Verkosta voi varata lähes kaikki yksittäisliikematkustajan tarvitsemat palvelut. Yritysasiakkaat kuitenkin monesti haluavat ja tarvitsevat asiantuntijan palveluita ja osaamista vaativimmissa matkustusasioissa ja eivät halua käyttää omaa aikaansa palveluiden varaamiseen tai tiedon etsimiseen. Ryhmämatkoja tai tapahtumapalveluita ei ainakaan vielä voi ostaa verkosta vaan tarvitaan ammattitaitoisia asiantuntijoita. Matkahallinnon työkaluja on kehitetty merkittävästi. Lisäksi on kehitetty sovelluksia älypuhelimille, joiden avulla liikematkustaja voi varata, hallita ja selata matkojaan ja saa ilmoitukset mahdollisista muutoksista. Matkatoimistoissa lentolippujen kirjoitus on automatisoitu. Teknologia on mahdollistanut etätyön. Some on kasvattanut asemaansa. Uudet järjestelmät tulisi osata omaksua nopeasti ja hyödyntää palvelun tarjoamisessa. On myös otettava tarkasteluun kilpailijoiden sekä muilla toimialoilla tapahtuvat teknologian ratkaisut. Vaikka tarjotaan digitaalisia palveluja, tulisi niiden olla henkilökohtaista palvelua.

Talouden taantuma näkyy B2C (kuluttajamyynti) risteilymatkojen myynnissä yleensä suotuisasti, koska lama-aikoina kauemmaksi suuntaantuvat matkat, vaikkapa Thaimaan matkat, jätetään varamaatta ja lähdetäänkin lyhyemmälle matkalle Itämerelle. Irtiotto arjesta halutaan joka tapauksessa tehdä varsinkin koululaisten loma-aikoina. Kun talous elpyy, B2C asiakas varaa paremman hyttiluokan, á la carte-ruokailut buffet-ruokailun sijaan sekä varaa paremmin rahaa laivalle ja kohdemaahan käytettäväksi.

Talouden taantuman aikana B2B (yritys) myynti vähenee ja arvokkaampien kokousmatkojen á-hinta pienenee. Yritykset säästävät kuluissa ja karsivat kokousmatkojen lisäpalveluista. Talouden elpyessä jälleen satsataan matkaan paremmin ja oheispalveluitakin varataan matkalle avokätisemmin.

Rahtiliikenne on suora indikaattori Suomen talouden tilaan. Varma merkki Suomen talouden elpymisestä on rahtiliikenteen nousu ja vastaavasti rahtimyynnin lasku kielii taantumasta. 

Merimatkalle mielii moni meistä, käytännössä varmastikin jokainen on risteillyt laivalla jossakin vaiheessa elämää. Ruotsin tai Tallinnan matkat ikään kuin kuuluvat meidän kulttuuriin. Tätä kulttuuria moni ulkomaalainen on kenties hieman ihmeissään seurannut. Asiakaskäyttäymistä analysoidaan tarkasti, sillä jokaiselle asiakkaalle halutaan tarjota hänen näkökulmastaan paras risteilyelämys ja jokaista eri asiakassegmenttiä tarvitaan, jotta vuoden jokaisena päivänä laivat täyttyisivät optimaalisella tavalla. Matkalle lähdön sosiaalisia vaikuttimia voivat olla perheen kanssa matkustus, ostokset joko laivalla ja/tai kohteessa, liikematkustus, erilaiset teemat, kulttuuri tai harrastukset (vaikkapa Tukholman maraton, Keppihevos-risteily, Tubecon matkat, yhdistysmatkat, Elitloppet, koiranäyttelyt, messut jne), opiskelijaristeilyt (Abit, Goomit yms.), eläkeläismatkat, konserttimatkat ja monenlaiset eri juhlat & bilematkat sekä reittimatkustajat. Asiakkaistamme suuri osa on kanta-asiakkaita, jotka käyvät monta kertaa vuodessa matkalla. Matkalle lähdön motiivi voi vaihdella eri matkoilla eli sama asiakas voi kuulua useaan eri segmenttiin.

 

 

 

 Web-analytiikan avulla verkkosivustoilta saatava data saadaan yritykselle tehokkaammin hyödynnettäväksi liiketoiminnan suunnitteluun. Kehittyneet tekoäly- ja koneoppimismetodit tuovat internetsivuilla vierailevista tarvittavan datan Tallink Siljan analyytikoille.

Asiakas saa teknologian avulla parempaa palvelua myös satamissa, jossa lähtöselvitys on mahdollista suorittaa joko lähtöselvitysautomaateissa tai ennakkoon älypuhelimella.

