sekä hyvinvointialueiden oikeusjärjestelmässä tehtyjä päätöksiä koskevan tottelemattomuuden https://yle.fi/a/74-20231847 ilmiöt vihjaavat, että yhteiskunnalliset toimijat, jotka edustavat eri tavoin julkista valtaa ja tekevät päätöksiä, koettelevat oikeusvaltion rajoja. Jos ongelmiin ei pystytä puuttumaan ja tarttumaan, oikeusvaltiojärjestelmä kokee tulevaisuudessa muutoksen. Kun kansalaisjärjestöjen oikeudellinen neuvontatyö vähemmistöille ja vaikeissa sosiaalisissa asemissa eläville ei saa enää rahoitusta, suomalaisessa mallissa tärkeä heikompiosaisten asemaa suhteessa valtioon turvaava käytäntö poistuu. Samaan aikaan virnaomaistoimijat ja -alueet sekä hallinnollisen päätöksenteon systeemit ovat jo koettelemassa oikeuskäytäntöä tottelemattomuudellaan. Kyseeseen voi tulla kierre, joka rapauttaa yksilön asemaa ja turvaa suhteessa julkiseen valtaan (valtioon), vaikkakin perustuslaillisesti julkisen vallan tulisi erityisesti suojella yksilöä. Nämä signaalit ovat vihjeitä siitä, että paikallisesti on löytymässä tahoja, jotka mahdollisesti pyrkivät lähitulevaisuudessa perustuslain muuttamiseen.

Maahanmuuttaneiden, erityisesti pakolaisten, kotoutumisen ja hyvinvoinnin tuki on tähän asti nojannut hyvin paljon järjestöjen ja hankkeiden toimintaan. Ne ovat tehneet ennalta ehkäisevää työtä ja tarjoneet matalan kynnyksen tukea mm. hyvinvointiin, työllistymiseen ja suomenkielen opiskeluun.

Meillä ei ole tarjolla järjestöjen ja hankkeiden työlle korvaavia toimintoja. Tästä tulee haastetta hyvinvointialueille, joiden tehtäväaluetta mm. ennaltaehkäisevät palvelut ovat, ainakin suunnitelmien mukaan. Nyt tarvtaan vahvistaa maahanmuuttaneille suunnattua tukea ihan peruspalveluihin, huomioiden heidän erityistarpeensa.

Tulevaisuudessa muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten iäkkäiden ihmisten määrä tulee kasvamaan. Sillä on vaikutusta siihen esimerkiksi muistisairaita kohdataan ja heidän kanssaan kommunikoidaan. Tutkimuksen mukaan perheenjäsenillä, yhteisöillä ja järjestöillä on merkittävä rooli ikääntyneiden maahanmuuttaneiden pääsyssä hoivaan. Kuitenkin järjestöjen mahdollisuuksia on heikennetty, kaikilla ei ole omaisia ja keskustelua perheen roolista hoivan järjestäjänä on nostettu yleisesti esiin.

"Filosofian loppukoe on ranskalaisille asepalvelukseen verrattava siirtymäriitti"

Keskeinen kysymys on, kykenevätkö tutkimusrahoittajat, yliopistot ja hallitukset turvaamaan tieteen riippumattomuuden, pitkäjänteisen tutkimusrahoituksen ja näyttöön perustuvan päätöksenteon. Samalla testataan, kuinka hyvin yhteiskunnat pystyvät suojelemaan tiedettä, josta tulevat innovaatiot, terveyden kehitys ja yhteiskunnallinen edistys ovat riippuvaisia.

Sairastuneista valtaosa on lapsia, joilla tauti on jälkitauteineen erityisen vaarallinen. Yhdysvalloissakin kuoli viime vuonna kaksi lasta tuhkarokkoon. Ainakin 150 joutui sairaalahoitoon." Myös Euroopassa tuhkarokko on alkanut yleistyä. "THL varoitti jo keväällä samasta asiasta. Se näkyy erityisesti kokonaan rokottamattomien pikkulasten osuuden kasvuna. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tiedotteesta huokuikin ammattilaisten turhautuminen, vaikka yleisesti ottaen rokotekattavuus on myös Päijät-Hämeessä edelleen hyvä. THL:n tilastojen mukaan esimerkiksi vuonna 2023 syntyneistä lapsista kokonaan rokottamattomien osuus on alueella yli kolme prosenttia eli maan keskiarvoa korkeampi. Korkein se on Ahvenanmaalla."