-Demokratia eli kansanvalta levisi Ateenasta moniin kaupunkivaltioihin, mutta se ei ollut kovin tyypillinen valtiomuoto

-Antiikin demokratia oli suoraa ja päätökset tehtiin kansankokouksissa, joissa vapaasyntyisillä, asekuntoisilla, ateenalaisilla miehillä (eli kansalaisilla) oli yhtäläinen ääni- ja puheoikeus

-Kansankokous osallistui lakien säätämiseen ja päätti muun muassa sodasta, rauhasta ja valtion raha-asioista ja erillinen neuvosto valmisteli ja toimeenpani kansankokousten päätöksiä

-Kansalaiset pystyivät toimimaan valamiehinä agoralla eli torilla kokoontuneessa tuomioistuimessa

-Aleksanteri Suuren valloitusten jälkeistä aikaa 323-30 eaa. kutsutaan hellenistiseksi ajaksi, jonka aikana idätäisten ja kreikkalaisten vaikutteiden yhdistelmästä muodostui hellenistinen kulttuuri

-Kaupunkivaltioiden tilalle tuli itsevaltaisesti hallittuja kuningaskuntia

Hellenistisellä kulttuurilla oli suuri vaikutus Rooman valtakuntaan ja Mesopotamiasta ja Egyptistä tuli lopulta sen provinsseja

-katsotaan päättyneen joko Julius Caesarin diktatuuriin 44 eaa., Aktionin taisteluun 31 eaa. tai Rooman senaatin Gaius Octaviukselle myöntämään Augustus-arvonimeen 27 eaa.

-Koko Kreikka liitettiin vuonna 27 eKr. Akhaian provinssina Roomaan

-Roomalaiset ottivat paljon vaikutteita kreikkalaisilta varsinkin filosofiaan, taiteeseen ja teatteriin

-Kristinusko levisi myös juuri Kreikan alueella

-Caesarin adoptiopoika Gaius Octavius nousi Caesarin jälkeen yksinvaltiaaksi hallitsi Roomaa kunnianimellä Augustus 45 vuoden ajan ja hänet korotettiin jumalaksi kuolemansa jälkeen

-Tämän jälkeen myös myöhempiä keisareita korotettiin jumaliksi ja heille rakennettiin temppeleitä

-Länsi-Rooman tuhoutumisen jälkeen keisarius jatkui Itä-Roomassa eli Bysantissa

-Rooman valtakunnan tuhoon ei ole yksittäistä syytä ja historian tutkijat ovat esittäneet lukuisia teorioita syistä sen rappioon ja tuhoon

-Itä-Rooman johdolla pyrittiin yhdistämään Rooman valtakuntaa, mutta yritykset päättyivät arabien valtakunnan nousuun 600-luvulla

-Bysantti oli olemassa vuoteen 1453 asti, kun sen pääkaupunki Konstantinopoli vallattiin turkkilaisten toimesta

-Levisi myös muualle Eurooppaan ja kukoisti 1400-1500 luvuilla

-Renessanssi tarkoittaa uudelleensyntymistä, koska renessanssissa ihailtiin ja löydettiin uudelleen antiikin Kreikan ja Rooman taidetta ja muuta kulttuuria

-Renessanssi näkyi taiteessa, tieteessä, politiikassa ja monilla muilla elämänaloilla

-Ajan oppineet pitivät keskiaikaa kulttuurisesti vähäarvoisempana aikakautena antiikin ja renessanssin välissä

-Saksan Mainzissa painettiin vuonna 1450-luvulla Raamattu ja Psalmit

-Kirjanpainotaito levisi nopeasti ympäri Eurooppaa

-Kirjojen saatavuus parani, niiden hinta laski ja uudet ajatukset kuten humanismi ja reformaatio levisivät nopeasti

-Suunnitteli muun muassa helikopterin, panssarivaunun, aurinkovoimalan ja laskimen

-Kehitti uusia maalaus tekniikoita

-Löytöretkeilijöitä kiinnosti erityisesti kaukoitä, Intia ja Kiina

-Tunnettuja löytöretkeilijöitä ovat mm. Bartolomeu Diaz, joka kulki Afrikan eteläkärjen ympäri, Vasco da Gama, joka löysi Meritien Intiaan ja Kristoffer Kolumbus joka "löysi" Amerikan

-Löytöretkiin kannustivat halu levittää kristinuskoa, halu rikastua, uusien merireittien löytäminen ja uudet markkina alueet ja raaka-aineet

-Tämän mahdollistivat esim. merenkulkua helpottavat keksinnöt, kuten kompassi ja laivojen purjehduskyvyn parantuminen

-Kritiikkiä aiheutti katolisen kirkon maallinen vallankäyttö, varallisuuden kerääntymisnen ja korruptoituneisuus

-Reformaation seurauksena syntyivät protestanttiset kirkot, jotka irrottautuivat katolilaisesta kirkosta

-Reformaation myötä Länsi-Eurooppa jakaantui katolisiin ja protestanttisiin alueisiin

-Uusia protestanttisia kirkkoja olivat esim. luterilainen kirkko, joka alkoi martin Lutherin kirjoittamista teeseistä ja kiistasta katolisen kirkon anekauppaa vastaan

-Tieteellinen vallankumous oli erityisesti luonnontieteiden edistyminen 1500-luvulta 1700-luvulle ja uutta tietoa pyrittiin löytämään havaintojen, kokeiden ja järkiperäisen ajattelun kautta