Meriliikenteen henkilökuljetukseen vaikuttavat monet poliittiset voimat niin Viron, Suomen, Ruotsin, Latvian kuin EU:n osalta. Lainsäädäntö eri maissa ja lisäksi meriliikenteeseen sovellettava oma lainsäädäntönsä tekevät alalla toimimisen haasteelliseksi. Tallink Siljalla on niin Suomen, Ruotsin, Viron ja Latvian lipun alla olevia aluksia. Jokaisella näistä on omat erikoisuuteensa, joihin matkustaja törmää esimerkiksi Tax Free tuotteita ostaessaan. Tupakan ja alkoholin myynti ja maahantuonti poikkeaa merkittävästi eri reiteillä. https://www.tallinksilja.fi/maahantuontisaannokset

Viimeisimpinä alaa ovat muuttaneet mm tänä vuonna uudistunut Valmismatkalainsäädäntö http://smal.fi/fi/SMAL/Valmismatkakampanja/Pakettimatkalla-vuonna-2018 ja toukokuussa voimaan tullut Yleinen tietosuoja-asetus GDPR https://eugdpr.org/ . Myös Yhdenvertaisuuteen liittyvä asetus muutti toimintatapoja ja palvelua vuoden 2015 alusta alkaen.

Tallink Siljan kuljetusehdoista löytyy jo hengästyttävä määrä eri instansseja, joiden lakeja henkilökuljetukseen sovelletaan. https://www.tallinksilja.fi/kuljetusehdot

 

 

Toimintaa säätelee esimerkiksi kansallinen elintarvikelainsäädäntö. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tekee elintarviketurvallisuuteen liittyvää viranomaisvalvontaa ja se  antaa myös ohjeita elintarvikkeiden käsittelemiseen, säilyttämiseen sekä tuotetietojen ilmoittamisen ja luovuttamiseen.Elintarvikehuoneistoissa kuten kahviloissa, ravintoloissa ja pikaruokaravintoloissa toimivilta työntekijöiltä vaaditaan myös hygieniapassi. https://www.evira.fi/

Työ- ja elinkeinoministeriö säätelee yritystoimintaan liittyvää toimintaa. Tähän liittyy muun muassa kirjapintolaki ja kaupparekisteriin kuuluminen. https://tem.fi/yrityksen-toiminnan-saantely

1.1.2018 voimaan tulleen alkoholilain uudistuksen myötä ravitsemisliikkeiden kuten kahviloiden aukioloaikaa ei rajoiteta enää laissa. Kahvila-ravintolat saavat itse päättää aukioloaikansa ja päättää ovatko auki esimerkiksi juhlapyhinä. https://tem.fi/majoitus-ja-ravitsemustoiminta

Ravitsemispalveluiden toimintaan vaikuttaa myös verotukselliset asiat. Verotuksen osuus on alalla suuri. Vuonna 2010 ravintolaruuan verotusta laskettiin 24 prosentista 14 prosenttiin, jonka seurauksena ruokamyynti lisääntyi. https://mara.fi/matkailu-ja-ravintola-ala-lyhyesti/matkailu-ja-ravintola-ala-lyhyesti/ruokamyynti-ravintoloissa

Kahvila-ravintoloiden toimintaan vaikuttaa myös työsuojelulaki ja tietosuojalaki. Yritykset noudattavat myös TES-työehtosopimusta, jossa määritellään työssä noudatettavista minimiehdoista, kuten palkasta, työajasta, sairauspalkasta, vuosiloman antamisesta sekä lomarahasta. https://www.pam.fi/tyo/matkailu-ravintola-ja-vapaa-ajan-palveluala.html 

 

Hotelli on esimerkiksi vastuussa siitä, että jokainen majoittuja täyttää matkustajailmoituksen ja vahvistaa sen allekirjoituksellaan. Vaikka huoneen voi varata ja maksaa nykyaikaisilla sähköisillä sovelluksilla, matkustajan on pakko tulla hotellin vastaanottoon täyttämään ja allekirjoittamaan paperinen matkustajailmoitus. Matkailu- ja palvelualan työmarkkinajärjestö MaRa toivoisikin, että asiakas voisi jatkossa tehdä matkustajailmoituksen sähköisesti samalla kun varaa huoneen. Matkustajailmoituksiin liittyvä sääntely tuo matkailu- ja palveluala MaRan mukaan hotelleille myös ylimääräisiä kustannuksia, koska vastaanotossa täytyy aina olla joku vastaanottamassa allekirjoitettua matkustajailmoitusta.

 

Yleinen arvonlisäverokanta Suomessa muuttui 24 %:in vuoden 2013 alusta lukien. Käytössä on lisäksi kaksi alennettua verokantaa 10 ja 14 % sekä nollaverokanta. Majoitustoimintaan sovelletaan alennettua 10 % verokantaa. (Yrittäjät 2018.)

 

Finanssikriisin jälkeen, vuodesta 2009 aina viime vuoteen saakka, suomalainen matkailuala on kärvistellyt laskusuuntaisten lukujen ja miinusmerkkisten tulosten kanssa. MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi kertoo kauppalehden (2017) haastattelussa hotellialan tuloksen olleenkin tappiollinen vuoteen 2016 asti. Konttoreiden ja tuotannon siirtyminen Suomen rajojen ulkopuolelle näkyi rajuna pudotuksena etenkin liikematkustuksessa. Liikematkustuksen lisäksi ongelmana on ollut hiipuva kotimaan matkailu. Liki kymmenen vuoden aikana kotimaan matkailu on kasvanut ainoastaan neljä prosenttia, kun taas matkat ulkomaille kasvoivat 60 prosenttia. 

