<?xml version="1.0"?>
<rss version="2.0">
   <channel>
      <title>Saksa-Suomi ystävyyskaupunki 2023 by Kirsi Valajärvi</title>
      <link>https://padlet.com/kirsi_valajarvi/YH3</link>
      <description>Teollista historiaa</description>
      <language>en-us</language>
      <pubDate>2015-04-20 12:00:48 UTC</pubDate>
      <lastBuildDate>2026-03-14 17:10:22 UTC</lastBuildDate>
      <webMaster>hello@padlet.com</webMaster>
      <image>
         <url></url>
      </image>
      <item>
         <title>Ohje - Hyvinkään teollista historiaa - OMA NIMI OTSIKKOON </title>
         <author>kirsi_valajarvi</author>
         <link>https://padlet.com/kirsi_valajarvi/YH3/wish/2461031218</link>
         <description><![CDATA[<div>Tutustu Rilli-tutkijapiste https://storymaps.arcgis.com/collections/b64b969a47a3450a81277c84f14753b1<br>ja poimi&nbsp;<br>- 5 pääkohtaa Hyvinkään teollisesta historiasta ranskalaisin viivoin.&nbsp;<br>- 10 pääkohtaa yrityksestä/tehtaasta josta ryhmäsi tekee esityksen&nbsp;<br>LAITA OMA NIMESI OTSIKKOON SEKÄ TUTKITTAVA YRITYS/TEHDAS. Tehtävä valmiina viimeistään ke 15.2. ennen museokäyntiä.  &nbsp;</div>]]></description>
         <enclosure url="https://storymaps.arcgis.com/collections/b64b969a47a3450a81277c84f14753b1" />
         <pubDate>2023-01-30 08:29:07 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/kirsi_valajarvi/YH3/wish/2461031218</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Susan/Villatehdas</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/kirsi_valajarvi/YH3/wish/2478084626</link>
         <description><![CDATA[<div>Hyvinkää<br>- Teollistumisen mahdollisti rautatiyhteydet (Helsinki-Hämeenlinna) 1857-62<br>-&nbsp;naiset työskentelivät tekstiili- ja miehet metalliteollisuudessa<br>-maaltamuutto tehdaskaupunkiin suurta<br>- yritykset perustivat työntekijöiden perheille kouluja ja päiväkoteja ja rakennuttivat asuntoja<br>- Edelleen toiminnassa Reka, Myllyn paras, Isover, Kone ja Kone Cranes<br><br>Villatehdas<br>- perustettiin 1892<br>- perustaja Ossian Donner<br>- valmistettiin lankoja ja kankaita<br>- tehdas aloitti 10 työntekijällä, 1971 työntekijöitä oli jo noin 2000<br>- toimi suurena työnantajana Hyvinkäällä ja lähiseuduilla<br>- Lisäsi muuttoliikettä Hyvinkäälle<br>- 1896 tehdas muutti nykyiselle paikalleen<br>- 1978 osaksi tekstiiliteollisuusyritys Valvillaa<br>- Valvilla/Villatehdas lopettaa toimintansa 1988-91<br>- nykyään villatehtaalla toimii mm. Hyvinkään kaupungintalo, kaupunginmuseo, liikuntatiloja ja useita yrityksiä<br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2023-02-12 21:12:13 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/kirsi_valajarvi/YH3/wish/2478084626</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Pyry Mustonen/Myllyn Paras</title>
         <author>madimustonen</author>
         <link>https://padlet.com/kirsi_valajarvi/YH3/wish/2479927131</link>
