Mainonta sekä kaupalliset tavoitteet

• Näkyvyydeltä halutaan taloudellista hyötyä esimerkiksi vaikuttamalla henkilön kulutuspäätöksiin, asenteisiin tai asiakasuskollisuuteen.

Tunteisiin vetoaminen

• Erityisesti mainonta pyrkii vetoamaan tunteisiin, sillä tunteilla on keskeinen vaikutus kuluttajan asenteisiin, toimintaan ja ostopäätöksiin.

  Tunteita herättävät kuvat voivat olla myös tehokeinoja kuluttajan huomion saamiseksi.

Informaation jakaminen

• Median jakama tieto määrittelee sen, mitkä asiat ovat kuluttajalle ajankohtaisia sekä tärkeitä. Se vaikuttaa kokemukseen sekä henkilökohtaisesta että yhteiskunnallisesta ympäristöstä.

  Faktatietoa hyödyntämällä voidaan myös perustella kuluttajan tarpeita.

Toisto

• Toistuva mediasisältö mielletään usein tutuksi. Tämä lisää markkinoijan luotettavuutta vaikuttaen muun muassa kuluttajan käyttäytymiseen.

Sosiaalinen paine

• Kuluttajan kokemaa sosiaalista painetta voidaan hyödyntää tarjoamalle kuluttajalle henkilö- tai ryhmäidentiteettiä vahvistavia ratkaisuja.

  Mainonta ja vaikuttaminen voi myös luoda näitä tunteita.

  
  

Sosiaalisen median vaikuttajat

• Kuluttaja voi kokea vaikuttajan itselleen tutuksi tai luotettavaksi, joka vaikuttaa kuluttajan suhtautumiseen vaikuttajan markkinointiin.

Tunteisiin vetoaminen

• Median pääviestiin sisällytetään osuus, joka pyrkii herättämään tunteita ja vahvistamaan viestiä.

  • Esimerkiksi uutislähetys tai mainonta

    
    

Viestin tarina

• Tarina antaa mediasisällölle helposti samaistuttavan muodon ja tukee myös tunteisiin vetoavaa kerrontaa.

  • Esimerkiksi mainoselokuvat tai vaalivideot

    
    

Samaistuminen

• Sisällössä korostuu aitous ja henkilökohtaiset kokemukset, joka tekee sisällöstä helposti samaistuttavaa.

  • Korostuu sosiaalisen median ympäristössä

    
    

Median merkitys suomalaisten arjessa on kasvussa. Tähän vaikuttaa muun muassa digitaalisten ja sosiaalisten medioiden kasvu sekä tuotteiden ja palveluiden siirtyminen verkkoon. Myös päivittäiset apuvälineet, kuten sähköposti tai hakukoneet ovat nyt myös kaupallisen median julkaisualustoja.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten kasvaneeseen median kulutukseen vaikutti myös koronapandemia, jonka seurauksena ikäihmiset siirtyivät mobiili- ja verkkokäyttäjiksi.

Uutismediat

• Sosiaalisen median mahdollistama nopea tiedon jakaminen ja levittäminen on haastanut perinteistä uutismediaa ja printtilehtiä. Ihmiset löytävät uutiset suoraan verkosta ja sosiaalisen median alustoilta, mikä on vähentänyt perinteisten uutislähteiden, kuten sanomalehtien ja televisiokanavien, valtaa Suomessa.

Kuluttajien aktiivisuus

• Sosiaalinen media mahdollistaa vuorovaikutuksen ja keskustelun, mikä on muuttanut ihmisten tapaa kuluttaa mediaa ja vapaa-aikaa. Sosiaalinen media aktivoi käyttäjiä mahdollistaen kommentoimisen, jakamisen sekä reaaliaikaisen keskustelemisen ajankohtaisista aiheista. Perinteiset mediatuotteet eivät pysty tarjoamaan samaa ominaisuutta, mutta verkkomediat voivat hyötyä sosiaalisen median reagoinneista.

