-fysiikan lajeihin pohjautuva simulaatio, joka kuvailee ilmastoa

-mallilla selvitetään millaisia vaikutuksia kasvihuonekaasuilla, lämpötilalla, sademäärällä ja tuulella on ilmakehään ja kylmiin alueisiin

-sillä saadaan selville, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa maapalloon, miten voimakas se on sekä miten se kehittyy

-analysoinnin keinoina käytetään matematiikkaa, fysiikkaa sekä monen eri alan asiantuntijoita

ilmastoskenaariot:

• Vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehitysnäkymiä ilmastonmuutoksen seurauksista.

• Perustuvat erilaisille oletuksille esim. Miten fossiilisten polttoaineiden käyttö vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen tulevaisuudessa?

• Erilaisia lähtöoletuksia kysymykseen syötetään ilmastomalleihin, jolloin saadaan ilmastoskenaarioita.

• Näiden avulla pystytään tutkimaan ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia.

• Ilmastopaneeli IPCC (Intergovernal Panel on Climate Change) laatii ilmastoskenaarioita.

• Skenaariot antavat suuntaa mahdollisille tapahtumille, mutta eivät välttämättä pidä paikkaansa.

Ilmastonmuokkaus

Ilmastonmuokkauksessa käytetään erilaisia tekniikoita, joilla pyritään vähentämään auringosta maapallolle tulevaa säteilyä. Esimerkiksi suolaisen meriveden suihkuttaminen ilmakehään lisää pilviä joka taas lisää maapallon heijastuskykyä ulkopuolelta tulevaa säteilyä vastaan.

• Pääasialliset lähteet:

  • Fossiilisten polttoaineiden (kivihiili, öljy, maakaasu) polttaminen energiantuotannossa, liikenteessä ja teollisuudessa.

  • Metsien hävittäminen (metsäkato), koska puut sitovat hiilidioksidia fotosynteesin kautta.

• Pysyvyys ilmakehässä: 50–100 vuotta

• Pitoisuuden kasvu vuosina 1000–2020: 46 %

2. Metaani (CH₄)

• Pääasialliset lähteet:

  • Maatalous, erityisesti märehtijöiden (lehmät, lampaat) ruoansulatusprosessi ja lannan käsittely.

  • Riisinviljely, joka tapahtuu happiköyhissä olosuhteissa.

  • Kaatopaikat, jätevedenpuhdistamot, sähkön- ja lämmöntuotanto.

• Pysyvyys ilmakehässä: 12 vuotta

• Pitoisuuden kasvu vuosina 1000–2020: 180 %

3. Dityppioksidi (N₂O)

• Pääasialliset lähteet:

  • Typpilannoitteiden käyttö maataloudessa, mikä johtaa typen vapautumiseen maaperästä.

  • Teollisuusprosessit, kuten kemianteollisuus.

  • Metsien polttaminen, kaatopaikat

·         Pysyvyys ilmakehässä: 110 vuotta

·         Pitoisuuden kasvu vuosina 1000–2020: 25 %

-          Meriveden lämpötilan nousu -> lämpölaajeneminen, 12–22 cm merenpinnan nousu vuoden 1870 jälkeen.

-          Vuoteen 2100 mennessä ilman keskilämpötilan odotetaan nousevan 1,1–6,4 °C

Keskeiset muutokset ekosysteemeissä

-          Aavikot ja kuivat ekosysteemit levittäytyvät (=aavikoituminen), sillä pitkät kuivuusjaksot tulevat yleistymään keskilämpötilan nousun vuoksi. Kuivuus heikentää kasvien kasvua ja ekosysteemin tuottavuutta. Esimerkiksi Etelä-Amerikka ja Afrikka.

-          Tundralla ja napa-alueilla suuret jäätiköt, esimerkiksi Grönlanti, alkavat sulamaan lämpötilan noustessa. Se tarkoittaa merenpinnan nousua. Myös ikirouta etenkin Kanadassa ja Venäjällä alkaa sulaa, mikä vapauttaa hiilidioksidia ja metaania ilmakehään. Merijäästä riippuvaiset lajit kuten pingviinit ja jääkarhut kärsivät.

-          Vuoristoissa jäätiköt ovat alkaneet sulaa, esimerkiksi Alpeilla, Kiinassa ja Chilessä. Eliöt siirtyvät ylemmäs. Mutta sopeutumismahdollisuudet ovat rajallisia -> sukupuuttoriski kasvaa.