 

 

Suomalainen matkailuelinkeino perustuu kotimaiseen kysyntään. Kuitenkin kasvua ja lisäarvoa haetaan ulkomailta sekä ulkomaisesta matkailutulosta. Ulko- ja kotimaiseen työmatkailuun vaikuttavat kansainvälinen kauppa tai jokin muu taloudellinen yhteistoiminta. Työmatkailun ja vapaa-ajan palveluiden käytön yhdistyminen tuo lisäarvoa matkailuelinkeinolle. 

 

Myös kuluttajakäyttäytyminen on muuttunut paljon. Perustasoinen ketjuhotellimajoitus ei todennäköisesti tyydytä matkailijaa, joka on edellisillä matkoillaan yöpynyt esimerkiksi puuhun rakennetussa majassa tai kaupungin torilla patsaan ympärille rakennetussa hotellihuoneessa. Yksittäisen matkailijankin tarpeet tosin vaihtelevat suuresti matkasta riippuen. Lyhytkestoisella työmatkalla tarpeet ovat täysin toisenlaiset kuin ystäväporukan kanssa vuosia suunnitellulla seikkailulomalla. Yritysten on tehtävä päätös, mille asiakassegmentille se tuotteensa ja palvelunsa kehittää, mutta samaan aikaan oltava valmis muokkaamaan tarjontaansa yksilöllisten toivomusten mukaisesti.

 

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160781/Toimialaraportti_Matkailu_2014.pdf 

 

Majoitusalan viimevuosien teknologisia uutuuksia ovat älykortit sekä lukitus- ja turvallisuusjärjestelmät. Muita uusimpia teknologisia sovelluksia hotelleissa ovat muun muassa kanta-asiakkaiden automaattiset sisäänkirjautumiskioskit, jotka vähentävät jonotusta vastaanotossa. Hotellihuoneet varataan nykyään usein sähköisten varauskanavien kautta. Internetistä löytyy useita palveluja, jotka auttavat kuluttajaa löytämään hänen kriteereihinsä parhaiten soveltuvan majoitusvaihtoehdon. Tekniikan nopea kehitys tulee muuttamaan ja parantamaan näitäkin palveluja nopeasti lähivuosina.

Majoitustoimialan yrityksille ympäristöasiat ovat tärkeitä ja ne haluavat luoda asiakkaalle mielikuvan luontoa säästävästä matkailuelinkeinosta. Ympäristöratkaisujen toteuttaminen on tuonut yrityksille kustannussäästöjä mm. energian ja vedenkulutuksessa. Majoitusalan yritykset ovat muun muassa luopuneet kertakäyttöastioista, vähentäneet pyyhkeiden pesukertoja, minimoineet veden hukka- ja energiakulutusta ja valinneet ympäristöystävälliset pesuaineet. Yrityksien haasteena on jätteiden lajittelun koko ketjun hallinta eli miten jätteet lajitellaan oikein hotellihuoneesta kaatopaikalle asti. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaat ovat yhä tietoisempia ympäristöasioista ja vaativat yrityksiltä luontoa säästävää toimintaa. (Harju-Autti, A. 2011, 32.)

Epävakaa maailman tilanne

Poliittiset päätökset 

Luonnonvarojen käyttöön liittyvät konfliktit . Luonnonvarojen riistäminen uhkaa ekosysteemejä ja luonnon monimuotoisuutta.  Esim. kaivokset.

Luontomatkailulla on muuta matkailua vahvempi yhteys ja vaikutus paikalliseen talouteen ja kulttuuriin ja siitä on yhä useammin tullut aluekehityksen väline.
 
 Matkanjärjestäjän vastuu muuttunut taloudellisesti raskaammaksi matkapaketteja koskevan  lakimuutoksen myötä. kuluttajalainsäädäntö 

Matkailualan verotus on monimutkaista.

Luontokohteiden ylläpitoon ei panosteta riittävästi vaikka kävijämäärät lisääntyneet.

Valtion panostus matkailun kv markkinointiin  riittämätöntä vrt muut pohjoismaat.

Maaseudun infastruktuuri rapistuu säästöjen takia: tieverkoston huono kunto, rautatieverkosto ei tue nopeaa liikennettä.

Matkailualalla on  paljon pieniä toimijoita, eikä  riittävää verkostoitumista, joten alan painoarvo pienempi kuin  isoilla teollisuusyrityksillä.

Matkailualalla merkittävä osuus vientituloista ja bruttokansantuotteesta, mutta epäreilu verokohtelu teollisiin aloihin nähden. Esim. arvonlisävero, sähkövero, työvoimavaltaisuuden aiheuttamat kustannukset.

Hyvä elämä arvona korostuu.

Työn ja vapaa-ajan suhde muuttuu. Pätkä- ja projektityöt lisääntyvät, joten työ ja vapaa-aika jaksottuvat uudella tavalla. Seurauksena vaikeampi ennustettavuus sesongeille, toisaalta voi tasoittaa ruuhkapiikkejä.

