraston kokoelmista. Kuva: Vilho Luodelahti

Lähteet: Kivirauma 2008; Ladonlahti 2019a; Moberg ym. 2005; Valta 2002

Lähteet:

Salenius, 2023, s. 20

Kansakoulun kolmanteen vuoteen ajoittuva Talvisodan syttyminen ja isän rintamalle lähtö saivat Matin tolaltaan. Luvattomia poissaoloja, näpistyksiä ja tupakointia, joita äiti ei parhaan kykynsä mukaan toimiessaan saanut Mattia lopettamaan. Kouluviranomaiset sekä lastensuojelulain mukaisesti kunnan huoltolautakunnan viranomaiset kävivät jututtamassa Matin äitiä ja antamassa varoituksen. Matin jatkaessa luvattomia toimiaan, lastensuojelukasvatuksen huoltolautakunnassa päädyttiin sijoittamaan "villipoika"-Matti määräajaksi kasvatuslaitokseen. Matti meni kahden kuukauden tutkimusjaksolle Laukaan Järvilinnan vastaanottokotiin ja siirtyi siitä Pernasaaren kasvatuslaitokseen.

Kasvatuslaitoksessa Matti jatkoi kansakouluopintojaan, puoli päivää koulunkäyntiä ja puoli päivää kasvatuslaitoksen työtehtäviä, kuten eläintenhoitoa. Kuri ja kurinpitomenetelmät olivat Järvilinnassa ja Pernasaaressa karuja kenelle vain, Matin ollessa vasta 9-vuotias. Lopulta Matti opiskeli kansakoulun loppuun saakka, ollen 14-vuotias kun pääsi kotiutumaan pidennetyn oppivelvollisuuden vuoksi.

Lähteet:

Moberg, ym. 2015; Salenius, 2023; STM, 2016

1937 Oppivelvollisuuslain siirtymäaika päättyy. Kaikissa maalaiskunnissakin kansakoulun tuli olla kaikkien oppilaiden saavutettavissa. Vanhempien tuli lähettää kyvyiltään "sopeutumattomat" myös kouluun.

1939 Helsinkiin perustettiin Suomen ensimmäinen sosiaalisesti sopeutumattomien ja tunne-elämältään häiriintyneiden tarkkailuluokka, nämä myöhemmin muihin kaupunkeihin.

1939 - 1940 Talvisota

1941 - 1944 Jatkosota

Sotien jälkeen siirtoväen ja rintamamiesten asuttaminen eri puolelle Suomea. Koulujen oppilasmäärät kasvavat muuttoliikkeen ansiosta.

1940-luvulla tiivistä kansakouluverkostoa rakennetaan

1940-luvulla osa-aikainen erityisopetus alkaa eri puolilla Suomea

1946- 1950 Suuret ikäluokat syntyvät

1948 Suojelu- ja parantamisopin professuuri Jyväskylän yliopistoon, Niilo Mäki

1959 Erityisopettajien koulutus alkaa Jyväskylän yliopistossa

Lähteet:

Ladonlahti, 2019b; Moberg, ym, 2015; Valta 2002

1936 Lastensuojelulaki

1943 Lakisääteinen maksuton koululounas

1948 Kouluruokailun järjestäminen pakolliseksi

1948 Lapsilisälaki

1952 Apukouluasetus

1957 Kansakoululaki

1958 Kansakouluasetus

1958 Vajaamielislaki

Lähteet:

Ladonlahti, 2019b; Moberg, ym, 2015; Salenius, 2023; STM 2016

Perheen elämä muuttui talvisodan sytyttyä, sillä isä komennettiin ensimmäisten joukossa autonkuljetustehtäviin rintamalle. Isä palasi rintamalta vakavasti haavoittuneena sekä mieli lopullisesti murtuneena. Fyysinen väkivalta perheenjäseniä ja itseään kohtaan sai isän lopulta riistämään itseltään hengen.

Kuva: https://palkjarvi.fi/galleria/picture.php?/1188/category/37

Diagnoosin perusteella Matti pärjää oikeilla tukitoimilla yleisessä ammattikoulussa. Hän saa itseluottamusta, hakee ja tulee valituksi yhteishaussa suorittamaan logistiikan alan ammatillista perustutkintoa yleiseen ammattikouluun.