-          Merissä veden lämpötilan nousu, jäätiköiden sulaminen, happamoituminen (hiilidioksidi sitoutuu meriveteen hiilihappona) ja merivirtojen muuttuminen alkavat vaikuttaa meren eliölajeihin. Perustuotanto voi pienentyä jopa 20 prosenttia. Koralliriutat uhkaavat hävitä. Merenpinnan nousu voi aiheuttaa maalla makean pohjaveden suolaantumista. Vaikutuksia myös kalastukseen ja kalankasvatukseen.

-          Aroilla ja savanneilla lämpötila nousee ja sateisuuden vaihtelut muuttavat kasvillisuuden ja eläimistön koostumusta, mikä vaikuttaa todennäköisesti niiden kykyyn sitoa hiiltä. Ilmastonmuutoksen odotetaan vaikuttavan vaihtelevasti eri laajenemisesta supistumiseen. Esimerkiksi Etelä-Amerikassa savannien odotetaan siirtyvän kohti päiväntasaajaa Amazonin sademetsän alueelle, kun taas Etelä-Afrikassa savannit voivat kaventua umpeenkasvun takia. Eläinten muuttoreitit muuttuvat ja kuivuus voi aiheuttaa ravinnon puutetta. Uhanalaisten nisäkäslajien määrä voi kasvaa ja niiden elinalueet supistua. Nämä muutokset vaikuttavat myös ekosysteemipalveluihin, paikallisiin elinkeinoihin ja luontomatkailuun.

-          Nahkealehtisen kasvillisuuden alueilla kuivuus ja kohoava lämpötila lisäävät aavikoitumista ja eroosiota, uhaten kasvillisuuden alueita. Tämä vähentää kasvien kasvua ja ekosysteemien tuottavuutta. Kuivuus voi muuttaa nämä alueet hiilennieluista hiilen lähteiksi vuoteen 2100 mennessä. Luonnon monimuotoisuus köyhtyy, lajirunsaus vähenee ja sukupuutot lisääntyvät.

-          Metsät: Kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät napoja ja korkeampia alueita kohti. Trooppisilla ja vuoristoisilla alueilla lajisto köyhtyy. Boreaaliset ja lauhkeat metsät voivat hyötyä osittain hiilidioksidin lannoitusvaikutuksesta. Metsäpalot lisääntyvät USA:n länsirannalla, Amazonin sademetsässä, Keski- ja Etelä-Afrikassa, Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Australiassa.

-          Makeat vedet ja kosteikot saattavat kuivua ilmastonmuutoksen seurauksena. Vesistöjen pohjissa voi lisääntyä happikatoa ja veden rehevöitymistä. Kasviplanktonin ja sinilevien määrä kasvaa. Hydrologia, abioottiset prosessit ja eliöyhteisöt voivat muuttua kohoavan lämpötilan vuoksi.

-          Soita on kaikilla mantereilla paitsi Antarktiksella, yleisesti alueilla, joilla sadanta on suurempaa kuin haihtuminen. Joillain suoalueilla sateisuus ja veden määrä kasvaa, mutta jotkut tulevat kärsimään kuivuudesta sekä tulipaloista. Lämpötilan nousu ja veden vähentyminen nopeuttavat biomassan syntymistä ja hajottavia prosesseja turvekerroksessa. Tämä lisää hiilidioksidin ja metaanin vapautumista ilmakehään ja vähentää hiilen kertymistä turvekerrokseen. Kolmannes maaekosysteemin varastoimasta hiilestä on soissa, joten suot muuttuisivat hiilinieluista hiilen lähteiksi.

-          Mannerjäätiköt alkavat sulaa, mikä vapauttaa maaperään varastoituneen hiilen. Maan albedo pienenee (-> Lämpötilan kasvu kiihtyy). Napa-alueiden mannerjäät varastoivat 67,2 % maapallon makeasta vedestä. Niiden sulaessa se vapautuisi meriin.

-          Sukupuuttoriski

Ilmastonmuutoksen seurauksena monet lajit voivat kuolla sukupuuttoon. Erityisesti pohjoisella havumetsävyöhykkeellä, savanneilla, välimerenilmaston alueilla, trooppisissa metsissä, arktisella tundralla, koralliriutoilla ja vuoristoilla olevat eliöt ovat erityisesti vaarassa kuolla sukupuuttoon. 30-70% Euroopan kasvilajeista uhanalaistuu vuoteen 2080 mennessä.