Tuotteet sisältävät entistä enemmän aineettomia merkityksiä. Valinnoilla nostetaan omaa statusta ja on muille nähtävissä sosiaalisen median kautta. Esim. ekologisuus ja eettisyys tuotteen valinnassa. 

Esteettömyys on yhä tärkeämpää väestön ikääntyessä sekä erityisryhmien mahdollisuutena matkailuun.

Sosiaalisen pääoman merkitys kasvaa.

Ihmiset haluavat räätälöityjä palveluita ja itse vaikuttaa palvelun sisältöön. Toisaalta tärkeää on yhteenkuuluvuus, saman mieliset yhteisöt.
 
 Kasvavana ryhmänä Lohas-kuluttajat (Lifestyles of Health and Sustainability), joiden tuote- ja palveluvalintoja ohjaa sosiaalinen, eettinen ja ympäristövastuullinen arvomaailma. Ovat potentiaalisia luonto- ja maaseutumatkailupalvelujen käyttäjiä. Toisaalta osaa väestöstä eivät nämä arvot kiinnosta juuri laisinkaan.

Matkailuala on pirstaloitutta, joten kyky verkostoitua on tärkeää menestymisen kannalta.
 
 

Vastareaktio digitalisaatiolle? 

Teknologian kehitys 

Verkon joukkovoiman lisääntyminen, esim. someilmiöt ja lokakampanjat 

Uudet ympäristöystävällisemmät liikenneratkaisut tulevaisuudessa ehtona kestävälle matkailulle 

Myynnin ja markkinoinnin siirtyminen kokonaan verkkoon vaatii uudenlaista osaamista. 
 
 Reaaliaikainen jakaminen ja arvostelu verkossa aiheuttavat sen, että palvelujen tuottajan oltava hereillä ja pystyttävä reagoimaan nopeasti.
 
 Mahdollisuus sitouttaa asiakkaita sosiaalisen median avulla; keskenään samanhenkiset eri asiakassegmentit.

 Mahdollisuudet hyödyntää digitaalista asiakasdataa. 

 

Luonnonkatastrofit 

 

Ilmastonmuutos 

 

Kestävän kehityksen vaatimus ja sen vaikutus yritystoimintaan

 

Sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt, metsäpalot, metsätuhot lisääntyvät. Myös vuodenaikojen kesto ja olosuhteet muuttuvat.
 
 Kestävän matkailun merkitys korostuu ilmastonmuutoksen saavuttaessa kuluttajien tietoisuuden. Luonto-ja elämysmatkailu on mahdollista toteuttaa kestävällä tavalla.
 
 Matkailun hiilijalanjälki. Ulkomaille lentämisen hiilijalanjälki vs kotimaan matkailu.
 
 Luonnonvarojen käyttöön liittyvät konfliktit näyttävät yhä lisääntyvän ja samalla matkailun rooli näissä konflikteissa nousee yhä keskeisemmäksi.

 

Metsien käytön sosiaalinen kestävyys. Metsien hakkuut vs monimuotoisuus, virkistyskäyttö ja maisemat. 

Luontomatkailun edistäminen osana metsäpolitiikkaa. 

Talouskasvun hidastuminen 

Vertais-ja jakamistalouden yleistyminen 

Tuloerojen kasvu 

Kulutustottumusten muutokset 

Kuluttajien luottamus talouteen 

Korkotaso 

EU: n rahoitus suosii edelleen luontomatkailun  kehittämistä, matkailu-alan innovointia, uudenlaisia palveluita.



http://ec.europa.eu/regional_policy/fi/policy/themes/tourism/

 Yrityksen työturvallisuus ja sitä koskevat säädökset, kuten työturvallisuuslaki vaikuttavat yrityksen toimintaan, sillä työnajantalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta, sekä terveydestä. Työnantaja yrityksen on otettava huomioon ne seikat, jotka vaikuttavat mm. työhön, työolosuhteisiin, sekä muuhun työympäristöön. Yrityksen työturvallisuus vaikuttaa mm. yrityksen kilpailukykyyn, sillä yrityksien tulee ilmoittaa työturvallisuuteen liittyvät tiedot mm. yrityksen vuosikertomuksessa. Työturvallisuus marginaali vaikuttaa myös kilpailutettujen töiden saanti mahdollisuuksiin.   

 

 

Tuoteturvallisuuslaki ja tuotevastuuvelvoittaa, että yrityksen tuottamat tuotteet tai palvelut eivät aiheuta vahinkoa kuluttajan muulle omaisuudelle. Jos kuluttajalle tai hänen omaisuudelleen aiheutuu vahinkoa tuotteesta tai palvelusta on myyjä (yritys) vastuussa tuotetusta vahingosta kuluttajasuojalain mukaan.  