Lähde: Into ry; Lasten ja nuorten säätiö

1. Diagnosoinnin ja tietoisuuden lisääntyminen asiasta. Tarkempi ymmärrys asioista lisääntynyt

2. Eri tukipalveluiden lisääntyminen: erityisopetus, resurssit, psykologiset ja sosiaaliset tuet

3. Opetusmenetelmät kehittynyt; digitaitojen hyväksikäyttö, erilaisia aikataulutusohjelmia apuvälineenä, muistisovellukset puhelimissa, eriytyvä opetus luokassa, mukautukset

4. Inklusiivinen koulutus - mukauttamiset

5. Vanhemmat ja opettajat yhteistyö lisätty. Tiivimpi yhteistyö

6. Moniammatilliset tukiverkostot koululla - arkiohjaajat, työvalmentajat, psykologit, opo, kuraattori, terveydenhoitaja, omaopettaja.

7. Oppijoiden oikeuksien lisääminen/vahvistaminen; yksilölliset lukujärjestykset, opetussuunnitelmat, erityisjärjestelyt kokeissa - lisäaikaa ja rauhallinen koetila

   
   

Lähteet: Opetusministeriö 2007; OKM 2017

Lähde: Opetusministeriö 2007

Erityisopetuksen strategian 2007 mukaisesti, Matti sai opintoihin monipuolista tukea. Opintojen alussa suunniteltiin tukimuodot. Matille tehtiin määräaikainen erityisen tuen päätös, jotta opinnot etenevät sujuvasti tutkinnon loppuun asti ja laaditaan HOJKS. Opintojen edistymistä seurataan tiiviisti esim. kokein, testein, tuntihavainnot, opintojen eteneminen. Erityisopettaja järjestää pienryhmätyöskentely mahdollisuuksia koululla. Arkiohjaajan tuki on tarjolla työssäoppimisjaksoilla. Osaamisen arviointiin otetaan mukaan mahdollinen mukauttaminen mikä voidaan tehdä koko tutkinnon osasta tai tutkinnon osan osa-alueesta. Mukauttaminen tarvitsee ensin päätöksen erityisestä tuesta mikä Matilla on.

Matilla on tukena koululla koko tukitiimi. Oppimisen tukitiimiin kuuluu ammatillinen, YTO- ja erityisopettaja, sekä opiskelijahuollon tukipalvelut opinto-ohjaaja, kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja ja koululääkäri sekä työpaikkatukena arkiohjaaja.

Lähteet: Ladonlahti 2019c; Opetusministeriö 2007

Kun Matti aloittaa päiväkodin, varhaiskasvatuksen opettaja kutsuu Matin äidin melko pian päiväkodille yhteiseen keskusteluun. Opettaja kertoo Matin levottomuudesta ja pyytää äitiä kertomaan, jos kotona on ilmennyt rauhattomuutta. Keskustelussa sovitaan, että asiaan kiinnitetään huomiota ja huolehditaan Matille lepohetkiä rentoutumishuoneessa jos aistikuormitusta tulee liikaa. Erityisopettaja perehtyy Matin tilanteeseen ja toimii Matin ja perheen tukena.

Perhe jatkaa varhaiskasvatuksen kuraattorin ja neuvolan kanssa asian selvittelyä. Matti saa lähetteen neuropsykologisiin tutkimuksiin, joissa diagnisoidaan ADHD. Kuraattori auttaa perhettä tukien ja palvelujen hakemisessa. Päiväkodissa Matti saa yksilöllistä tukea ja hän saa hyvät valmiudet koulun aloitukseen. Matti myös ystävystyy uusien kavereiden kanssa päiväkodissa.

Peruskoulussa tarjotaan etäyhteydellä valtakunnallisia valinnaiskursseja, käytöshäiriöisiä lapsia suositellaan osallistumaan liikuntaa ja kehollisia menetelmiä painottaville kursseille, kuten "tunnetaitoja junnujumpalla". Peruskoulun viimeisillä luokilla valinnaisaineita voi valita koko EU:n yhteisistä opintokokonaisuuksista. Vuorovaikutus muiden kurssille osallistujien kanssa VR-tilassa, jossa tekoäly kääntää puheen ja tekstin osallistujien äidinkielelle.

Peruskoulun alussa Matti osallistuu mielellään tunnetaitoja vahvistavaan ryhmään, jossa ryhmässä on muita samankaltaisia lapsia. Seitsemänneltä luokalta alkaen Matti saa opiskeluihin tukea kouluvalmentajalta, joka auttaa muun muassa läksyissä ja EU-kielisten kurssien käyttöönotossa.

