Haaste: verkostoyhteistyön parantaminen Hus/ Hki sosiaalityö, asiakkaan oman äänen kuuleminen

Ratkaisu: lastenpsykiatrian perhetutkimusten hyödyntäminen, somatiikan perhetilanteen kartoituksen hyödyntäminen,

Apotin kautta pystytään reitittämään tietoja vanhempien luvalla, verkostotapaamisten sisällön pohtiminen, sosiaalityöntekijöiden Hus/Hki ja perheen tapaaminen; hoitoneuvottelujen sisältö, systeemiseen viikkokokoukseen osallistuminen

Onnistumiset yhteistyössä: Verkostotapaaminen järjestettiin kyseisessä casessa.

Yhteistyön katkonaisuus eri toimijoiden välillä

Juurisyy: Pirstaleisuus ja työntekijävaihdokset

-Siirtymävaiheissa jokainen kiinnittää huomiota tiedon siirtymisen tärkeyteen.

-Vaihdot ja siirrot saatetusti niin pitkälle kuin se omasta positiosta on mahdollista.

-Huolehditaan, että tiedossa on kaikki toimijat, nimet ja yhteistiedot.

Haasteet:

Perheen sitoutumattomuus vapaaehtoisiin palveluihin

Yhteisen tavoitteen puuttuminen

Toisen vanhemman äänen/näkemyksen puuttuminen (harvinainen tulkkaus ja oma motivaatio)

Yhteistyön katkonaisuus eri toimijoiden välillä

Palvelujärjestelmän pirstaloisuus

Osa perheen riskitekijöistä jäänyt näkymättömiin/tarttumatta

Onnistumiset yhteistyössä:

Perhe saanut vahvaa tukea ja palveluja.

On tehty hyvää yhteistyötä eri vaiheissa.

Perheen tilanteessa on nähty myös paljon kehitystä.

Ratkaisut:

-suunnitelmallista ja ennakoitua verkostoneuvottelutyöskentelyä

-jalkautuvaa parityötä esim perhetyö+sairaanhoitaja

-perheet paikalla verkostoneuvotteluissa jotta tietävät missä mennään, perheiden toimintatapojen muuttaminen kotona

Haasteet:

-aikatauluttaminen, kiire, resurssit,

-palvelut ei kohtaa tarvetta/toiveita

Onnistumiset yhteistyössä:

-aikaa yhteistyölle

-avointa keskustelua verkostoneuvottelussa; kuka on tehnyt mitä, mitä seuraavaksi tehdään ja kenen toimesta

-tietoa asiakkaan kanssa työskentelevistä työntekijöistä (suorat yhteystiedot)

-Luottamuksellisen suhteen luominen asiakkaaseen varhaisessa vaiheessa.

-Viranomaistyöstyö: pidetään palaveri, jossa etsitään yhdessä ratkaisuja perheen tilanteeseen

Haasteet:

-Hankaluus vastaanottaa tukea/luottamuspula asiakkaan taholta, sosiaalihuollon työntekijöiden kokemus siitä, ettei perhe ole autettavissa heidän keinoin. Toinen haaste, että asiakkaaseen ei ole saatu kontaktia. Tilanne kriisiytynyt, kun perhetyöntekijä on puhunut asiakkaalle sijoituksesta.

Onnistumiset yhteistyössä: Liikkuvan avohoidon ja perhetyön tapaamiset onnistuivat työskentelyn alkuvaiheessa.

Aktiivinen viestintä riittävän varhain, työkori, puhelut ennen neuvottelua, yhdessä tekeminen, asioiden ja ymmärtämisen riittävä varmistaminen

Haasteet ja miksi?

Tiedonkulun ja kommunikaation puutteet. Miksi: epätietoisuus palveluista ja toisten tekemisestä -> yhteistyön vähäisyydestä -> yhteisen kielen puuttumisesta (monessa merkityksessä)

Onnistumiset yhteistyössä:

Tehtiin (lopulta) yhteinen kotikäynti, jolla epäselviä asioita ratkottiin (terveyssosiaalityöntekijä osallistui etänä).

Siirtymävaiheet haasteelliset -> Terveydenhuollon palvelut päättyneet ja asiakkuus siirtynyt oppilashuoltoon. Terveydenhuollon palvelut siiloutuneet. Perhe on jäänyt yksin. Perhesosiaalityö ei ole ollut yhteydessä terveydenhuoltoon, koska ei ole saanut lupaa tähän vanhemmilta. Terveydenhuollossa: onko tavattu vanhempia?

Ratkaisut:

Terveydenhuollon prosesseja voisi yrittää kiirehtiä ja lisätä tietoa prosessien välillä, hyvät kirjaukset apotissa.

PTA:n yhteys terveydenhuoltoon, joka voi tukea terveydenhuollon toimista lapsen edun mukaisesti. PTA laaja-alaisempi ja enemmän aikaa PTA:lle. Psykoedukaatio helpottaisi vanhempaa tekemään yhteistyötä ja verkostot voisivat toimia paremmin perheen ja lapsen edun mukaisesti. Vanhemmat tulisi ohjata omaan lääkärin arvioon. Koko perhe tulisi ottaa huomioon ja tavata molempia vanhempia -> enemmän aikaa perheen kuulemiselle.

Perhetutkimus terveyssosiaalityössä, joka olisi tärkeä jotenkin sisällöllisesti välittää perhesosiaalityöhön.

Onnistumiset yhteistyössä:

Ei ollut lastenpsykiatrian ja perhesosiaalityön yhteistyötä.