Teknologisen ympäristön ja teknologian vaikutus nykyajan toimitilapalveluiden tuottamisessa on suuri, sillä tuotteiden, toimintojen ja palveluiden tekninen kehitysedistyy koko ajan.  Toimitilapalveluiden eri osa-alueiden toteuttamiseen voidaan hyödyntää moninaisesti nykyajan tietojärjestelmiä, tuotannonohjausjärjestelmiä (ERP),teknisiä laitteistoja, sekäautomaatiota, jotta tuotetut toimitilapalvelut olisivat laadultaan mahdollisimman tasaisia ja yhden mukaisia, sekä myös kustannustehokkaita. Vaikka teknologia tuokin moninaisia etuja, sekä hyötyjä toimitilapalveluiden tuottamiseen luo se myös tiettyjä haasteita mm. toimitilapalveluiden tuottavan yrityksen kilpailukyvyn kannalta, sillä teknologiaan liittyvät investoinnit vaativat yritykseltä tasaisesti tehtäviä investointeja/ investointipäätöksiä. 

Ammattimaista majoitustoimintaa säätelee laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta. Ammattimaista majoitustoimintaa harjoittava yritys on vastuussa siitä, että matkustajasta tehdään lain 6 §:ssä tarkoitettu matkustaja-ilmoitus. Lain taustalla on Schengen-sopimus, jonka mukaan hotellin on tehtävä ilmoitukset matkustajista. Matkustajailmoituksen voi tehdä matkustaja, majoitustoiminnan harjoittaja tai tämän henkilökuntaan kuuluva matkustajan etukäteen antamien tietojen perusteella. Matkustajailmoituksessa tulee näkyä myös matkustajan mukana matkustavan puolison ja lasten henkilötiedot. Laissa säädetään myös matkustajatietojen luovuttamisesta ja niiden asianmukaisesta säilyttämisestä.
 

Hotellien on myös varmistettava ulkomaalaisen matkustajan henkilöllisyys. Lisäksi hotellit (+ muut majoitustoiminnan harjoittajat) ovat velvollisia toimittamaan ulkomaalaista koskevat matkustajatiedot sille poliisilaitokselle, jonka toimialueella hotelli (majoitusliike) sijaitsee. 

Matkustajailmoituksiin liittyvä sääntely aiheuttaa hotelleille ylimääräisiä kustannuksia. Mikäli hotelli ottaa vastaan matkustajia läpi vuorokauden, niin vastaanotto on luonnollisesti pidettävä auki vuorokauden ympäri, sillä matkustajailmoitus tulee myös vahvistaa matkustajan omakätisellä allekirjoituksella. Lainsäätäjien tulisi tulevaisuudessa ottaa hotellitoimintaan liittyvä sääntely tarkempaan tarkasteluun, sillä lainsäädäntö on jo aikansa elänyt. Liiketoiminnan kehittämisen ja asiakaspalvelun joustavuuden kannalta hotellitoiminnan sääntelyä pitäisi ehdottomasti keventää.

Matkailu- ja ravintolapalvelualan työmarkkinajärjestö Mara toivookin, että asiakas voisi jatkossa tehdä matkustajailmoituksen sähköisesti samalla kun varaa huoneen. 

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060308 

Arvonlisävero on välillinen vero, jota kuluttajat eivät maksa suoraan valtiolle. Näin ollen tuotteiden ja palvelujen tarjoajat huomioivat arvonlisäveron myyntihinnassa. Arvolisäveron yleinen verokanta on tällä hetkellä 24 %. Hotellien majoituspalvelujen verokanta on 10 % ja ravintola- ja ateriapalveluiden verokanta 14 %. Esimerkiksi aamiainen tai muu ruokailu ei ole majoitukseen liittyvä suoritus, vaan asiakkaalle myytävä erillinen palvelu, johon sovelletaan 14 %:n verokantaa. Aamiaisen tai minkä tahansa muun ruokailun osuus on myös eriteltävä asiakkaalle mahdollisesti annettavalla laskulla tai muulla tositteella. 

Arvonlisäverolainsäädäntö on nostanut tuotteiden ja palvelujen hintoja radikaalisti. Pienituloinen palkansaaja joutuu jatkuvasti miettimään omaa kulutustaan, koska palkan on riitettävä välttämättömiin menoihin, kuten asumiskustannuksiin, ruokaan jne. Suuri osa suomalaisista joutuu väistämättä tinkimään juuri palveluista, joita ovat esim. lomamatkat ja majoittuminen hotellissa. 

Arvonlisäverolainsäädännön uudelleen tarkasteleminen ja veroprosenttien madaltaminen hyödyttäisi palvelujen tuottajia. Tällä tavoin saataisiin aivan uusia kuluttajaryhmiä liikkeelle. 

https://www.edilex.fi/verohallinnon_ohjeet/2018_0705.html#1%20S%C3%A4%C3%A4ntely 

 

Taloudellinen kehitys vaikuttaa siis olennaisesti tuotannontekijöiden hintaan ja kysyntään.  Yksi tärkeimmistä seikoista hotellien liiketoiminnan kannalta on seurata tapahtuuko tärkeissä tuotannontekijöiden hinnoissa muutoksia. Myös elintason nousu ja lasku vaikuttavat kuluttajien ostokykyyn ja näin myös tuotteiden kysyntään. Lisäksi korkotaso ja inflaatio ovat keskeisiä taloudellisen kehityksen indikaattoreita.