Nuorten 2. asteen opetuksessa nuorella on oma valmentaja läpi opintojen. Valmentaja etsii ja on yhteydessä tarvittaviin tukikeinoja, kuten oppilashuoltoryhmään tai yksityisiin palveluntarjoajiin.

Korkea-asteen opinnoissa oppimisen erityisen tuen järjestelyt ovat saaneet valtakunnallisesti yhteneväisen ja moninaisen sisällön.

Matti aloittaa sähköasentajan opinnot ammattikoulussa. Oman valmentajan kanssa todetaan opintojen ensimmäisen syksyn aikana, että matemaattisten aineiden takia opinnot eivät suju. Valmentajan vinkistä Matti tutustuu lähihoitajaopintoihin, jotka vaikuttavat sopivimmilta sillä työssä hän pääsee loistamaan vuorovaikutustaidoillaan. Matti aloittaa lähihoitajaopinnot, ja suunnitelmissa on jatkaa fysioterapeutin opintoihin ammattikorkeakouluun.

Wilmaan kirjataan moniammatillisesti ja seuraavassa oppilaitoksessa varhaiskasvatuksesta läpi peruskoulun ja toisen asteen opintojen aina korkeakouluopintoihin saakka päästään heti alusta alkaen kiinni miten aikaisemmin on toimittu.

Yhteiskunnassa valtaväestön asemassa olleet täysin suomalaistaustaiset vähentyvät, lapsista enenevän määrän jompikumpi vanhempi on taustaltaan ei-kantasuomalainen.

Maahanmuuton ansiosta yhteiskunta ja koulu ovat kulttuurisesti moninaisia. Yhteiskunnassa yksilöiden moninaisuus koetaan voimavarana, enää ei pakoteta ihmisiä ahtaisiin stereotyyppisiin rooleihin. Tämän ansiosta käytöshäiriöisiin lapsiin ja heidän perheisiin aikaisemmin liitetty stigma on hälventynyt.

Lähteet:

Raeste, 2024; Suomen virallinen tilasto 2021

Yhteiskunnallisesti 1990-lukua Suomessa leimaa lama. Työttömyys kasvoi, korot nousivat ja perusturvaa sekä julkista sektoria leikattiin. Kouluja lakkautettiin ja palvelujen saatavuus vaikeutui. Apua perheen ongelmiin piti hakea lastensuojelun kautta. 2000-luvulla julkinen sektori, kolmassektori ja markkinasektori alkoivat kasvattaa yhteistyötä. Voittoa tavoittelemattomat järjestöt ja niiden vapaa-ehtoisten tarjoamat palvelut ja vertaistuki auttoivat Mattia ja hänen vanhempiaan jaksamaan.

Palveuparadigman muutos tapahtui 2000 -luvun puolivälistä alkaen, kun Matin haasteisiin ja ongelmiin keskittymisen sijasta alettiin huomioida Matin vahvuuksia ja kykyjä WHO:n ICF-CY -viitekehyksen myötä.

Matin kaltaiset olivat 1990-luvun alussa käytöksensä vuoksi erityisluokalla, koska rajoja rikkovaa nuorta pidettiin vaarallisena yksilönä, jonka toimintaa tuli rajoittaa yhteisön turvallisuuden nimissä. 1990-luvun puolivälin jälkeen heitä alettiin sijoittamaan yleisopetuksen ryhmiin inkluusion periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena oli, että yleisopetuksen oppilaat saavat kokemuksia toisenlaisista oppijoista ja tutustuvat näihin. Toisaalta häirikköä ei haluttu eristää kokonaan muista oppilaista, vaan hänen annettiin harjoitella yhteistyötaitojaan.

Vuosikymmeniä ylläpidetty kaksoisjärjestelmä, jossa erityisopetus ja yleisopetus nähtiin erillisinä toimintoina hajosi hyvin hitaasti. Erityisopettaja siirtyi muutoksen myötä omasta luokastaan tukea tarvitsevien oppilaiden mukana yleisopetuksen tunneille. Koulussa yhä useampi oppilas tarvitsi ja sai erityisopetusta. Erityisopetusta saava oppilas ei ollut enää vammainen tai häirikkö, vaan kuka vain luokasta saattoi kuulua erityisopetuksen piiriin. Tämä vähensi erityisopetuksen leimaavuutta.

Lähteet: Hakala J.T. & Leivo M. 2015, Jahnukainen M. 2012, Moberg et al. 2015

1994 - Salamancan sopimus, velvoittaa inkluusioon.