         <description><![CDATA[<div>Hyvinkää<br>-Hyvinkään kaupunki muodostui junaradan varteen pienestä junatyöläisten asutuskeskittymästä 1800-lopulla<br>-1917 siitä tuli oma kuntansa<br>-Ossian Donner rakensi vuonna 1892 Villatehtaan, joka mahdollisti muunlaisen työllistymisen Hyvinkääläisille ja kangastuotannon<br>-Harri Ahlgrenin sahatehdas Sahanmäellä 1908-1909<br>-Suomen vanutehdas Ab 1902-1998<br><br>Tuottajain Mylly (nyk. Myllyn Paras) perustettiin vuonna 1928, perustajina Hyvinkään seudun maanviljelijät.<br>Yritys perustettiin siis Hyvinkäälle.<br>Yritys valmisti viljelystuotteita, aloittaen ohran ja rukiin jauhatuksella, ja ottivat v. 36 viljan mukaan.<br>Sotien jälkeen 70-luvulla myllyn Paras muuttui perheyritykseksi, ja -78 Marian Konditorian ostettua he aloittivat myös leipomotuotannon. Seuraavana vuonna he alkoivat valmistaa pastaa, -79, jolloin vienti Venäjälle alkoi. Makaronia alettiin valmistaa -83. -93 vienti Venäjälle ja Baltialle käynnistyi uudelleen.<br>Myllyn Paras työllistää 120 henkilöä.<br>Myllyn Paras on ollut ehkä Suomen merkittävin viljelytuotannon tuottaja, tuoden myös Hyvinkään kartalle viljelystuotebisneksellä.<br>Nykyään Myllyn Paras jatkaa samoilla tuotelinjoilla, mutta se on siirtynyt Lantmännenin omistukseen vuonna 2022.&nbsp;<br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2023-02-13 16:55:16 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/kirsi_valajarvi/YH3/wish/2479927131</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Sonja/Villatehdas</title>
         <author>sonjasalmimies</author>
         <link>https://padlet.com/kirsi_valajarvi/YH3/wish/2480041024</link>
         <description><![CDATA[<div><strong>Hyvinkää</strong><br>- esiteollisen tuotannon alkuna malminlouhiminen<br>- syntyi Uudenmaan ja Hämeen rajalle pääradan rakentamisen myötä<br>- Villatehtaan ympärille asuntoja sen työntekijöille<br>- tehdas yritykset perustivat kouluja ja päiväkoteja työläisten lapsille<br><br><strong>Villatehdas</strong><br>- Ossian Donnerin perustama vuonna 1892<br>- alustava tarkoitus oli tuottaa lankaa paikallisesta villasta<br>- vuonna 1928 7 kuukautta kestävä lakko palkoista ja tehtaan asuntojen vuokrista<br>- lakko oli ensimmäisiä työtaisteluita, johon osallistui pääosin naisia<br>- houkutteli uusia asukkaita Hyvinkäälle<br>- työntekijät perustivat vuonna 1902 ammattiosaston yhteyteen voimistelu- ja urheiluseuran<br>- villasekoitekankaita myytiin jopa Pariisin muotitaloille<br>- sulki ovensa vuonna 1992<br>- nykyään Villatehdas näkyy siellä sijaitsevien katujen, kaupunginosan ja tehtaan nimissä<br>- Villatehtaalla toimii nykyään erilaisia pieniä yrityksiä, kaupungintalo ja liikuntakeskuksia</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2023-02-13 18:06:47 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/kirsi_valajarvi/YH3/wish/2480041024</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Veera/Villatehdas</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/kirsi_valajarvi/YH3/wish/2480227486</link>