-          Veden määrä lisääntyy lisääntyvien sateiden takia (rankkasateet). Erityisesti talvella Pohjois-Suomessa.

-          Talvella lumen määrä vähenee ja lumipeitteen kesto lyhenee erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa.

-          Talvet lyhenee ja kesät entistä lämpimämpiä (haihdunnan lisääntyminen). ->Kasvien kasvukausi pitenee

-          Tulvien lisääntyminen tietyillä alueilla (Järvi-Suomi)

-          Talvella vedenvirtaamien lisääntyminen -> eroosio, esim. maaperän fosforin lisääntyminen vedessä

-          Suomen luontotyypeistä yli 50 % ovat uhanalaisia, joista erityisesti Etelä-Suomessa olevien osuus on suuri.

-          Luontotyyppien uhanalaisuus riskinä luonnon monimuotoisuudelle.

-          Ilmastonmuutos vaikuttaa kasvillisuuden rakenteisiin ja ekosysteemien jakautumiseen.

-          Muutoksia tapahtuu perinneympäristössä ja maatalousluonnossa, mutta kaupunkiluonnon vaikutukset vielä epäselviä.

-          Tykkylumi eli puiden lumikuorma lisääntyy -> Puut kärsivät

-          Myrskyt, kuivuus ja metsäpalot lisääntyy

-          Kasvillisuusalueet siirtyvät pohjoisemmaksi ja tundra on vaarassa kadota kokonaan Suomesta

Ilmastonmuutoksen hillintätapoja

• veden säästäminen

• kulkuvälineiden valitseminen

• vastuullinen ruokavalio

• jätteenlajittelu

• vastuullinen kuluttaminen

• uusiutuvan energian suosiminen

• energian säästäminen

Ilmastonmuutoksen seurauksiin sopeutuminen

• luonnonkatastrofeihin ja äärimmäisiin sääolosuhteisiin varautuminen

• muuttoliike elinkelvollisille alueille

• HUOM! Sopeutuminen ei saa haitata ilmastonmuutoksen hillitsemistä

Yhteiskunnantaso:

Ilmastonmuutoksen hillintätapoja

• sopimukset ja lainsäädännöt

  • YK:n ilmastosopimus ja sitä täydentävät Kioton pöytäkirja ja Pariisin ilmastonsopimus

  • Euroopan vihreän kehityksen ohjelma Green Peace

    • Esim. hiilinielujen lisääminen ja uusiutuvan energian lisääminen

  • Päästökauppa

  • Teollisuuden ympäristöystävällisyys

Ilmastonmuutoksen seurauksiin sopeutuminen

• yhteiskunnallinen tuki

• ilmastonmuutoksen ennakointi

• ilmastopakolaisuuteen varautuminen

  • siirtyminen elinkelvottomiksi muuttuvilta alueilta

• luonnonkatastrofeihin ja äärimmäisiin sääolosuhteisiin varautuminen

• ravinnonmuutoksiin varautuminen

-ilmastonmuutoksella maa ja metsätaloudelle ja näillä aloilla työskenteleville ihmisille pääasiassa myönteisiä vaikutuksia

mm. pidemmän kasvukauden takia. 

•  lämpimät talvet saattavat kuitenkin aiheuttaa liian aikaista kasvien kukintaa, jolloin niiden lisääntyminen ja kasvu voi häiriintyä, jos pakkaset palaavat lämpimien kelien jälkeen yllättäen.  

• Myös kuivuus ja muut sään ääriolosuhteet aiheuttaa ongelmia 

  -> Alalla työskentelevät joutuvat kärsimään taloudellisesti

-ilmaston lämpeneminen toisaalta vähentää kylmäkuolemia, mutta saattaa vaikuttaa terveyteen negatiivisesti kylmään tottuneissa suomalaisissa 

•  kuolleisuuden todettu lisääntyvän selkeästi keskilämpötilan ollessa yli 20 C, erityisesti alkukesän hellejaksot voivat olla vaarallisia, kun ihmiset eivät ole tottuneet kuumuuteen. 

-Ilmastonmuutos iskee pahemmin köyhiin maihin ja ihmisiin, suomen varallisuuden takia vaikutukset eivät iske yhtä raskaasti väestöön, kuin esimerkiksi kehittyvissä maissa.  