1994 - Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet, hyvin väljä, toi koulukohtaiset opetussuunnitelmat.

1998 - Perusopetuslaki, yhtenäinen perusopetus, luovuttiin oppivelvollisuudesta vapauttamisesta.

2004 - Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet, velvoittava, yksityiskohtaisemmat sisällöt.

2006 - YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus, kieltää vammaisuuteen kohdistuvan syrjinnän.

2007 - WHO:n ICF-CY -viitekehys, korostaa henkilön kykyä toimia, ei hänen puutteita.

Matti oli jo pienenä vilkas ja meneväinen lapsi, joka ei malttanut pysyä paikoillaan tai kuunnella aikuisten ohjeita. Isosisarukset hoitivat Mattia äidin apuna ja Matin ensimmäiset vuodet sujuivat ilman suurempia ongelmia.

Isä kuoli Matin ollessa 3-vuotias, mikä romutti perheen taloudellisen tilanteen ja aiheutti äidille huolta ja ahdistusta. Perheen täytyi muuttaa yksiöön ja äidin etsiä töitä. Äiti sai töitä siivoojana ja joutui olemaan paljon poissa kotoa niin päivä- kuin ilta-aikaankin.

Viisivuotiaana naapuruston hoitajat pitivät Mattia liian villinä pojanviikarina ottaakseen häntä enää hoitoon. Äiti pyysi Matille kaupungilta hoitopaikkaa. Matille järjestyi paikka kaupungin lastentarhassa, jonne hoitoon otettiin lastensuojelulain mukaisesti sosiaalisin ja kasvatuksellisin perustein valittuja lapsia. Lastentarhojen ryhmäkoot olivat suuria. Opettajille ja hoitajille ei jäänyt riittäviä mahdollisuuksia

ottaa huomioon lasten kasvatustarpeita, joten Matinkaan vilkkauteen ja keskittymisvaikeuksiin ei erityisemmin kiinnitetty huomiota. 1960- ja 1970-luvuilla päivähoidon haasteista kirjoitettiin paljon sanomalehdissä.

Lähteet: Jegorow 2012; Lith 2018; Malinen 2012; Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Kun Matti täytti 10-vuotta, toinen siskoista muutti kesäapulaiseksi sukulaisten maatilalle toiselle paikkakunnalle ja toinen sisko meni kotiapulaiseksi varakkaampaan perheeseen, koska asuminen yksiössä kävi ahtaaksi. Äiti teki pitkiä työpäiviä, joten Matti oli koulun jälkeen usein vailla huolehtijaa ja kuljeskeli kaupungilla muiden avainkaulasten tapaan. Matti liittyi poikaporukkaan, jossa näpistelyt ja koulupinnaus oli yleistä. Kun Matti oli useamman kerran ollut poliisin kanssa tekemisissä, ryhtyi sosiaalityöntekijät miettimään koulukotiin siirtoa. Siitä Matti säikähti, koska oli kuullut kamalia kertomuksia pahamaineisista poikakodeista.

Matti välttyi koulukodilta, sillä hän siirtyi kansalaiskouluun, jossa opiskeltiin enemmän käytännön taitoja, joihin Matti pystyi paremmin keskittymään ja näin koulunkäynnistä tuli kiinnostavampaa aiemman turhautumisen sijaan. Oppikouluun menosta Matti ei haaveillut, eikä siihen olisi ollut varaakaan. Kansalaiskoulussa poikia valmistettiin ammattiin esimerkiksi

metallitöiden ja veistonopetuksen muodossa. Matti osoittautuikin käsistään käteväksi ja nopeasti käytännön työtä oppivaksi, kuten isänsäkin oli ollut. Matti siirrettiin kansalaiskoulun toiseksi vuodeksi pois tarkkailuluokalta, kun siellä tarvittiin tilaa oppilaille, joilla oli Mattia enemmän sopeutumisvaikeuksia.

Lähteet: Kivelä 2016; Kotiliesi 2012; Reijula 2018; Vaskimo 2012

Maalta suuntautui suuri muuttoliike kaupunkeihin, joissa oli pulaa asunnoista. Kerrostalolähiöitä rakennettiin ratkaisuksi asuntopulaan. Suomesta muutettiin myös Ruotsiin paremman elannon toivossa.

Sosiaaliset ja taloudelliset luokkaerot olivat suuria. Toisaalta Suomessa elettiin kaupungistumisen nousukautta, jossa perheet hankkivat televisioita ja muita muotitavaroita. Toiset perheet puolestaan sinnittelivät syrjäisissä betonilähiöissä hyvinkin köyhissä oloissa. Nuorisorikollisuus lisääntyi ja jengi-ilmiöt syntyivät.