         <description><![CDATA[<div>Hyvinkää<br>-Hyvinkääläisen esiteollisen tuotannon alkuna voidaan pitää malminlouhimista.&nbsp;<br>-Hyvinkäällä tuotettiin&nbsp; myös tervaa.<br>-Ensimmäinen useita ihmisiä työllistänyt hanke Hyvinkään seudulla oli Hopeavuoren kaivostoiminta 1550-luvulla ja 1600-luvun alkupuolella.<br>-Naiset työskentelivät tekstiiliteollisuuden parissa ja miehet puolestaan metalliteollisuuden parissa.<br>-Tehdas yritykset perustivat kouluja ja päiväkoteja työläisten lapsille.<br><br>Villatehdas<br>-Ossian Donner perusti villatehtaan vuonna 1892.<br>-Nuori yrittäjä kuului Hyvinkään länsipuolella sijaitsevan Ahdenkallion kartanon omistajasukuun.<br>-Tehtaassa valmistettiin lankoja ja kankaita.<br>-Tehdasaluetta laajennettiin vähitellen aina 1960-luvulle.<br>-Jotta tuotanto pysyi käynnissä, tarvittiin tehtaalla myös laitosmiehiä ja verstasta koneiden koneiden korjaamista varten.&nbsp;<br>-Villatehdas aloitti toimintansa 10 työntekijällä ja 1917 työntekijöitä oli jo noin 2000.<br>-Vuonna 1896 tehdas muutti nykyiselle paikalleen.<br>-Toimi suurena työnantajana Hyvinkäällä ja sen lähiseuduilla.<br>-Villatehdas lopetti toimintansa vuonna 1992.<br>-Villatehtaalla toimii nykyään Hyvinkään kaupungintalo, kaupunginmuseo, eri yrityksiä, sekä liikuntatiloja.<br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2023-02-13 20:21:59 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/kirsi_valajarvi/YH3/wish/2480227486</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Erika / Kone</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/kirsi_valajarvi/YH3/wish/2482328134</link>
         <description><![CDATA[<div><strong>Hyvinkään teollinen historia </strong><br><br>- Malminlouhinta Hyvinkään esiteollisuuden alkuna. &nbsp;<br>- Hopeavuoren kaivostoiminta &nbsp;<br>- Hyvinkäällä tuotettiin myös tervaa.&nbsp;<br>- Hyvinkäällä ajateltiin olevan hyvät yhteydet ja väljät tilat tehtaita varten. &nbsp;<br>- Näihin aikoihin Suomesta oli kehittymässä hyvinvointivaltio. &nbsp;</div><div>&nbsp;</div><div><strong>Kone</strong> <br> <br><strong>- </strong>Kone on polveutunut sähkömoottoreita valmistavasta Konepaja Tarmosta&nbsp; <br>- Hyvinkään tehdas aloitti toimintansa vuonna<strong> 1944 </strong>&nbsp;<br>- Koneen tehtaan tilat jäivät liian ahtaaksi Helsingissä ja nostureille haluttiin oma tehdas. -&gt; Hyvinkään Hiiltomon alue valikoitui teollisuusnosturien toimipaikaksi halvemman tonttimaan ja yhteyksien vuoksi.&nbsp; <br>- Kone valmisti satakunnan hissejä sekä nostureita ja nostimia jatkosodan jälkeisiksi sotakorvauksiksi.&nbsp; <br>- Työelämän inhimillistäminen -&gt; Kone tarjosi työntekijöilleen terveydenhoitoa ja vapaa-ajan ohjelmaa. Toimitusjohtaja Heikki Herlin sanoi ihmisen olevan tuotannon tekijä.&nbsp; <br>- <strong>60</strong>-luvulla tuotannon määrä kasvoi merkittävästi ja Hyvinkään tehdasta laajennettiin. &nbsp;<br>-&gt; Tehdas sai maamerkkinsä, hissien testaamiseen käytetyn tornin &nbsp;<br>- Tällöin myös työnantajapolitiikkaa ja yrityksen työkäytäntöjä uudistettiin. &nbsp;<br>-&gt; Koneen ja työntekijöiden välit jännittyivät, kun yritys alkoi siirtämään työelämää inhimillistäviä palveluitaan kunnalle. &nbsp;<br>- Myös ajankäyttöä ja tuottavuutta alettiin seuraamaan enemmän.&nbsp;<br>-&gt; Tuotemalleja vähennettiin ja tuotantoa optimoitiin. &nbsp;<br>- 60-luvulta alkaen Kone kurottautui myös Länsi-Euroopan markkinoille idän lisäksi. &nbsp;<br>-&gt; Yksi suurimmista hissien valmistajista. &nbsp;<br>&nbsp;<br>&nbsp;</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2023-02-14 17:29:57 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/kirsi_valajarvi/YH3/wish/2482328134</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Juliaana/Kone</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/kirsi_valajarvi/YH3/wish/2482332660</link>