-Galileo Galilei vakiinnutti aurinkokeskisen eli heliosentrisen maailmankuvan laskelmillaan

-Hän havaitsi kaukoputkellaan Jupiterin kuita, Venuksen vaiheita, auringonpilkkuja, kuun vuoria ja kraattereita

-Tämän ajan merkittävin hallitsija oli Ranskan kuningas Ludvig XIV, joka harjoitti absoluuttista valtaa

-Hän loi itsestään kuvan aurinkokuninkaana, joka tieteen uusimman havainnon, aurinkokeskeisen maailman tavoin hallitsi Ranskaa keskipisteenä

-Hallintokaudella Ranskassa asuvat ihmiset olivat hallitsijan alamaisia, eivät kansalaisia, jotka olisivat voineet vaikuttaa yhteiskuntaan

-Absoluuttiseen valtaan kuuluivat sananvapauden puuttuminen, sensuuri ja poliittiset vangit

-hallitsijan ajateltiin saaneen valtansa suoraan Jumalalta, minkä vuoksi alamaiset eivät voineet arvostella eikä kyseenalaistaa hallitsijan itsevaltaista asemaa

-Tyyli oli mahtipontinen, korosti valtaa ja kuvasi mm. poliittisia ja uskonnollisia aiheita

-Barokki näkyi arkkitehtuurissa, kuvataiteessa, muodissa ja sisustuksessa

-Myös musiikin tyylilaji joka korosti erityisesti mahtavuutta ja valtaa

-katolinen kirkko yritti vahvistaa valtaansa protestantteja vastaan ja aloitti katolisen reformaation, jonka näkyvimpiä ulkoisia merkkejä olivat katolisen kirkon suuruudesta kertovat mahtipontiset barokkityyliset kirkkorakennukset

-taiteen ja muodin tyyli muuttui kevyemmäksi ja värimaailma vaaleammaksi

-Maalaukset muuttuivat epäsymmetrisimmiksi ha kuvasivat kevyttä ja muodikasta elämäntapaa

-Rokokoon aikana posliinin valmistus yleistyi Euroopassa ja koriste-esineet tulivat muotiin

-Kiinalaisen tyylin, posliinin ja silkkikankaiden muodikkuus kertoi kolonialismin ja maailmankaupan vaikutuksesta Eurooppaan

-Antiikin tyylejä jäljittelemällä osoitettiin ihailua Rooman tasavaltaa kohtaan ja levitettiin valistuksen ajatuksia vallan jakamisesta

-Antiikin jäljittelyyn johti mm. 1700-luvulla tehdyt arkeologiset kaivaukset kuten Pompeij

-Iso-Britannia mm. vaati veronmaksua ilman siirtokuntalaisten päätösvaltaa, siirtokunnat katsoivat edustavansa uutta aikaa ja puolustavansa vapautta

-Yhdysvaltain itsenäisyyssota alkoi, kun siitokuntien kapinalliset ja brittiarmeija ottivat aseellisesti yhteen

-Pohjois-Amerikan itärannikolla sijaitsevat 13 siirtokuntaa julistautuivat itsenäisiksi 4. heinäkuuta 1776

-Tämän jälkeen sota kuitenkin jatkui vielä brittien ja siirtokuntien välillä

-britit tunnustivat siirtokuntien itsenäisyyden vasta vuonna 1783

-Perustuslakiin on kirjattu 1700-luvun siirtokuntalaisen kaipaamia vapauksia, kuten vapautta kantaa asetta ja uskonnonvapautta

-Ranskassa vallankumousta edeltäneet olosuhteet olivat kolmannelle säädylle huonot, mikä sai kansan levottomaksi ja tyytymättömäksi

-Ranskassa oli vanhanaikainen talous joka ei edistänyt yhteiskunnan kehittämistä ja valtiolla oli suuret menot

-Päätösvalta oli keskittynyt vain harvoille, aatelistolla oli etuoikeutettu asema, jossa heidän ei tarvinnut maksaa veroja ja korkeat virat keskittyivät aatelistolle

-Maaseudulla nähtiin nälkää katovuosien ja tiukentuneen verotuksen takia ja monet muuttivat kaupunkeihin.

-Valistuksen aate oli vaikuttanut Yhdysvaltain itsenäistymiseen ja demokraattiseen perustuslakiin ennen vallankumousta, mikä innosti ranskalaisia tavoittelemaan muutosta

-Myös osa aatelistosta olivat tyytymättömiä kuninkaan toimintaan ja aatelisto tunsi valistusfilosofien ehdotuksia yhteiskunnan kehittämiseksi

-Koska kansa oli tyytymätöntä kuningas Ludvig XVI kutsui vuonna 1789 valtiopäivät koolle päättämään veroista uudelleen

-Valtiopäiville kokoontuivat aateliston, papiston ja kolmannen säädyn edustajat, joista kolmas sääty ei hyväksynyt aateliston ja papiston liittoutumista ja julistautui kansankokoukseksi

-Kansalliskokous ilmoitti tekevänsä Ranskalle uuden perustuslain, jolloin Ranskasta olisi tullut perustuslaillinen monarkia

-Kansalliskokous käytti iskulauseenaan sanoja vapaus, veljeys ja tasa-arvo

-Samalla levottomuudet Ranskassa lisääntyivät ja näin Ranskan vallankumous alkoi sekä valtiopäivillä että kaduilla kansan levottomuutena