Uudet radikaalitkin aatteet saivat aikaan kansanliikkeitä ja haastoivat yhteiskuntaa muutokseen.

1970-luku öljykriisi, koko yhteiskunnan taloudellinen taantuman.

1960-luku Pohjoismaissa syntyi normalisaatioperiaate, jossa vammaisille pyritään mahdollistamaan samanlainen tavallinen arki kuin muillekin ihmisille. Normalisaatioperiaate toimi integraatioajattelun pohjana. 1970-vaihteessa erityisopetusta alettiin toteuttaa vähiten rajoittavan ympäristön periaatteen mukaan. Aiemmin ongelman oltiin nähty sijaitsevan vain oppilaissa, mutta tuolloin myös ympäristön merkitykseen alettiin kiinnittää huomiota.

Lähteet: Maaseudun tulevaisuus 2021; Mannerheimin Lastensuojeluliitto; Moberg ym. 2015; Reijula 2018; Yle 2020

1957 Kansakoululaki

1958 Kansakouluasetus

1959 YK:n lapsen oikeuksien julistus (ei sitova)

1968 Peruskoulun puitelaki

1973 Laki lasten päivähoidosta

1973 Asetus lasten päivähoidosta

Lähde: Moberg ym, 2015

Matti ja Liisa muuttivat perheineen 1950 Ruotsiin, sillä Matti halusi katkaista kaikki siteet Suomeen ja etenkin koulukodin jättämiin traumoihin. Matti jatkoi Ruotsissa tehdastyössä ja eteni vuoropäälliköksi.

Lähteet:

Salenius, 2023; STM, 2016

Into ry. https://www.intory.fi/etsiva-nuorisotyo/mita-on-etsiva-nuorisotyo/

Jahnukainen M. toim. (2012). Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa. Osuuskunta Vastapaino

Jahnukainen, M. (2021). Erityisopetus ja oppivelvollisuus : Kansakoulun marginaalista yleisopetuksen yhteyteen. Koulu ja menneisyys , s. 38-65. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/f0f60f28-cc61-43ff-85d5-df06fda858a5/content

Jegorow, S. (2012). Lasten päivähoitojärjestelyjen tie on ollut pitkä ja kuoppainen. Saatavilla 21.5.2024 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/05/11/paivahoidon-keskustelussa-lapsen-edulla-hintansa

Kivelä, M. (2016). 60-luvun poikakodin asukas muistelee "orjuutta": Turpiin tuli ja herkästi. Saatavilla 21.5.2024

https://www.ess.fi/paikalliset/231716

Kivirauma, J. (2008). Poikkeavat oppilaat kansakoulun marginaalissa ennen oppivelvollisuutta. Teoksessa J. Kivirauma (toim.) Muuttuvat marginaalit: Näkökulmia vammaistutkimukseen (s. 82-98). Kehitysvammaliiton tutkimuksia 1/2008. Helsinki: Kehitysvammaliitto. https://www.kehitysvammaliitto.fi/wp-content/uploads/kehitysvammaliiton-tutkimuksia-1.pdf

Matti oli vilkas, kerkeäväinen ja itsepäinen lapsi. Äiti ei pysynyt Matin perässä, eikä saanut Matin käytöstä kuriin.

Monien muiden perheiden tavoin onni rikkoontui isän kuoleman vuoksi Matin ollessa 7-vuotias. Se tarkoitti köyhyyttä ja niukkuuden jakoa, muuttoja ja sisarusten osallistumista perheen elatukseen yksinhuoltaja äidin apuna. Äiti ei pystynyt huolehtimaan lapsista niin kuin ennen, sillä elannon hankkiminen vei aikaa ja voimia.

Kuva: Lapset syövät nauriita Kirvun Tietävälässä 1900-luvun alkupuolella. Kuva: Liina Cantell / Karjalaisen osakunnan kokoelma / Museoviraston Kuvakokoelmat (KK4878:271)

Erityisopetus

Yhdenvertaisuuslaki

Opetussuunnitelman perusteet (OPS)

Koulutuksen järjestäjän velvollisuudet

Erityisen tuen järjestämisvelvollisuus koulussa; erityisopetus, avustajapalvelut, psykologi, kuraattori

Tuen portaat; yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki

Lähde: Opetusministeriö 2007; OKM 2017; Pesonen & Äikäs, 2020

1975 Matti oli oppivelvollisuutensa suorittanut. Myös kansa-ja kansalaiskoulut vaihtuivat samoihin aikoihin peruskouluiksi asteittain koulu-uudistuksen myötä.