         <description><![CDATA[<div>Hyvinkään teollisuushistoria<br>-Hyvinkään teollistumiselle oli hyvät mahdollisuudet, koska kaupungissa oli tehtaita, työnantajia sekä tietysti työntekijöitä.<br>-Sodan jälkeen osa naisista siirtyi takasin kotiin miesten palattua rintamalta, mutta naisia jäi myös töihin.<br>-Teollisuuden kehittyessä tehtaisiin syntyi yhä monipuolisempia työvaihtoehtoja, kuten sihteeri, suunnittelija ja lähetti.<br>-Työnteko aloitettiin melkein jo taaperoikäisenä eli varhain.<br>-Tuli uusia koulutusmahdollisuuksia, joista yksi on yhä oleva Koneen hissinasentajakoulu.<br><br>Kone<br>-Koneen ensimmäinen hissi valmistui vuonna 1918.<br>-Hyvinkäälle Kone rakensi tehtaan 1944.<br>-Sotakorvaukset olivat käänteentekevä asia, koska iso osa metallituotteista valmisti Kone.<br>-Johtoon noustua Heikki Herlinin Pekka-poika, alkoi Koneella kehittyvä aikakausi. Ajankäyttö ja tuottavuus parani.<br>-70-luvulla alkanut globaaleille markkinoille kipuaminen laajeni Neuvostoliitosta ja Euroopasta esimerkiksi Kiinaan, Intiaan ja Yhdysvaltoihin.<br>-80-luvulla Kone rikkoi en hissinopeusennätyksen Pohjoismaissa. Se oli 7 m/s eli noin 25 km/h.<br>-Laman vuoksi nosturien tekoon perustettiin tytäryhtiö Konecranes.<br>-Vuonna 2020 Koneen liikevaihto oli lähes 10 miljardia (9,9 mrd).<br>-Tällä hetkellä Koneella työskentelee yli 60 tuhatta työikäistä.<br>-Yrityksen johdossa on ollut viisi toimitusjohtajaa. Nyt vuoro on kuudennen toimitusjohtajan Henrik Ehrnrooth.</div>]]></description>
         <enclosure url="https://padlet-uploads.storage.googleapis.com/1874093253/82a029329d891e06e973f61302460471/hissen.jpg" />
         <pubDate>2023-02-14 17:32:57 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/kirsi_valajarvi/YH3/wish/2482332660</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Eero M/Rentto</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/kirsi_valajarvi/YH3/wish/2482416922</link>
         <description><![CDATA[<div>Hyvinkään teollisuushistoria<br>-Kalle Saukkosella oli vuosisadan alussa saippua- ja tupakkatehtaat<br>-Villatehdas aloittaa 1900-luvun alussa ja kasvaakin nopeasti.<br>-Malmilouhimista voidaan pitää esiteollisen tuotannon alkuna.<br>-Hyvinkäällä oli tiilitehdas<br>-Rautatieyhteyden rakentuminen mahdollisti teollistumisen<br><br>Rentto/kenkäteollisuus<br>-Sai alkunsa n. vuonna 1908 August Väisäsen muuttaessa Hyvinkäälle.<br>-1920-luvulla hänen suutarinpajastaan oli kehkeytynyt kenkätehdas.<br>-1930-luvun lopussa Augusti myi tehtaan Renton veljeksille.<br>-Rentto valmisti maihareita puolustusvoimille toisen maailman sodan aikoihin.<br>-Vuodesta 1957 eteenpäin Rentto alkoi viedä tuotteitaan ulkomaille.<br>-Rentosta saadun kumiosaamista päätettiin hyödyntää kaapeliteollisuudessa.<br>-Kaapelintuotanto aloitettiin vuonna 1961.<br>-Muutaman vuoden jälkeen reka eriytettiin Rentosta ja siitä tuli RE-KA Oy.<br>-RE-KA on edelleen toiminnassa.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2023-02-14 18:30:38 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/kirsi_valajarvi/YH3/wish/2482416922</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Helmi / Konepaja</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/kirsi_valajarvi/YH3/wish/2482418913</link>
