- Elämismaailma tutkiminen keskiös (merkityste tutkiminen)

-Kvalitatiivinen tutkimus sisältää lukuisia erilaisia traditioita, lähestymistapoja ja aineistonkeruu- ja analyysimenetelmiä ihmisen ja hänen elämänsä tutkimiseksi, joten se ei ole minkään tietyn tieteenalan tutkimusote tai vain yhdenlainen tapa tutkia

-Laadullisiksi nimitetyt tutkimukset rakentuvat Töttöä (2004, 9-20) mukaillen 1) aiemmista, tutkittavasta aiheesta tehdyistä tutkimuksista ja muotoilluista teorioista, 2) empiirisistä aineistoista (suurimmaksi osaksi tekstimuotoisia tai sellaiseksi muutettuja aineistoja) sekä 3) tutkijan omasta ajattelusta ja päättelystä

* aineistonkeruumenetelmät; esim. haastattelu, elämäkerrat, kirjeet, havainnointi, päiväkirjat, erilaisten kulttuurituotteiden hyödyntäminen

* tutkittavien näkökulmien huomioiminen; ei kokeellisia asetelmia, naturalismi

* harkinnanvarainen tai teoreettinen otanta; suhteellisen pienet aineistokoot, tutkitaan näytteitä sosiaalisesta todellisuudesta

* aineiston laadullis-induktiivinen analyysi,aineistolähtöisyys, teorian rakentaminen aineistosta käsin (kuitenkin myös teorialähtöisyys ja ns. teoriasidonnainen analyysi), analyysitavat poikkeavat määrällisen tutkimuksen vastaavista,

* hypoteesittomuus; ei lukkoonlyötyjä ennakko-oletuksia tuloksista (vaikka ns. työhypoteeseja useimmiten onkin), analyysin tehtävä ei niinkään ole hypoteesien todentaminen vaan pikemminkin niiden keksiminen

* tutkimuksen tyylilaji ja tulosten esitystapa, ei tiukkaa formaattia raportoinnista, kerronnallisuus, luovatkin ratkaisut mahdollisia

* tutkijan asema ,valintojen vapaus, mielikuvitus, subjektiivisuus

* narratiivisuus (, narratiivi); aineistojen tarinallisuus (kertomusmuotoisuus) tyypillistä

-Laadullisessa tutkimuksessa puhutaan usein hypoteesittomuudesta, joka tarkoittaa sitä, ettei tutkijalla ole vankkoja ennakko-oletuksia esimerkiksi tutkimuksen tuloksista – hän ei lähde testaamaan jotakin tiettyä teoriaa ja sen toimivuutta otoksessa.

-objektiivisuus

-eettiset kysymykset

- Eettisesti sensitiivinen

- Vastaajia ei vaadita kirjoittamaan omista kokemuksistaan, vaan kuvitteellisista tilanteista, näkemyksistä ja tapahtumasarjoista

- Huonosti kirjoitettu kehyskertomus-> johdattelee kirjoittamaan tietyllä tavalla tai rajaa näkökulman 

- 75 vastaajaa, nuoriso- ja lapsuudentutkijoita

- Noin puolet sosiaali- ja kasvatustieteilijöitä, suurin osa väitöskirjavaiheessa

- Tutkijat käyttäneet enemmän laadullisia menetelmiä

Tutkimuksen eettisiin normeihin ja lupiin liittyvät kysymykset

- Neuvottelu suostumuksista ja luvista, suurin osa neuvotellut tutkimuspaikasta (koulu, päiväkoti, sairaanhoitopiiri) vastaavan viranomaisen kanssa

- Suurin osa kysynyt huoltajien suostumuksen (15-16v. asti)

- Hieman yli kolmasosa vastaajista ollut tilanteessa, jossa tutkimuspaikasta vastuussa oleva viranomainen on esittänyt vaatimuksia huoltajien informointiin ja suostumuksiin liittyen

- Harvemmin tutkimuseettiset normit, lupakäytännöt tai hallinnolliset esteet ovat vaikeasti yhteensovitettavissa tutkimusintressien kanssa

- Harvemmin ollaan tilanteessa, jossa huoltajan suostumuksen tai viranomaisen luvan pyytäminen on vaikuttanut tutkimuksen edustavuuteen (huoltajien kirjallisen suostumuksen kerääminen on koettu käytännön kannalta hankalaksi)

- Koulukonteksissa opettajan merkitys suuri mm. vastausprosenttiin

- Yläkouluikäisiä tutkittaessa osallistumismotivaatio ei ole kovin korkealla

- Joskus erityiset kohderyhmät (häirikkölapset yms.) jäävät tutkimusaineiston ulkopuolelle tutkimuspaikan käytäntöjen takia

- Huoltajilla ja viranomaisilla merkittävä asema ns. portinvartijoina

- Lapsiin ja nuoriin kohdistuvassa tutkimuksessa tutkimuslupien saaminen voi osoittautua hankalaksi

Tutkimuseettiset ongelmatilanteet

- lähes 70% kohdannut lasten- ja nuortentutkimuksessa

- Tyypillisiä ongelmia: aineistonkeruumenetelmöt, tutkittavien informointi, suostumuksen saaminen tutkittavan huoltajilta, tutkimustulosten julkaiseminen ja käsittely julkisuudessa, tutkijan ja tutkittavan välinen suhde sekä aineiston analysointi

- Eniten ongelmia on liittynyt 7-18 -vuotiaisiin

- Tutkijan oma asema herättänyt pohdintoja vallankäytön kannalta esim. kaksoisrooli opettaja/tutkija

- Sosiaali- ja kasvatustieteissä eniten ongelmatilanteita

- Useimmissa vastauksissa suurimmat haasteet liittyivät tieteenalasta riippumatta lasten ja nuorten kohteluun täysivaltaisina subjekteina

- Kenen suulla puhutaan? Ovatko vastaukset oikeasti lapsista lähtöisiä?

Tutkimuseettinen koulutus ja tuki

-hieman alle puolet vastaajista saanut koulutusta tai tukea tutkimuseettisiin kysymyksii liittyen lasten ja nuorten parissa

-yleisenä toiveena käytäntöjen selkiyttäminen, selkeän eettisen ohjeistuksen luominen ja tuominen tutkijoiden helposti saatavaksi