Mahdollisuus vaikuttaa ja julkaista

• Sosiaalinen media on jokaisen saatavilla ja mahdollistaa sisällön luomisen kaikille. Se on antanut monelle keinon vaikuttaa, julkaista sekä luoda uraa, jota perinteiset mediat eivät ole pystyneet tarjoamaan.

• Koska vaikuttajilta ei edellytetä journalistista osaamista, syntyy haasteita, kuten valeuutisten ja väärän tiedon leviäminen tai vähäinen lähdekriittisyys, jolloin kuluttajalta vaaditaan hyvää medialukutaitoa.

• Valeuutisten levittämisessä työkaluna usein käytettävä tekoäly haastaa myös kuluttajien medialukutaitoa, sillä monet eivät vielä tunnista mikä sisältö on tekoälyn luomaa.

Vaikutus kuluttajan tottumuksiin

• Sosiaalinen media on pakottanut perinteisiä medioita muuttamaan tapaansa tuottaa journalistista sisältöä. Sosiaalinen media on tehnyt uutisten kuluttamisesta nopeatempoisempaa ja yksittäisen uutisen saama huomio on vähäistä.

• Kuluttajien muuttuneiden tottumuksien vuoksi videosisällön merkitys on kasvanut.

• Nopeatempoinen uutisointi on synnyttänyt klikkiotsikoita, jotka ovat usein harhaan johtavia ja levittävät väärää tietoa, mikäli kuluttaja ei lue koko artikkelia läpi. Tämä on heikentänyt myös journalismin laatua.

Sosiaalisen median vaikutus mainontaan

• Sosiaalinen media on tuonut uusia kustannustehokkaita keinoja mainontaan, jotka tarjoavat kilpailijan perinteisten medioiden tarjoamalle mainostilalle.

• Sosiaalinen media ohjaa kuluttajat mediaympäristöön, joka on hyvin kaupallistettu. Sen lisäksi, että sosiaalisen median alustat tarjoaa mainostilaa myös käyttäjillä on mahdollisuus vaikuttamiseen sekä mainossisällön luomiseen.

• Sosiaalisessa mediassa toteutettavien kaupallisten yhteistöiden vuoksi mainonta materiaalin luominenkaan ei ole enää perinteisten mediatalojen käsissä vaan sitä voi tehdä kuka vaan.

Suomalaisen median historiaa

• Ennen median viestintä oli pääosin yksisuuntaista. Esimerkiksi 1960-luvulla sitä välittivät lehdet, radio ja televisio. Mainokset, jotka olivat kaikille samat tavoittivat laajan yleisön. Jos omassa kodissa ei ollut televisiota, sitä mentiin katsomaan naapuriin. Ensimmäiset videoesitykset olivat filmejä.

  
  

Teksti-tv

• Myöhemmin televisioon yhdistettiin myös teksti. Englantilaiset insinöörit hoksasivat 1970-luvulla teletekstimahdollisuuden, joka mahdollisti teksti-tv:n synnyn. Suomeen teksti-tv rantautui vuonna 1981. YLE esittää vieläkin teksti-tv:tä. Mediayhtiö Nelonen lopetti omansa vuonna 2024.

Suoratoistopalvelut

• Tänä päivänä televisio löytyy lähes jokaisesta kodista, mutta kaapelitelevision katsominen on vähentynyt. Tähän on vaikuttanut teknologian, kuten puhelimien ja suoratoistopalveluiden kehittyminen, joka on synnyttänyt kilpailua television tarjoamaa videosisältöä kohtaan.

• Koska suoratoistopalvelut ovat usein maksullisia, vaikuttaa katsojien kuluttamispäätöksiin nyt myös kanta-asiakkuudet.

