1.    Yleisimpiä liuottimia ovat puhdas vesi, asetoni ja bensiini.

2.    Veteen liukenee esim, suola ja sokeri.

3.    Bensiiniin liukenee öljyt ja rasvat.

4.    Teen pitää olla kuumaa ja sitä pitää sekoittaa.

5.    Kylläinen liuos tarkoittaa sitä, että siihen ei voi liueta ainetta yhtään enempää, eli se on täysi.

6.    Yhdisteen koostumusta kuvataan kemiallisella kaavalla. Veden kaava on H2O. Yhdisteen pienin rakenneyksikkö on molekyyli. Tämän vuoksi seos ei ole yhdiste, koska seoksen komponentit eivät ole kemiallisesti sitoutuneet toisiinsa.

7.    Siinä on se väärä, että se oikeasti liukenee.

8.    Voi, koska se on vain kylläinen sokerille.

9.    Yhteistilavuus 98ml sen takia, koska etanolin tilavuus on pienempi kuin veden.

10.  1. Molempiin lasiin voisi lisätä vettä, jolloin selviäisi kummassa on enemmän nestettä. Se jossa on enemmän on vesi. 2. Kun keität nesteitä etanoli kiehuu nopeammin. 3. jäädyttäessä etanoli jäätyy hitaammin. 4. Rasva liukenee etanoliin muttei veteen.

 

1.    50ml/5050ml x 100= 0,99%

2.    50g/1050g x 100%= 4,76%

3.    20dl x 10= 200dl/20l, 0,5dl x 10= 5dl, tarvitaan 5dl pesuainetta, jotta saadaan 20litraa pesuainetta

4.    5000g/100= 50g, 50g x 0,04= 2g, hiiltä on viidessä kilossa on 2grammaa hiiltä.

5.    5000ml/100 x 2,5= 125ml, öljyä lisätään bensiinin sekaan 1,25dl.

6.    450kg/5000kg x 100%= 9%, Mangaanin massaprosentti on 9%.

7.    1dl x 6= 6dl, Vettä tulee 6dl.

8.    0,5l x 9= 4.5l, Puolesta litrasta tiivistettä tulee 4,5litraa mehua.

9.    10/97,5%= 0,102l, 2,5 x 0,102l= 0,255d, bensiiniä on 7,45l ja öljyä on 2,55dl.

10.  20dl/100 x 16%=3,2dl, 3,2dl/5= 0,64dl, 0,64dl x 100= 64dl, eli vettä lisätään 4,4litraa.

 

 

1.    Käyttöturvallisuustiedotteella viestitään kemikaalin ominaisuuksista ja vaaroista.

2.    Sen voi esimerkiksi tehdä tuotteen valmistaja tai maahantuoja.

3.    Sen pitää löytyä kemikaalin välittömästä läheisyydestä.

4.    Turvallisuustoimenpiteitä osoittavat standardilausekkeet.

5.    Vaaraa osoittavat standardilausekkeet.

6.    Etiketissä pitää mainita kaikki kemikaalin ominaisuudet ja vaarallisuudet, myös ohjeet miten toimia, jos sitä vaikka joutuu iholle.

7.    huuhtelen silmää ja kasvoja veden alla.

8.    ASA-rekisteri on syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri.

9.    a. Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot.

b. Vaaran yksilöinti.

c. Koostumus ja tiedot ainesosista.

d. Ensiaputoimenpiteet.

e. Palontorjuntatoimenpiteet.

f. Toimenpiteet onnettomuuspäästöissä.

g. Käsittely ja varastointi.

h. Altistumisen ehkäiseminen ja henkilönsuojaimet.

i. Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet.

j. Stabiilisuus ja reaktiivisuus.

k. Myrkyllisyyteen liittyvät tiedot.

l. Tiedot vaarallisuudesta ympäristölle.

m. Jätteiden käsittelyyn liittyvät näkökohdat.

n. Kuljetustiedot

o. Lainsäädäntöä koskevat tiedot.

p. Muut tiedot.

 

10.  LD50 (myös LD₅₀) on aineen myrkyllisyyden mittayksikkö. LD50 on annos, joka tappaa puolet koe-eläimistä kokeen aikana.

 

1.    Huuhtelen vedellä pois.

2.    Vien sen pienjäteasemalle.

3.    Aine on palovaarallinen.

4.    ainetta nieltynä 529 920mg olisi tappava määrä.

5.    Eläimille kyllä, mutta ei ympäristölle.

6.    Muovinen suljettu astia riittää.

7.    ei väliä, kunhan ei ole tulen tai muun todella kuuman lähellä.

 

1.    Koulustani löytyy mineraalitärpättiä ja asetoonia.

2.    käyttöturvallisuustiedotteet on asiamukaisesti sijoitettu työpaikallani.

3.    Opettajat

4.    Herkästi syttyvä, haitallinen, ympäristölle haitallinen ja kroonisesti haitallinen.

5.    R11, R21/22 ja R58.

6.    S2, S16, S21, S38 ja S46, 

7.    Ei ole.

 

 

1.    Hapetus-pelkistysreaktio on kemiallinen reaktio, jossa yksi tai useampi elektroni siirtyy kokonaan tai osittain atomilta toiselle. Tällaisessa reaktiossa toinen reaktion osapuolista, elektroneja luovuttava aine, hapettuu ja toinen, elektroneja vastaanottava aine, pelkistyy. Hapettuvaa ainetta kutsutaan pelkistimeksi, koska se pelkistää toisen aineen, ja pelkistyvää ainetta hapettimeksi, koska se vastaavasti hapettaa toisen aineen.

2.    Helpoiten hapettuu litium ja helpoiten pelkistyy platina. Pb eli lyijy on jaloin ja epäjaloin on Al eli alumiini.

3.    vetyä epäjalommat metallit hapettuvat suolahapossa. Vetyä jalommat metallit eivät reagoi suolahapossa. Vetyä ennen olevat metallit ovat epäjaloja ja vedyn jälkeen olevat metallit ovat jaloja ja sen takia se kuuluu siihen.

4.    a. Ei tapahdu

b. Tapahtuu

c. Ei tapahdu

d. Tapahtuu

e. Tapahtuu

 

 

1.    Aineen kolme olomuotoa ovat Kiinteä, neste ja kaasu.

2.    a. Sitoutuu

b. Vapautuu

c. Vapautuu

d. Sitoutuu

e. Vapautuu

f. Sitoutuu

 

3.    Sulamispiste on se piste kun kiinteä aine sulaa ja kiehumispiste on se piste kun neste höyrystyy.

4.    Vesi on yhtä lämmintä aina kun se on saavuttanut kiehumispisteen. eli 100´C.

5.    Se näkyy, koska ilma mitä puhallamme kehosta pois on kosteaa ja ilma on kuiva ja kylmä, jonka takia se höyrystyy.

6.    Vesi pullon pinnalle kertyy pisaroita sen takia, koska se on kylmempi kuin huone ilma, jonka takia lämpö tiivistyy pullon kylkeen pisaroiksi.

7.    Sellaisia syntyy yleensä sen takia, että kesken pakkasten tulee 0´C keli, jolloin lumi sulaa ja seuraavana päivänä pakkasen takia jäätyy.

8.    Vesi jäätyy, vesi sulaa, hengitys höyrystyy, keittäessä jotain osa keitetystä aineesta tiivistyy.

9.    Sekä että, Yleensä energia esimerkiksi sulamiseen saadaan aurinkosta.

10.  Mount Everestillä vesi alkaa kiehua jo 69 Celcius asteessa  matalan paineen takia.