<?xml version="1.0"?>
<rss version="2.0">
   <channel>
      <title>3. Uhanalaiset kosteikot by </title>
      <link>https://padlet.com/iisakki_kettula14/oymjwo1lhryo</link>
      <description></description>
      <language>en-us</language>
      <pubDate>2017-10-10 07:12:01 UTC</pubDate>
      <lastBuildDate>2024-07-25 14:32:34 UTC</lastBuildDate>
      <webMaster>hello@padlet.com</webMaster>
      <image>
         <url></url>
      </image>
      <item>
         <title></title>
         <author>jenni_k_evala</author>
         <link>https://padlet.com/iisakki_kettula14/oymjwo1lhryo/wish/195466584</link>
         <description><![CDATA[<div>kosteikot ovat tärkeitä monimuotoisuuden säilyttäjiä. Niissä elää myös runsas ja monipuolinen lajisto.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2017-10-10 07:16:36 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/iisakki_kettula14/oymjwo1lhryo/wish/195466584</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Yleistä</title>
         <author>eetwartti1812</author>
         <link>https://padlet.com/iisakki_kettula14/oymjwo1lhryo/wish/195466748</link>
         <description><![CDATA[<div>Kosteikko on yleisnimitys luontotyypeistä, jotka sijoittuvat kovanmaan ja avoveden välille. Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät ja vettyneet matalat maa-alueet, matalat järvet ja merialueet, suot, tulvametsät ja virtaavat vedet. Kosteikot tarjoavat kasvualustan monille eläin- ja kasvilajeille ja ne voivat toimia puskurina tulva-alueilla ja estää voimakkaat ja äkilliset tulvat. Sateet, valuma-alueelle tulevat vedet, alueen maaperä ja maanpinnan korkeuserot sekä veden haihtuminen muodostavat kosteikkojen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Hydrologia">hydrologiset</a> olosuhteet.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2017-10-10 07:17:13 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/iisakki_kettula14/oymjwo1lhryo/wish/195466748</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Suojelu</title>
         <author>iisakki_kettula14</author>
         <link>https://padlet.com/iisakki_kettula14/oymjwo1lhryo/wish/195467294</link>
         <description><![CDATA[<div>Ramsarin sopimus on kansainvälinen sopimus kosteikkojen ja vesialueiden suojelusta. Floridassa,, Yhdysvalloissa sijaitseva Evergladesin valtava rämealue kuuluu UNESCO:n maailmanperintöluetteloon.  </div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2017-10-10 07:19:31 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/iisakki_kettula14/oymjwo1lhryo/wish/195467294</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Uhanalaisuus</title>
         <author>eetwartti1812</author>
         <link>https://padlet.com/iisakki_kettula14/oymjwo1lhryo/wish/195467304</link>
         <description><![CDATA[<div>  Kosteikot ovat yksi arvokkaimmista ja uhanalaisimmista luontotyypeistä maapallolla. Suot, umpeen kasvavat järvet, tulvaherkät alueet, matalat merenlahdet, veden peittämät ranta-alueet ja mangoverannat, ovat kaikki uhanalaisia luontotyyppejä.  </div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2017-10-10 07:19:35 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/iisakki_kettula14/oymjwo1lhryo/wish/195467304</guid>
      </item>
      <item>
         <title></title>
         <author>juholeivo01</author>
         <link>https://padlet.com/iisakki_kettula14/oymjwo1lhryo/wish/195467930</link>
         <description><![CDATA[]]></description>
         <enclosure url="https://padletuploads.blob.core.windows.net/prod/224870266/1b739368b4a1c1bbbe841502b9850fd5/kosteikko.png" />
         <pubDate>2017-10-10 07:22:10 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/iisakki_kettula14/oymjwo1lhryo/wish/195467930</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Mangrovemetsät</title>
         <author>jenni_k_evala</author>
         <link>https://padlet.com/iisakki_kettula14/oymjwo1lhryo/wish/195468396</link>
         <description><![CDATA[<div>Ovat puiden ja pensaiden muodostamaa tiheää kasvillisuutta, jota kasvaa trooppisilla alueilla jokisuistoissa ja suojaisilla merenrannikoilla. Mangrovemetsiä on tuhoutunut viimeisien kymmenien vuosien aikana n. 20%. Niitä on tuhonnut mm. rantojen rakentaminen ja katkaravut. Mangrovemetsät suojelevat ranta-alueita mm. tulvilta, hirmumyrskyiltä ja koralliriuttoja.</div>]]></description>
         <enclosure url="http://www.pitara.com/wordpress/wp-content/uploads/2001/07/mangrove-forest.jpg" />
         <pubDate>2017-10-10 07:24:19 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/iisakki_kettula14/oymjwo1lhryo/wish/195468396</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Kosteikkojen kunnostus</title>
         <author>juholeivo01</author>
         <link>https://padlet.com/iisakki_kettula14/oymjwo1lhryo/wish/195468460</link>
         <description><![CDATA[<div>Kosteikkoja on kunnostettu suomessa ja muualla maailmassa niiden luontoarvojen vuoksi. <br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2017-10-10 07:24:35 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/iisakki_kettula14/oymjwo1lhryo/wish/195468460</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Alueiden yleisyys</title>
         <author>jenni_k_evala</author>
         <link>https://padlet.com/iisakki_kettula14/oymjwo1lhryo/wish/195471763</link>
         <description><![CDATA[<div>Suurin osa kosteikoista sijaitsee keskileveyksillä, koska viileän ilmaston vuoksi sadanta on suurempaa kuin haihtuminen. Lähes 80% maailman soista sijaitsee Länsi-Siperiassa ja Pohjois-Amerikassa. Maailman kosteikoista n. 25% sijaitsee Kanadassa, jonka pohjoisosissa on suuria suoalueita. Uudessa-Seelannissa ja Australiassa alkuperäisistä kosteikoista on jäljellä enää vajaa 10%. Suomessa vajaa 10%<br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2017-10-10 07:38:30 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/iisakki_kettula14/oymjwo1lhryo/wish/195471763</guid>
      </item>
   </channel>
</rss>