Algoritmit

• Suoratoistopalvelut ja sosiaalisen median alustat, kuten YouTube tai TikTok, mahdollistavat algoritmit, jotka räätälöivät sisällön yksilöllisesti käyttäjän kiinnostuksia ja käyttäytymistä seuraten. Vaikuttamisen kohdennus on tarkempaa ja tehokkaampaa verrattuna aikaisempaan televisiotarjontaan.

Sosiaalinen media

• Aikaisemmin vaikuttamisen keskiössä olivat mediayhtiöt ja julkisuuden henkilöt. Nyt nuoret kokevat vaikutusvaltaisimmiksi sosiaalisen median vaikuttajat.

• TikTokin myötä tuoreena ilmiönä on noussut tavallisten ihmisten kokemuksiin perustuvien suositusten merkitys. Nykyään vertaisvaikuttaminen koetaan aitona ja luotettavana.

Nopeus

• Ennen viestien leviämisellä oli hitaampi tahti. Esimerkiksi lehtiuutiset olivat koettiin tuoreiksi, vaikka ne olivat sisällöltään 1-3 päivää vanhoja. Nykyään uutisen sanotaan vanhenevan jo seuraavana päivänä.

• Media (tv, some, podcastit, uutiset) vie paljon aikaa päivästämme ja ruutuaika hipoo kokonaista työpäivää

• Päivät aloitetaan ja lopetetaan puhelinta selaamalla

• Lisännyt hurjasti stressiä ja kuormitusta, aivot käy jatkuvasti ylikierroksilla ja melkein vaativat jatkuvaa stimulaatiota

• Kädentaidot alkaa hävitä, ei osata enää kirjoittaa käsin

• Sosiaalinen media voi mahdollistaa erilaista oppimista, jotkut oppii kuulemma ja jotkut visuaalisilla elementeillä

• Inspiraation lähde! Somesta voi saada paljonkin inspiraatiota esimerkiksi kokeilemaan uusia reseptejä!!

  
  

🧠 Some voi piristää, mutta liiallinen selaaminen voi aiheuttaa keskittymisvaikeuksia tai ahdistusta

Toivoisimme jatkossa median edustavan näitä arvoja:

✅ Vastuullisuus ja luotettavuus

• Median tulisi tarjota enemmän faktoihin perustuvaa selkeää ja helposti ymmärrettävää tietoa

• Vastuullisuuden tulee vahvistua, erityisesti negatiivisten vaikutusten tunnistamisessa ja vähentämisessä

🧠 Medialukutaidon vahvistus

• Medialukutaitoa on lisättävä erityisesti nuorille, jotta he osaavat arvioida tiedon luotettavuutta.

• Tulevaisuudessa on tärkeää opettaa myös tekoälyn luoman sisällön tunnistamista – kaikki, mitä näemme netissä, ei ole ihmisen tekemää tai edes totta.

💬 Itsetunto ja somekulttuuri

• Nuorille tulisi opettaa terveen itsetunnon rakentamista, jotta oma identiteetti ei perustu somekuviin, trendeihin tai vertailuun.

• On tärkeää tunnistaa, että trendit ja algoritmit voivat ohjata käyttäytymistä – ja siksi tarvitaan vahvaa itseymmärrystä ja kriittisyyttä.

🌱 Mielen hyvinvointi

• Median tulisi sisältää enemmän ratkaisukeskeisyyttä pelkän negatiivisuuden sijaan.

• Sisältöjen tulisi edistää digitaalista hyvinvointia, erityisesti mielenterveyden näkökulmasta: tarvitaan myös rauhoittavaa ja tasapainoista sisältöä.

• Samalla sisällöt tulisi kohdentaa niin, että yleisö saa itseään kiinnostavaa ja merkityksellistä sisältöä, ilman ylikuormitusta.