         <description><![CDATA[<div>Hyvinkää<br>-malminlouhinta esiteollisen tuotannon alkuna<br>-ensimmäinen iso hanke Hopeavuoren kaivostoiminta<br>-junarata teki alueesta kiinnostavamman<br>-Villatehdas tarjosi työpaikkoja<br>-useita muita melko pieniä tehtaita radan ympärillä mm. tiilitehdas<br><br>Konepaja<br>-VR:n keskuskonepaja Sahanmäkeen 1949<br>-työskenteli lähinnä miehiä<br>-korjattiin vetureita ja vaunuja<br>-työntekijöitä ympäri Suomea<br>-tuki työntekijöiden vapaa-ajan harrastuksia<br>-aluksi huollettiin höyryjunia, mutta käyttöön tulivat myöhemmin dieselveturit<br>-työntekijät valmistivat kaikkea muutakin metallista työajallaan<br>-sähköveturit tulivat käyttöön 1969 ja tarvittiin uusi korjaustekniikka<br>-höyryjunia purettiin samoihin aikoihin<br>-suljettiin vuonna 2018</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2023-02-14 18:31:53 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/kirsi_valajarvi/YH3/wish/2482418913</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Nooa Boucht / Rentto</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/kirsi_valajarvi/YH3/wish/2482419280</link>
         <description><![CDATA[<div>Hyvinkään teollinen historia<br>- Kun sodan tuhoista alettiin päästä alkoi jälleenrakennus &nbsp;<br>- Teollistumiselle hyvät pohjat tehtaiden ja työntekijöiden myötä<br>- 1960-luvulla alkoi suuri muuttoliike<br>- työpaikat olivat perinterisesti varsin sukupuolittuneita&nbsp;<br>- koulutusmahdollisuudet paranevat<br><br>RENTTO<br>- Kenkätehtaista suurin<br>- August Väisänen Renton kehittäjä<br>- Toisen maailmansodan aikaan Rentto valmisti maihinnousukenkiä puolustusvoimille.<br>- Lähti liikkeelle käsityöstä, mutta koneita alkoi tulla avuksi<br>- Kun miehet lähtivät rintamalle naisten osuus kenkien valmistuksessa kasvoi<br>- Hyvin turvattu työpaikka ja suhteellisen varma työllistyminen<br>- 1930-luvun lopussa August Väisänen myi tehtaansa Kallelle ja Onnille, K. Renton veljeksille.<br>REKA<br>- Rentto laajensi toimintaansa kaapeleiden valmistukseen -&gt; reka<br>- vuokrasi kaapelituotannon aloittamiseksi tilan villatehtaalta vuonna 1961.<br>- Muutaman vuoden kuluttua toiminnan laajentuessa RE-KA OY, rakennutti sahanmäkeen tuotantolaitoksen<br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2023-02-14 18:32:09 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/kirsi_valajarvi/YH3/wish/2482419280</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Sami Parviainen / Kone</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/kirsi_valajarvi/YH3/wish/2482592302</link>
