Lisäksi omien tunteiden sanoittamista ja pohdintaa siitä, mikä tilanteet laukaisee ja mitkä asiat kärjistyneissä tilanteissa vaikuttavat.

Tietämys siitä, miten toiminta vaikuttaa ympärillä oleviin oppilaisiin ja myös häneen itseensä. Pääseekö poika puhumaan tunteistaan kotona tai muille ammattilaisille?

Konkreettisena esimerkkinä: itsesäätely on edellytys sille, että jalkapalloharrastus voi jatkua. Ilman yhteistyötä ja tiimipeliä toiminta joukkueessa ja menestyminen lajin parissa on mahdotonta.

Keskustellen voitaisiin käydä läpi mitä erilaisia mahdollisuuksia naisella olisi tilanteessa, ja minkälaisia vaikutuksia näillä muutoksilla voisi olla. Tuettaisiin naista oivaltamaan itse erilaisia muutoksia, jotka tuntuisivat hänestä hyvältä.

Tavoitetaulu: Poika voi piirtää tai kirjoittaa tavoitteensa, kuten jalkapalloon liittyviä taitoja, ja seurata edistymistään värittämällä taulua aina, kun hän saavuttaa osatavoitteita.

Äänipäiväkirja: Poikaa voi rohkaista äänittämään ajatuksiaan ja tunteitaan treenien tai pelien jälkeen. Tämä tarjoaa hänelle mahdollisuuden reflektoida ilman kirjoittamisen painetta.

Tavoitekeskustelut: Säännölliset keskustelut ohjaajan kanssa auttavat seuraamaan edistymistä. Keskustelujen tueksi voidaan käyttää esimerkiksi "Mitä olen oppinut?" -kortteja, jotka auttavat poikaa tunnistamaan omaa kehitystään.

Ensin auttaisin poikaa tunnistamaan ja paikantamaan itseään. Poika selkeästi pitää jalkapallon pelaamisesta yli kaiken. Koska tämä nousisi keskusteluun joka tapauksessa, puhuisin hänen vahvuuksistaan juuri jalkapallon kautta. Kysyisin vaikkapa hänen lempipelaajaansa.

Sitten siirtyisin haastavampaan osuuteen toteamalla, että jalkapallokin on ryhmässä toimimista ja kuinka poika havaitsee toimintansa vaikutukset. Jos pojan lempipelaaja on vaikkapa Pelé, kysyisin kuinka Pelé pärjäisi ilman toisia pelaajia? Jalkapallo on joukkuepeli ja taitavana jalkapallon pelaajana tämä kuudesluokkalainen poika olisi taatusti hyvä opettamaan muita pelaamaan.

Jalkapallon kautta poika pystyy jäsentämään suhdettaan muihin lapsiin, jolloin hänen vuorovaikutustaitonsa parantuisivat. Tämän seurauksena poika voi tulla paremmin toimeen muiden lasten kanssa, saada kenties useampia kavereita ja ehkä huomioi toiset paremmin. Kirjoitan konditionaalissa, koska tavoitteet onnistuvat tai epäonnistuvat. Tämä tarkoittaa tavoiteseurantaa ja kehittämiskeskusteluita mikäli ongelmia ilmenee.

Pitäisin keskustelua ensisijaisena työvälineenä, mutta apuvälineitä tavoitteen saavuttamiseen löytyy useitakin kappaleita. Kirjoittaminen, piirtäminen, tunnekortit... Näiden käyttöä voisi harkita tavoiteseurannassa.

Lapsille voidaan myös järejestää erilaisia aktiviteetteja, joissa poika näkee, miten muut lapset ovat vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Tämä voisi auttaa ymmärtämään sosiaalisia rajoitteitaan ja herättää halun vahvistaa sosiaalisia taitoja.

• Selvittää vanhempien ymmärrys pojan tilanteesta (tietävätkö he miten pojalla menee koulussa ja mitä hän siellä pärjää) ja lapsen historia, onko kiusaamista ollut ennenkin? Onko se vaikuttanut pojan köytökseen. Tarvitseeko poika apua tämän asian käsittelyyn. Vanhempien kasvatuksellinen tukeminen rajojen asettamiseen sekä pojan tilanteen todellisuuden ymmärtämiseen(pojan oma toiminta vaikuttaa hänen tilanteeseensa) Vanhemmille tieto oppimisvaikeuden omaavan lapsen kasvatukseen

• Mahdollinen toimintaterapian aloitus

• Selvittää lapsen motiivit ja ymmärrys omasta toiminnasta. Tekeekö/toimiiko hän tietoisesti?

• Opettaa lapselle tunnetaitoja ja muita tapoja ilmaista negatiivisia tunteita. Tunnekorttien käyttö. Syy-seurauksen painottaminen. Pettymyksien sietäminen.

• koulupsykologin ja kuraattorin tapaamiset koulussa

• Miettiä, onko nykyinen luokkaympäristö sopiva vai olisiko pienryhmä parempi? Erityisopettaja/koulunkäynnin avustaja mukana tunneilla?

• Liikunnallisuuden tukeminen esimerkiksi harrasteryhmässä (jalkapallo), mahdollisesti pienessä ryhmässä samankaltaisten lasten kanssa. Seurataan kuinka harrastuksen parissa menee, onnistumisen tunteita oman mielenkiinnon kohteen kautta. Stressin ja ylimääräisen energian purkua mieluisen tekemisen parissa.

• Kannustetaan lasta muiden kanssa toimimiseen, ollaan mukana toiminnassa varmistamassa turvallisuus. Opetaan sosiaalisissa tilanteissa toimimista, sanoitetaan onnistumisia ja kehutaan hyvin toimimisessa.

• Aikainen apua, ettei tilanne pahene kasvaessa. Suuri vaikutus tulevaisuudessa pärjäämiseen.

• Mahdollistetaan pojalle osallistumista omiin päätöksiin.