Törrönen, Sini 2024. "Brainrot"-ilmiö saa nuoret katsomaan päättömiä huumorivideoita – tämä siitä on jokaisen tärkeä tietää. MTV-uutiset, verkkoartikkeli.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/brainrot-ilmio-saa-nuoret-katsomaan-paattomia-huumorivideoita-tama-siita-on-jokaisen-tarkea-tietaa/8960596

Opetushallitus, Median maailma, lukudiplomiaineiden e-oppimateriaali. Opetushallitus, oppimateriaali.

https://www.oph.fi/fi/oppimateriaali/median-maailma

Wiio, Juhani, 2006. Media uudistuvassa yhteiskunnassa. Sitra, raportteja 65.

https://www.sitra.fi/wp/wp-content/uploads/2017/02/Raportti65-2.pdf

Sitra, 2021. Mediavälitteinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Sitra, Sitran selvityksiä 178.

https://www.sitra.fi/app/uploads/2021/01/mediavalitteinen-yhteiskunnallinen-vaikuttaminen.pdf

Kirjonen, Sirpa, 2020. Mediataidot koetaan erittäin tärkeiksi – omat taidot hyvät, muilla parannettavaa. Artikkeliarkisto, Medialiitto, Artikkeli.

https://www.medialiitto.fi/agendalla/mediataidot-koetaan-erittain-tarkeiksi-omat-taidot-hyvat-muilla-parannettavaa/

Suopanki, K., Torvinen, P., 2023. Iltalehti poisti 33 sotajuttua verkkosivuiltaan - lehden avustajan Ukraina-uutisoinnissa epäselvyyksiä. Iisalmen Sanomat, Verkkoartikkeli.

https://www.iisalmensanomat.fi/uutissuomalainen/5965282

Journalistin ohjeet. Julkisen Sanan Neuvosto, 2024.

https://jsn.fi/journalistin-ohjeet/

Mäkelä, Raimo, 2024. Kun televisio tuli Suomeen - Television historiaa Suomessa. raimomakela.fi, verkkoartikkeli.

https://raimomakela.fi/kun-televisio-tuli-suomeen/

Kulttuuri, media ja ajankäyttö. Suomi lukuina, Tilastokeskus, verkkosivusto.

https://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kulttuuri.html#Joukkoviestinten%20kulutusosuudet

Markkinointimaestro, 2024. Sosiaalisen median tilastot 2025. Markkinointimaestro, verkkoartikkeli.

https://www.markkinointimaestro.fi/sosiaalisen-median-tilastot

Saarenmaa, K., Kohvakka, R., 2021. Median merkitys on kasvanut pandemian aikana – monet ikäihmiset ovat ottaneet melkoisen digiloikan. Tilastokeskus, verkkoartikkeli.

https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2021/median-merkitys-on-kasvanut-pandemian-aikana-monet-ikaihmiset-ovat-ottaneet-melkoisen-digiloikan

Poliittinen vaikuttaminen

• Alusta poliittiselle toiminnalle ja organisaatioille. Näkyvyydellä pyritään kasvattamaan oman toiminnan kannatusta tai vaikuttamaan äänestäjien päätöksiin.

Tietoisuuden lisääminen

• Jaetaan uutta tai päivitettyä tietoa, jonka nojalla pyritään vaikuttamaan kuluttajien käyttäytymiseen.

Sosiaalinen sekä kulttuurinen vaikuttaminen

• Halutaan herättää yhteiskunnallista keskustelua. Pyrkimys vaikuttaa yhteiskunnallisiin asenteisiin sekä toimintamalleihin esimerkiksi tasa-arvoon liittyen.

• Media mitä kulutamme pystyy vaikuttamaan siihen, mitä pidämme tärkeänä ja millaisia mielipiteitä muodostamme.

• Uutiset ja mediakirjoitukset ohjaavat, mistä aiheista puhutaan (esim. ilmasto, talous, turvallisuus)

• Algortimi syöttää meille tiettyjä mielipiteitä ja meitä kiinnostavia asioita. Jos saamme tietoa vain yhdestä näkökulmasta, se voi kaventaa ajattelua

  
  

🌍 Hyvää on kuitenkin se, että jos asioihin halutaan muutosta, vaikutusta ja herättelyä siihen on mahdollisuus nykymediassa. Esimerkiksi jos mediassamme tulee vastaan paljon ilmastokriisistä, se voi lisätä kiinnostusta kierrätykseen ja kestävään kulutukseen.