         <description><![CDATA[<div>Hyvinkää<br>-Ensimmäinen teollisuus oli louhinta sekä mahdollisesti raudan sulattaminen<br>-Junaliikenteen solmukohta 1862-1873, mahdollisti kehityksen ja tulevan teollisen kehityksen<br>-Ahjon osuuskauppa tuotti omassa virvoitusjuomatehtaassaan kurkun kostuketta kyläläisille<br>-Sahanmäessä toimi vuoden ajan <strong>Harri Ahlgrenin</strong> saha 1908–1909<br>-Ossian Donner perusti 1892 villatehtaan, hyvän sijainnin takia<br><br><br>Kone<br>-Koneen juuret ovat vuosisadan alussa perustetussa Konepaja Tarmossa, joka korjasi ja valmisti sähkömoottoreita Helsingissä<br>-Tehdas aloitti toimintansa Hyvinkäällä 1944<br>-Sotakorvauksisista oli Koneelle hyötyä sillä sen tuotteita kaivattiin korvaukseksi<br>-Uudelleenrakentamisessa tarvittiin hissejä, joten Kone kasvoi<br>-60-luvulla Koneen tuotanto paisui ja tehdas laajentui usean kerran<br>-perheyrityksen johdossa tapahtui sukupolvenvaihdos, <strong>Heikki Herlin</strong> astui sivuun ja siirsi johdon pojalleen <strong>Pekka Herlinille</strong><br>-70-luvulla Kone laajentui ulkomaille ja nousi yhdeksi suurimmaksi hissien tuottajaksi<br>-80-luvulla Koneen nosturitoiminta muodostettiin omaksi yhtiöksi ja syntyi Konecranes<br>-Kone otti haltuun globaaleja markkinoita laajenemalla Kiinaan, Intiaan ja Yhdysvaltoihin. Se myös keksi uusia standardeja ja innovaatioita</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2023-02-14 20:56:06 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/kirsi_valajarvi/YH3/wish/2482592302</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Sami L/Rentto</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/kirsi_valajarvi/YH3/wish/2483270596</link>
         <description><![CDATA[<div>Hyvinkään teollisuushistoria<br>-Hyvinkään teollisuus sai alkunsa malmin louhinnasta.<br>-Hyvinkäälle ilmestyi paljon eri tehtaita yritysten mukana sen hyvän sijainnin ja yhteyksien takia.<br>-Hyvinkäällä on myös tuotettu tervaa.<br>-Hyvinkäällä naiset työskentelivät tekstiili teollisuuden parissa esim. Villatehtaalla ja miehet taas metalli teollisuuden parissa.<br>-Hyvinkäälle tulleiden isojen yritysten ja näiden tehdaiden takia<br>-Hyvinkäälle perustettiin kouluja ja päiväkoteja.<br><br>Rentto<br><br>-Ennen Renttoa Hyvinkäällä toimi vain yksittäisiä suutareita ja ensimmäinen suutari Hyvinkäällä toimi nykyisen Renton paikalla.<br>-Pikku hiljaa näistä yksittäisistä käsityö paikoista alkoi muodostua pieniä tehtaita.<br>-Renton perustaja oli August Väisänen.<br>-Renton rakennus valmistui vuonna 1928 Hangon radan kupeeseen.<br>-Sodan aikana tehdas valmisti maihinnousukenkiä puolustusvoimille.<br>-Vuonna 1957 Rentto alkoi viedä tuotteitaan&nbsp; ulkomaille.<br>-Rentto aloitti kaapelintuotannon vuonna 1961.<br>-Muutama vuosi tämän jälkeen Rentosta eriintyi Reka ja siitä tuli RE-KA Oy, joka on edelleen toiminnassa.<br>-Tehdas tunnettiin turvatusta työpaikan maineesta.<br>-Tehdas joutui vaikeuksiin 1980-luvulla ja joutui lopettamaan toimintansa vuoden 1990 heinäkuussa.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2023-02-15 10:29:16 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/kirsi_valajarvi/YH3/wish/2483270596</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Sanni/Myllynparas</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/kirsi_valajarvi/YH3/wish/2483345916</link>