Ammattikouluun Matti ei mennyt, koska oli tarve päästä heti tienaamaan. Kansalaiskoulussa saadun metalliopin ansiosta Matti sai töitä konepajalta apumiehenä.

Lähteet: Kivelä 2016; Vaskimo 2012

Ladonlahti, T. (2019a). Erityiskasvatuksen historia osa I. Luentotallenne 7. Kesto 12:15. Erityispedagogiikanperusteet -kurssimateriaali. Jyväskylän avoin yliopisto. https://moniviestin.jyu.fi/ohjelmat/erillis/avoin/erityispedagogiikka/erip101-2/luento-7

Ladonlahti, T. (2019b). Erityiskasvatuksen historia osa II. Luentotallenne 8. Kesto 15:35. Erityispedagogiikan perusteet-kurssimateriaali. Jyväskylän avoin yliopisto. https://moniviestin.jyu.fi/ohjelmat/erillis/avoin/erityispedagogiikka/erip101-2/luento-8

Ladonlahti, T. 2019c. Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Luentotallenne 10. Kesto 10:10. Erityispedagogiikanperusteet -kurssimateriaali. Jyväskylän avoin yliopisto. https://moniviestin.jyu.fi/ohjelmat/erillis/avoin/erityispedagogiikka/erip101-2/luento-10

Luento 10 - Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki — Moniviestin (jyu.fi)

Lith, P. (2018). Varhaiskasvatuksen markkinat. Saatavilla 21.5.2024 https://www.hyvinvointiala.fi/wp-content/uploads/2018/09/hyvinvointialavarhaiskasvatusny.pdf

Maaseudun tulevaisuus (4.12.2021). Puoli miljoonaa suomalaista muutti maalta kaupunkiin noin 50 vuotta sitten. Saatavilla 21.5.2024 https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/lukemisto/8aec8f62-3509-5c28-bc51-6f581fe5c32d

Mannerheimin Lastensuojeluliitto. (n.d.) Tutustu MLL:n historiaan. Saatavilla 21.5.2024 https://www.mll.fi/historia/1960/

Moberg, S., Hautamäki, J., Kivirauma, J., Lahtinen, U., Savolainen, H., Vehmas, S. (2015). Erityispedagogiikan perusteet. (3. uudistettu painos). PS-kustannus. 

Opetusministeriö. (2007). Erityisopetuksen strategia. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:17. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79498/tr47.pdf

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2017. Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa. Kehittämisryhmän loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:34.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80629/OKM_34_2017.pdf

Pesonen, H. & Äikäs, A. (2020). Perusopetuksen oppilas vaativan monialaisen tuen keskiössä. https://www.tuvet.fi/vaativa-erityinen-tuki/

Raeste, J.-P. (2024). Hurja lasku.

https://www.hs.fi/talous/art-2000010098112.html

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/103352/1526041274.pdf;jsessionid=D86BD96185962A4A95AA3BB48D220E7A?sequence=1

Salenius, P. (2023). Koulukotisijoitus ja miehen identiteetin muodostuminen. Jyväskylän yliopisto, väitöskirja. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/86850/978-951-39-9560-7_vaitos16062023.pdf?sequence=1&isAllowed=y

STM. (2016). Lastensuojelun sijaishuollon epäkohdat ja lasten kaltoinkohtelu 1937 - 1983.

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74821/Rap_2016_22.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Suomen virallinen tilasto. 2021. Väestöennuste [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus.
Saatavilla 18.5.2024 https://www.stat.fi/til/vaenn/2021/vaenn_2021_2021-09-30_tie_001_fi.html

Valta, J. (2002). Ongelmaoppilaat Oulun kansakoulussa vuosian 1874-1974. Oulu University press. https://urn.fi/URN:ISBN:9514267869.

Vaskimo, A. (2012). Naisia työssä: Kerro tarina 1960-luvulta. Saatavilla 21.5.2024 https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/naisia-tyossa-kerro-tarina-1960-luvulta/

Yle. (2020). Sitruunasoodaa ja Tenavatuokio. Miltä tuntui lapsuus 1960-luvulla? Saatavilla 21.5.2024 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/01/24/sitruunasoodaa-ja-tenavatuokio-talta-tuntui-lapsuus-1960-luvulla