 

Mielestäni niin hotellien kuin muidenkin liitetoimintaa harjoittavien yritysten taloudellista omaisuutta ja vahvuutta ovat myös osaamisen taso ja määrä sekä mahdollisuudet ja halu kartuttaa sitä. Henkilöstön osaamisen panostettu investointi tuo myös taloudellista hyötyä, mutta ennen kaikkea se lisää työntekijöiden henkilökohtaista tyytyväisyyttä ja hyvinvointia. Pätevä henkilö on tyytyväinen itseensä ja saa arvostusta.
 

Ulkomaalaisten yöpymiset Suomen majoitusliikkeissä kasvoivat viime vuonna yhteensä 14 %, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Suomessa ei kuitenkaan ole investoitu riittävästi, sillä investointien määrä on viimeisen 10 vuoden aikana ollut liian vähäistä, etenkin verrattuna kansainvälisiin kilpailijamaihin. Matkailijamäärät ja samalla myös yöpymiset kasvaisivat, jos majoituskapasiteettia kasvatettaisiin samalla tavoin kuin muissa pohjoismaissa. Palvelualojen työnantajat Palta ry:n ekonomisti Jouni Vihmon mielestä Suomen matkailu tarvitsisi strategisemman aseman ja vahvemman vision.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomen-matkailu-hurjassa-vedossa-mutta-investointeja-tarvitaan-lisaa-kilpailijamaat-ei-odottele-kasvua-vaan-rakentavat-sita-etupainotteisesti/434c7b46-06f6-3ce0-adcd-1de1afb16358  

Tällä hetkellä kotimaiset asiakkaat ovat majoitusyritysten tärkeimpiä asiakkaita. Suomalaiset hakevat monipuolisuutta ja usein haluavat jakaa vapaa-ajan lomailunsa useampaan osaan. Jos ajatellaan ”puhtaasti” hotellin ydintuotetta, niin se on eittämättä majoituspalvelu, mutta sitä voidaan tukea lisäpalveluilla. Hotellin on tarjottava asiakkailleen laadukasta palvelua sekä pieniä ”yllätyksiä/elämyksiä”, pelkkä yösija ja aamupala eivät enää riitä. Nykyisin hotelleissa on mm. kuntosali, vähintään yksi ravintola, kylpylä, neuvottelutiloja ja leikkihuone, mitkä voivat tukea asiakkaan majoituspäätöstä. Lisäksi tarjolla on erilaisia palvelupaketteja, joissa on huomioitu asiakkaiden ikärakenne ja tarpeet. 

Ihmiset elävät nykyisin pidempään, joten on tärkeä huomioida ikääntyvä väestö. Osa heistä on todella hyväkuntoisia ja he elävät hyvinkin aktiivista elämää esimerkiksi liikkuen ja matkustellen. Lapsiperheen tarpeet ovat taas toisenlaiset. Liike-/työmatkailuun panostaminen kannattaa ehdottomasti, sillä sitä tulee olemaan tulevaisuudessakin. Liike- ja työmatkailussa on tärkeää pitää kiinni kanta-asiakkaista. Lisäksi markkinointia ulkomaille olisi lisättävä. Venäjän ja Aasian suunnalta tulevat matkailijoiden määrä on kasvussa ja heidät pitäisi ehdottomasti tavoittaa. 

Palveluja toki kehitetään jatkuvasti ja niillä pyritään erottumaan kilpailijoista. Olipa asiakassegmentti sitten mikä tahansa, niin tärkein asia on saada sama asiakas tulemaan uudestaan. Hotellin tarjonnan on vastattava asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita. Hotellin näkökulmasta olisi hienoa, että sama asiakas majoittuu hotellissa ja käyttää hotellin muita palveluita niin työ-, kuin lomamatkoilla. Tässä kohdin hotellin henkilökunta ja palvelu ovat avainasemassa. Henkilökunnan ammattitaidolla, asiantuntevalla palvelulla erottaudutaan kilpailijoista.

”Tulevaisuuden hotellin on tarjottava kaikille kaikkea.”

Joissain hotelleissa (hotelliketjuissa) on jo käytössä check-in automaatteja, joilla asiakas voi hoitaa sisään kirjautumisen itse. Lisäksi joissain hotelleissa on myös mahdollisuus tehdä sisään kirjautuminen etukäteen internetissä hotellin sivuilla. Etenkin ruuhka-aikoina em. keinot nopeuttavat palvelua. Teknologinen kehitys etenee hurjalla vauhdilla parantaen saavutettavuutta.

 

Ekologinen majoitus on nopeasti kasvava globaali ilmiö, ja onneksi myös Suomessa monet matkailupalveluiden tuottajat panostavat siihen. Ympäristömyönteisyys tarkoittaa järjestelmällistä toimintaa energian ja muiden luonnonvarojen säästämiseksi, ympäristömyönteisten teknologioiden käyttöä sekä jätteiden oikeaoppista lajittelua ja kierrätystä.