         <description><![CDATA[<div>HYVINKÄÄ<br><br>-Hyvinkäällä tuotettiin tervaa.<br>-Hyvinkään alue kuului keskiajalla hallinnollisesti Janakkalan pitäjään.<br>-Hyvinkää vapautettiin veroista sillä ehdolla, että asukkaat osallistuivat kaivostoimintaan vetämällä malminnostokonetta, joka oli raskasta työtä.<br>-Hyvinkään asutus alkoi syntyä radanrakentamisen myötä.<br>- Hyvinkäälle alkoi kiviteollisuuden synty. Vuonna 1899 perustettiin ensimmäinen kivilouhos, josta louhittiin niin sanottua mustaa graniittia, gabrokiveä, jota käytettiin patsaiden jalustoissa ja hautakivissä sekä jonkin verran myös rakennuskivenä.<br><br>MYLLYNPARAS<br><br>- Yrityksen ensimmäinen merkkituote oli "Oma Jyvä" -kaurahiutaleet.<br>-Myllyn tuottaja on Mylly (Myllyn paras.) Myllynparas perustettiin Hyvinkäälle.<br>-Lähialueenmaanviljelijät perustivat Myllyn Parhaan 1928, jotta he pääsisivät jauhomaan Uudenmaan ja Etelä-Hämeen satoa.<br>-Vähän ajan jälkeen kun yritys oli perustettu he palkkasivat ensimmäisen saksalaisen ylimyllärinsä.&nbsp;<br>-1970-luvulla Tuottajain Myllyn omistus keskittyi Savelan perheelle ja myllystä muotoutui perheyritys<br>-Kaurapuuro aamupalaksi oli suosittua 1930-luvulla ja markkinoita olivat hallinneet yhdysvaltalaiset tuontihiutaleet.&nbsp;<br>-He työllistivät 120 henkilöä.<br>-Vähitellen myllyn tuotanto laajeni muihin viljalajeihin ja jauhoihin. 1970 luvulla makaronibisnes sai alkunsa.<br>-Tuottajain Mylly hyödynsi ratayhteyttä Hangon-radalle.<br>-Jauho- ja hiutaletuotteissa yritys on Suomen markkinoilla kolmen suurimman joukossa. Nykyään Myllyn Paras bisnes jatkaa samalla tuotelinjalla.<br><br></div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2023-02-15 11:50:50 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/kirsi_valajarvi/YH3/wish/2483345916</guid>
      </item>
      <item>
         <title>Hertta Äijälä, Myllyn Paras</title>
         <author></author>
         <link>https://padlet.com/kirsi_valajarvi/YH3/wish/2483408458</link>
         <description><![CDATA[<div>Hyvinkää<br>- Hyvinkäästä tuli oma kunta 1917<br>- Vuonna 1928 tuli seitsemän kuukautta kestävä lakko, palkoista ja vuokrista olevan kiistan takia.<br>- 1930 puolet hyvinkääläisistä saivat elantonsa teollisuudesta.<br>- Sodan aikana tehtaissa tehtiin vaatteita rintamalle.<br>- Hyvinkäälle muutettiin sotaa paossa ja sen jälkeen töiden perässä.<br><br>Myllyn Paras<br>- Myllyn Paras on suomalainen elintarvikekonserni.<br>- Myllyn Paras Oy perustettiin 1928<br>- Myllyn Paras perustettiin Hyvinkäälle<br>- Myllyn Paras toimitusjohtajana toimii Miska Kuusela ja puheenjohtajana Sami Heikkilä.<br>- Myllyn Paras työllistää 120henkilöä<br>- Myllyn Paras on suomen johtavia mylly- ja leivonnaispakaste-alan toimijoita.<br>- Mylly pysyi toiminnassa toisen maailmansodan aikana.<br>- 1960-luvusta lähtien mylly toimi perheyrityksenä.<br>- Myllyn Parhaan omistaa Lattmännen.</div>]]></description>
         <enclosure url="" />
         <pubDate>2023-02-15 12:55:29 UTC</pubDate>
         <guid>https://padlet.com/kirsi_valajarvi/YH3/wish/2483408458</guid>
      </item>
   </channel>
</rss>