Ilmastonmuutoksen vaikutukset saamelaisiin

-Pohjois-Suomessa ilmaston on ennustettu lämpenevän muuta maata nopeammin, joten Saamelaiset kohtaavat ilmastonmuutoksen vaikutukset aikaisemmin kuin muu maa.

-Ilmastonmuutos uhkaa saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, kuten poronhoitoa. Vaikka suurin osa saamelaisista ei enää saakaan elantoaan perinteisillä elinkeinoilla, on silti todella tärkeää suojella niitä kulttuurin kannalta.

-Myös marjastus ja metsästys kärsivät muuttuvan ilmaston takia.

-Toisaalta matkailun on ennustettu kasvavan Pohjois-Suomeen etelän vähentyvän lumisuuden vuoksi. Myös saamelaisten on ennustettu hyötyvän kasvavasta turismista pohjoisessa. Perinteisten elinkeinojen lisäksi saamelaiset hyödyntävät matkailua jo nyt.

-Saamelaiset ovat muiden alkuperäiskansojen lailla jo pitkään käyttäneet kattavaa luonnontuntemustaan toimintansa ohjenuorana. Ilmastonmuutoksen seurauksena he eivät kuitenkaan enää esimerkiksi pysty ennustamaan minkälaista säätä on luvassa. On vaarana, että perinteistä kalenteria ei kohta pysty lainkaan käyttämään esimerkiksi poronhoidossa.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset talouteen

Maatalous

-   pidentää kasvukaudet

-   kuitenkin voimakkaasti kohoava lämpötila voi aiheuttaa ongelmia siementuotannolle, sateet yleistyvät ja maan vähäravinteikkuus

-  enemmän kysyntää tavaroihin ja hinnat nousevat

Energia

-   sateet lisäävät vesivoimasta saatua energiaa

Rakennukset ja infrastruktuuri

-   tuulet, myrskyt ja tulvat lisääntyvät, infrastruktuuri kärsii

-   rakennusten käyttöikä saattaa lyhentyä

Turismi

-   lumirajan siirtyminen pohjaisemmaksi vie hiihtokeskusten suosion ja turistimäärä vähenee

Ilmastonmuutoksen muut vaikutukset ihmisiin

• Pilvisyys lisääntyy, auringon säteilyn määrä vähenee ja sadepäivät yleistyvät, mikä voi lisätä Suomessa kaamosmasennuksen oireita.

• Keli huononee eli kulkuväylien kulkukelpoisuus huononee.

• Liukkaus lisääntyy, joka puolestaan lisää autoliikenteen, sekä kävelijöiden onnettomuuksia.  

• Ilmastonmuutos vaikuttaa globaalisti talouteen, raaka-aineiden saantiin ja pakolaisuuteen, jotka puolestaan vaikuttavat Suomessa ihmisten hyvinvointiin

Ilmastonmuutoksen vaikutus suomalaisten matkustamiseen

• Tulevaisuudessa Välimeren alueella keskilämpötila tulee nousemaan yli 40 asteeseen, minkä seurauksena liian voimakkaasta UV-säteilystä voi  tulla vakavia terveyshaittoja.

• Korkeat lämpötilat aiheuttavat jatkossa huonoa ilmalaatua ja lämpösaarekeilmiötä.

   -> Suomalaisten matkustuskausi Välimerelle tulee jatkossa painottumaan keväälle ja syksylle, koska silloin lämpötilat ovat suotuisampia ja kuivuus ei ole samanlainen ongelma kesäisin.

• Samaan aikaan matkailu Suomeen lisääntyy etenkin talvisin ja kesäisin, sillä kesät ovat viileämpiä kuin Etelä-Euroopassa ja talvet lumisempia kuin esim. Alpeilla

Vaikutukset ihmisten terveyteen:

-          Erityisesti kaupungeissa asuvat lapset ja vanhukset ovat riskissä terveyshaitoille

-          Ilman-, ruuan- ja vedenlaadun heikkeneminen -> keuhko- ja sydäntaudit, aliravitsemus

-          Kylmyydelle ja lämmölle herkkien kroonisista sairauksista kärsivien sairastavuudelle ja kuolleisuudelle ennustetaan laskua

-          Otsonipitoisuuden kasvu alailmakehässä -> haitat erityisesti astmaatikoille, vanhuksille, ulkotyöntekijöille ja urheilijoille