Kulutus ja ostokäyttäytyminen

• Mainonta, tuotesijoittelu ja somevaikuttajat vaikuttavat siihen, mitä ostamme tai mistä kiinnostumme. Tuotteet mitä ostamme, minne lähdemme lomalle, missä käymme syömässä on paljon suositteluista tai trendeistä kiinni

• Nuoret saavat liikaakin vaikutteita nimenomaan TikTokista, ylikuluttaminen on nouseva trendi kaikkien ostosten esittelyiden ja juokse hakemaan tämä videoiden meressä

• Sosiaalinen media mahdollistaa helposti omien palveluiden myymistä, olet sitten vaikka käsityöharrastaja tai yksinyrittäjä, voit löytää ostajasi somesta

  
  

🛒 Esimerkiksi: Näet somessa jonkun hehkuttavan sinun mielestäsi ensin rumia kenkiä --> ihmiset kiinnostuu --> niitä on jo kaikilla --> sinä myös tarvitset ne, vaikka sinulla on monia kenkiä kaapeissa, etkä edes aluksi pitänyt niistä.

• Huolestuttavin asia tällä hetkellä on miten media vaikuttaa siihen, millaisena näemme itsemme ja toiset ihmiset. Halutaan olla samanlaisia ja kadehditaan toisten elämää. Tätä me emme joutuneet kokemaan omassa lapsuudessamme. Tämä syrjäyttää helposti nuoria.

• Kauneusihanteet, elämäntapatrendit ja suositut vaikuttajat luovat paineita – mutta voivat myös antaa voimaa ja inspiraatiota.

  
  

💬 Onneksi somen aiheuttamille ulkonäköpainelle on tullut tueksi kehopositiivista sisältöä, mikä voi lisätä hyväksyntää ja itsevarmuutta.

Yhteiskunnallinen osallistuminen

• Median kautta saamme tietoa vaaleista, politiikasta, oikeuksista ja ajankohtaisista ongelmista. Se antaa myös ehdokkaille enemmän mahdollisuuksia tuoda itseään esille muutenkin kuin vain kasvoina vaalimainoksissa

• Se vaikuttaa siihen, äänestämmekö, lähdemmekö mukaan keskusteluun tai osallistummeko mielenosoituksiin.

  
  

🇫🇮 Esimerkiksi: Nuoret äänestävät aktiivisemmin, jos heidän käyttämissään medioissa (esim. YouTube, TikTok) käsitellään vaaliteemoja kiinnostavalla tavalla.

• Mediasta saatu vertaistuki voi lohduttaa, naurattaa, itkettää ja yhdistää ihmisiä.

• Sarjat, elokuvat ja podcastit voivat tarjota samaistumisen kokemuksia ja tukea henkiseen hyvinvointiin.

• Somessa on myös helpompi pitää yllä sosiaalisia suhteita, pääset seuraamaan toisen elämää kuvien muodossa. Ihmiset on jatkuvasti tavoitettavissasi puhelimen äärellä

  
  

🎧 Mielenterveysteemoja käsittelevä podcast voi auttaa tuntemaan, ettei ole yksin vaikeiden tunteiden kanssa.

Visuaalisuus

• Hyödynnetään visuaalisia elementtejä sekä keinoja, jotka lisäävät sisällön kiinnostavuutta ja vangitsee kuluttajan huomion. Videon laatu, tyyli tai sävy vaikuttaa viestin.

  • Korostuu erityisesti sosiaalisen median julkaisukanavissa, kuten TikTok tai YouTube

    
    

Ääni ja musiikki

• Äänet ja musiikki nostattavat mediasisällön tunnetta. Musiikkia voidaan hyödyntää myös muistijäljen luomiseen. 