Asiakkaat ovat siis nykyisin entistä tietoisempia ympäristöasioista ja jopa vaativat yrityksiltä luontoa säästäviä tekoja. Ympäristöasioiden huomioiminen ja kuormituksen vähentäminen tuovat myös kustannussäästöjä mm. energian ja vedenkulutuksessa. Vähentääkseen ympäristön kuormittamista hotellit ovat esimerkiksi luopuneet kertakäyttöastioista, vähentäneen pyyhkeiden pesukertoja ja minimoineet veden hukka- ja energiakulutusta (esimerkiksi hanaratkaisuilla, käyttämällä led-valoja tai energiansäästölamppuja). 

 

Jotkut hotellit ovat jopa ottaneet kilpailuvaltiksi ekologisuuden. Näillä hotelleilla on käytössä ekologinen lajittelusysteemi ja ekologiset puhtaanapitomenetelmät, kuten vedettömät siivousmenetelmät. Uusia tuotteita hankittaessa suositaan kotimaista muotoilua, joka kestää aikaa ja kovaakin käyttöä. Lisäksi myös kosmetiikkatuotteet valitaan eettisyyden ja ekologisuuden perusteella.

Poliittisten päätöksentekijöiden laatimat lait ja asetukset vaikuttavat elintarviketeollisuuteen monessa mielessä: esimerkkeinä arvonlisäveron muutokset, elintarvikelaki, maatalouden tuet ja työlainsäädäntö. Säädökset voivat koskea tuotteita tai niiden pakkauksia, henkilöstöä, rakennuksia, laitehankintoja tai muita investointeihin tai rahoitukseen liittyviä. 

Isoin määrittäjä elintarvikealalla on elintarvikelainsäädäntö, joka ottaa kantaa tarkasti elintarvikkeiden turvallisuuteen ja pakkausmerkintöihin. Suomessa elintarvikelainsäädäntö on osa Euroopan Unionin yhteistä lainsäädäntöä ja se on voimassa kaikissa jäsenmaissaan. Suomessa on lisäksi laadittu kansallinen elintarvikelaki joka täsmentää eurooppalaisen lainsäädännön tulkintaa Suomessa. Euroopan ulkopuolella vaikuttaa myös muiden maiden lainsäädäntö esimerkiksi HK Scan on vasta nyt saanut, isojen ponnisteluiden jälkeen, porsaanlihan vientiluvan Kiinaan. 

Myös poliittisesta ilmapiiristä seurauksena syntyneet päätökset vaikuttavat. Esimerkiksi Venäjän vienti supistui tai lähes loppui tietyiltä elintarvikealanyrityksiltä Ukrainan kriisin seurauksena. Valio on yksi iso seurauksien kantaja: 2014 Venäjän-viennin romahdus vei yrityksen liikevaihdosta lähes 300 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtäkkinen maidon lisääntyminen Suomen ja Euroopan markkinoilla vääristää maidon hintaa joka vaikuttaa koko alaan.

Lähteet: 

Evira: https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/lainsaadanto/

Talouselämä: https://www.talouselama.fi/uutiset/valion-viisi-kriisia/a086991c-4a20-3058-82dc-3a0fb28463b5

Maaseudun Tulevaisuus: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.226044 

Taloudellisia ulkosuhteita ja kansainvälistymistä edistäviä toimia vahvistaa Team Finland –verkosto, jonka osana MMM omalta osaltaan edistää hallinnonalansa tuotteiden, osaamisen ja palvelujen vientiä. Kauppapolitiikalla vaikutetaan maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuonnin ja viennin ehtoihin sekä tukia koskeviin sääntöihin, jotka ohjaavat maatalouspolitiikan tavoitteiden toteuttamista.  

Suomessa ruokapolitiikan tavoite on edistää kansakunnan ravitsemustilaa ja hyvinvointia ruuan kautta. Ruokapolitiikka käsittelee laaja-alaisesti ruuan tuotantoon, jatkojalostukseen, jakeluun ja kulutukseen liittyviä aiheita. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua sekä kasvien ja eläinten terveyttä. Elintarvikkeidenjalostaminen on hyvin tarkkaan säädeltyä tuotantotilojen, käsittelyn (hygienia), pakkausten ja kuljetuksien osalta. Tuottajia sekä valmistajien toimintaa ohjaavat monet säädökset.

Elintarvikkeiden kuluttajahinnat laskivat keskimäärin edelleen vuonna 2017, mutta kahta edellistä vuotta vähemmän. Nopean kasvutahdin vuosina, 2011–2013 elintarvikkeiden hinnat ehtivät nousta viidenneksellä. Nousu jatkui aina maaliskuuhun 2014. Vuositasolla hinnat nousivat 5-6 % eli selvästi vuosien 2015-16 keskimääräistä 1-2 prosentin laskua enemmän.  

Heikon talouskehityksen, kysynnän hitaan kasvun sekä raaka-aineiden hintojen laskun lisäksi matalampiin hintoihin vaikuttivat Venäjän asettamat tuontikiellot ja kaupan halpuutuskampanjat. Vuoden 2018 alussa elintarvikkeiden hinnat kääntyivät jälleen nousuun ja nousun uskotaan jatkuvan ainakin seuraavat kaksi vuotta.  