-          Leudot talvet ja kosteat kesät -> paremmat elinmahdollisuudet punkeille -> borrelioosibakteerin ja puutiaisaivokuumeen leviämisen yleistyminen

-          Malariaa kantavien sääskien yleistyminen lämmön ja kosteuden mukana -> malariariskialueiden kasvaminen (jopa 60% väestöstä riskialueella)

-          Mielenterveysvaikutuset: Pohjoisen synkät talvet -> unenlaadun heikkeneminen ja kaamosmasennus, Lisääntynyt kuumuus -> hellepäivien kuumakuormitus

-          Epäsuorat vaikutukset terveyteen: luonnonkatastrofit, nälänhätä, suuret muutokset ilmastossa -> ilmastopakolaisuus, riskinä ilmastopakolaisten kantamat sairaudet

Vaikutus sukupuoleen:

-          Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat sukupuolittuneita: se vaikuttaa enemmän naisiin kuin miehiin.

-          Tämä vaihtelee ympäri maailmaa (esim. Pohjoisessa ja etelässä) ja siihen vaikuttaa esim. kulttuuri ja taloudellinen toimeliaisuus.

-          Etelässä: Ilmastonmuutos vaikuttaa suuresti maatalouteen, esim. Aavikoitumisella ja sateisuuden muutoksilla voi olla suuria kielteisiä vaikutuksia.

o   Naiset ovat maailmanlaajuisesti vastuussa ruokaa tuottavasta maataloudesta (jossa heillä ennestään huono asema) à toimeentulo entistä hankalampaa

-          Pohjoisessa: Metsästäjille liikkumisen kannalta välttämättömät jäät sulaneet à metsästäminen muuttunut tarpeettomaksi ja miehet menettäneet elättäjän asemansa

o   à on johtanut alkoholismiin ja masennukseen miesten keskuudessa

-          Ilmastonmuutoksen aiheuttaa luonnonkatastrofeja à naisten ja lasten kuolleisuus jopa 14 kertainen miehiin verrattuna

o   Syitä: kulttuurillisten normien takia naisilta voi puuttua tarvittavat taidot selviytyä katastrofitilanteista, esim. katsotaan, ettei kiipeämis- tai uimistaito ole tarpeellisia. Myös epäkätevä kulttuurin vaatima vaatetus voi vaikeuttaa selviytymistä

o   Kuitenkin: joissain tapauksissa enemmän mieskuolemia kulttuurin mukaisen sankarillisen toiminnan takia

-          Ilmastonmuutos aiheuttaa sairauksien leviämistä: naiset sairastuvat todennäköisemmin kuin miehet

o   syitä: mm. koulutuksen puute. Maissa, joissa terveydenhuollon piri on harvinaista, odotetaan naisten hoitavan sairastuneita à lisää sairastumisen riskiä

Vaikutukset eri ammatteihin/ammattikuntiin:

-monia uusia ammatteja: (liittyen ilmastontuhojen hillintään ja ihmisten auttamiseen)

-joitakin ns. vanhanajan ammatteja tulee katoamaan johtuen ilmastotuhoista ja muutoksista ihmisten ja luonnon arjessa

-joistakin ammateista tulee mahdottomia, johtuen kuumista sää- ja ilmasto-olosuhteista (esim. Afrikassa tapahtuva viljely kaakao yms, tai Etelä-Amerikassa tapahtuva viljely)

-tulevaisuudessa myös automatiikkaa ja tekoälyä saatetaan käyttää joihinkin, ihmisiltä mahdottomien ammattien tekemiseen

-lisäksi ilmastopakolaisuuden myötä ihmiset tulevat kärsimään joidenkin tuotteiden pulasta juuri Afrikasta tai muualta kuumalta vyöhykkeeltä tulevista tuotteista

-tuotteiden hinnat nousevat kallistuvien tuotantokulujen takia, jolloin ihmisten ostovoima heikkenee ja tietyistä nykyajan arkisista tuotteista tulee hyvin harvinaisia ja arvokkaita

Miten ilmastonmuutos on vaikuttanut ihmisiin ja asumiseen konkreettisesti

-Ilmastonmuutoksen vaikutuksille erityisen alttiita ovat heikossa asemassa oleva väestö, koska mikäli infrastruktuuri on heikkoa ja väestön tulot ja varallisuus alhaista niin heillä ei ole mahdollisuuksia varautua ilmastonmuutoksen seurauksiin, kuten tulviin tai kuivuuteen. Esimerkki tästä on Sudan, koska maalla ei ole varaa kehittää vesihuoltoa ja maatalousjärjestelmiä vaikka kuivuus lisääntyy ilmastonmuutoksen myötä.

-Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat erityisen selkeitä myös esimerkiksi alueilla jotka ovat lähellä merenpintaa, kuten malediivit. Nouseva meren pinta uhkaa matalia saaria ja niiden asukkaita, sillä heidän täytyy muuttaa pois kodistaan meren pinnan noustessa tarpeeksi ilmastonmuutoksen myötä.

-Bangladesh on yksi maista joka kärsii ilmastonmuutoksen myötä merenpinnan noususta ja monet asukkaat ovat jo joutuneet muuttamaan rannikkoalueilta sisämaahan tai kaupunkeihin.

-Trooppisilla alueilla ilmastonmuutoksen seurauksena hirmumyrskyt ja tulvat yleistyvät pakottaen asukkaan siirtymään koti alueiltaan turvaan.

-Australiassa pitkittyneet helleaallot ovat aiheuttaneet kuivuutta ja metsäpaloja joiden vuoksi koteja on tuhoutunut ja ihmiset ovat joutuneet siirtymään.

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa matkailuun:

-          Sääolosuhteet voivat muuttua ja nämä muutokset saattaisivat muuttaa tietyn alueen sään ennustettavuutta.

-          Esimerkiksi talvilajien harrastettavuus vaikeutuu esimerkiksi Alppien alueella, ja toisaalta myös lisääntyvä kuumuus haittaa Välimeren alueen matkailua.

-          Matka kohteen ilmasto vaikuttaa sen valintaan. Jos ääriolosuhteet lisääntyvät eripuolilla, matkakohteen valinta tulee olemaan aiempaa vaikeampaa.

-          Toisaalta esimerkiksi jos Suomen kesä pidentyisi ja lämpenisi, voisi se houkuttaa matkailijoita Suomeen.

Vaikutus maapallon alkuperäiskansoihin:

-monet kulttuurit tuhoutuvat ilmastomuutoksen mukana

-jotkut joutuvat jättämään kotiseutunsa (esim. Keski-Afrikan alkuperäiskansat)

-jotkut eivät pysty harjoittamaan omaa kulttuuriaan johtuen luonnonolosuhteista (esim. saamelaiset)

-ihmisten pakkomuuton takia ilmastomuutoksen kriittisiltä alueilta, osa alkuperäiskansojen alueista voi siirtyä valtioille ja muille ihmisille

-historia pyyhkiytyy pois

-osa alueista voi jäädä meren alle

-keskeiset alueet saattavat muuttua

-osan elinkeinot katoavat

Ilmastonmuutoksen vaikutukset maailman talouteen:

-          Ilmastonmuutoksen seurauksena saattaa aiheutua jopa 20% lovi maailmantalouteen, erityisesti infrastruktuurin ja maatalouden tuhojen takia.

-          Merenpinnan nousu uhkaa rannikkoalueilla sijaitsevia suurkaupunkeja, joista monet ovat tiheään asuttuja ja taloudellisesti merkittäviä.

-          Lämpötilan ja sateiden muutokset vaikeuttavat maanviljelyä, mikä nostaa ruuan hintoja ja koettelee etenkin köyhempiä maita.

-          Myrskyt ja ääri-ilmiöt voivat aiheuttaa nopeasti valtavia kustannuksia, jotka koettelevat maiden omaa taloutta.

-          Fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoimaloiden teho voi laskea lämpötilan noustessa. Samalla viilennystarpeet lisäävät energiankulutusta.

-          Helteet ja sääilmiöt saattavat häiritä liikennettä ja infrastruktuuria ja nostaa korjauskustannuksia, kuten Ranskan 2003 helleaallossa nähtiin.

-          Ekosysteemien muuttuminen voi johtaa myös vakuutusten hintojen nousuun, joka aiheuttaa lisää kustannuksia sekä julkiselle, että yleiselle sektorille.

-          Kehitysmaat kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista suhteellisesti enemmän, koska taloudelliset kustannukset valtioille saattavat olla valtavan suuria osuuksia BKT:sta.

-          Talousvaikutusten arviointi ja ennustaminen on vaikeaa, mutta päästöjen hillintä ja ilmastoon sopeutuminen voivat alentaa kustannuksia suuresti.