  • Esimerkiksi mainosbiisit tai mainoselokuvat

    
    

Toistot

• Kuluttajan altistuminen toistuville viesteille lisää sisällön muistettavuutta sekä vakuuttavuutta.

  • Esimerkiksi toistuva some-mainonta tai näkyvä brändimarkkinointi

    
    

Kuluttajan osallistaminen

• Kuluttajan osallistaminen, kuten kommentointi ja jakaminen, lisää viestin näkyvyyttä sekä vaikuttavuutta.

  • Esimerkiksi hashtagit tai kysymysosiot

    
    

Digitalisaation seurauksena useat päivittäispalvelut ovat siirtyneet tai laajentuneet verkko- ja mediaympäristöön. Näitä ovat esimerkiksi TE-palvelut ja kirpputorit. Monet verkkoympäristössä toimivat palvelut tuottavat myös mediaviestintää julkaisemalla esimerkiksi sähköpostimarkkinointia.

Sosiaalinen media on synnyttänyt ilmiön, jossa myös media-alan ulkopuolella toimivat yritykset ja organisaatiot ovat aktivoituneet sosiaalisen median julkaisijoina. Tämä on lisännyt suomalaisten mediasisällön tuottajien määrää.

Sosiaalinen media

Sosiaalinen media on yksi syy suomalaisten median käytön kasvulle. Sosiaalisen median alustat eivät tarjoa vain viihdettä, vaan palveluihin lukeutuvat myös suomalaisten suosimat viestintäkanavat sekä poliittisten ja yhteiskunnallisten keskusteluiden alustat.

Myös sosiaalisessa mediassa sijaitsevat oheispalvelut ohjaavat kuluttajia mediaympäristöön.

Esimerkiksi Facebook tarjoaa käyttäjilleen pelejä, deittiympäristön sekä nettikirpputorin.

Sosiaalisen median sisällöntuotanto on monelle suomalaiselle myös harrastus tai työ.

Kasvu jatkuu

Digitalisaatio ja sosiaalinen media on yhdistänyt lukuisat suomalaisten käyttämät palvelut osaksi kaupallista mediaympäristöä. Verkkoympäristö on vaikuttanut fyysisten palveluiden saatavuuteen, joka on pakottanut kuluttajia mobiiliympäristöön.

Suomalaisten median kulutukseen ei vaikuta vain media-alan toimijat vaan ilmiö on laajempi, joten on odotettavissa, että median merkitys suomalaisen arjessa jatkaa kasvuaan.

Digitalisaation sekä sosiaalisen median aiheuttama kasvu on kuitenkin kolaus niille median muodoille, jotka eivät ole digituotteita.

• Meta (Facebook, Instagram ja Whatsapp), TikTok, YouTube

  
  

  📱Näissä sovelluksissa algoritmit ohjaavat, mitä sisältöä näet. Näin ne voivat ohjata mielialaasi, kiinnostuksiasi ja mahdollisesti poliittista ajatteluasi.

🎙️ Yle tavoittaa lähes kaikki suomalaiset. Se tarjoaa uutisia, ajankohtaisohjelmia, draamaa, kulttuuria ja lastenohjelmia. Sillä on suuri rooli siinä, miten suomalaiset näkevät maailman ja kotimaan tilanteen.

Sanoma omistaa Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Me Naiset, Ruudun ja muita medioita. Se tavoittaa miljoonia suomalaisia päivittäin ja vaikuttaa siihen, mitä pidämme tärkeänä ja millaisia trendejä seuraamme.

Lapsemme ei tule enää tietämään mitä on tv-mainokset. Tuskin enää katsomme tv-ohjelmia. Siirrymme jatkuvasti kuluttamaan enemmän vain sisältöä, joka meitä kiinnostaa, eikä sitä mitä telkkarista nyt vain sattuu tulemaan.