Suomalaiseen ruoan arvomaailmaan ovat aina kuuluneet raaka-aineiden hankkiminen suoraan metsästä, kotimaisuuden arvostaminen sekä monipuolisuus. Suomalaiset kuluttajat arvostavat edelleen korkeaa kotimaisuusastetta, lähiruokaa ja luomua, vaikka tuotantomme jalostusaste, ulkomaisten raaka-aineiden käyttö ja einesruokien tarjonta on kasvanut. Kuluttajakäyttäytymisessä arvot eivät välttämättä vastaa toimintaa, mutta suunta on positiivinen.   

Kansainvälisillä markkinoilla Suomalaisissa elintarvikkeissa kiinnostaa puhtaus, laadukkuus, turvallisuus, terveellisyys ja pohjoinen omaperäisyys. Vallitsevat ruokatrendit ja kuluttajien arvot suosivat myös suomalaista tarjontaa ja kannustavat suomalaisen pk- yritysten elintarviketeollisuuden kansainvälisen viennin aloittamiseen sekä kasvattamiseen. 

Pohjoisesta sijainnista ja ilmastosta aiheutuu lisäkustannuksia maataloustuotannolle, mutta osittain merentakaisen ja perifeerisen sijainnin ansiosta kasvi- ja eläintautien tilanne Suomessa on ollut Manner-Eurooppaa parempi. Kasvinviljelyssä tämä tarkoittaa vähäisempää tarvetta torjunta-aineiden käytölle ja eläintuotannossa vähäisempiä lääkintäkuluja. Sijaintia ja ilmastoa paljon merkittävämmiksi tekijöiksi nousee pitkäjänteinen työ, elintarvikeketjun toimijoiden oma kontrolli sekä hyvin toiminut yhteistyö toimijoiden ja viranomaisten kesken. Suomessa ei käytetä torjunta-aineita tai antibiootteja ennalta ehkäisevästi, ja varoaikoja sekä muita ohjeistuksia ja määräyksiä noudatetaan tarkkaan. 

Suomen ruoantuotantoketjun toimet ovat linjassa One Health -konseptin kanssa, jonka mukaan ihmisten terveys on vahvasti kytköksissä eläinten ja ympäristön terveyteen. Suomen elintarvikeketju valmistaa puhdasta, korkealaatuista ja turvallista ruokaa, ja se on iso myyntivaltti kotimaan ja ulkomaan markkinoilla. Faktatietoa tarvitaan ruoan arvostuksen nostamiseksi, jotta kotimainen vaihtoehto olisi kuluttajille yhä tietoisempi ja perustellumpi valinta. Yhtä lailla nämä faktatiedot muodostavat myyntivaltin vientimarkkinoilla. Kansainvälisillä markkinoilla kuten Aasian maissa tuoteturvallisuus ja puhtaus ovat tärkeimpiä ominaisuuksia. Kokemus osoittaa, että muiden maiden Suomea heikoimmatkin luvut voivat tuottaa myyntituloksia, kunhan markkinointi ja viestintä on riittävän tehokasta. 

Itse sisällön, eli elektronisen urheilun näkökulmasta nähtäväksi jää minkälaisen yhteiskunnallisen hyväksynnän se saa lähivuosien aikana. Jo nyt se on harrastus suurelle osalle nuorista aikuisista. Pelaamista on monen tasoista ja isossa kuvassa harrastuksen kannalta tulee olla ymmärrettävää myös harrastuspelaaminen, eikä vain kilpapelaaminen isojen eurojen ja maailman maineen näkökulmasta, koska se tulee olemaan jokatapauksessa vain marginaalinen osa elektronista urheilua. Elektroninen urheilu ei toistaiseksi nauti samanlaista yhteiskunnallista arvostusta vanhemmassa väestössä, kuten perinteinen liikunnallinen urheileminen. Tämä saattaa rajoittaa sen mahdollisia avustuksia suhteessa muuhun urheiluun.

Riippuen kahvilan ansaintamallista myös itse pelaamisen kulurakenne tulee olla laskettu kahvilatuotteiden sisään tai myydä se erillisenä maksuna. Suhdannevaihtelut vaikuttat myös asiakkaiden maksukykyyn tässä asiassa. 

Tästä näkökulmasta myös yhteiskunnallinen kulurakenne, kuten vuokrat ja muut käyttökustannukset vaikuttavat siihen miten palvelu tulee hinnoitella kuluttajille.

Itse pelaamisen lisäksi ihmiset kuitenkin haluavat nyt ja todennäköisesti tulevaisuudessakin kokoontua katsomaan pelejä. Tämä voi olla mahdollisuus kahvila/loungelle luoda tila, jossa voi kasvotusten nauttia e-urheilusta ja järjestää ns. Kisakatsomoita. 

Kulttuurisen ympäristön näkökulmasta: Elektronisen urheilun kulttuuri on vasta muokkautumassa. Kahvila/lounge -tyyppinen pelaamiskulttuuri ei ole saanut vielä aiemmin kovin suurta asemaa, koska ihmiset pelaavat mieluummin kotona tai verkossa. Nyt aika on ehkä uudelleen kypsä kokeilemaan asiaa pelaamisen kehityksen myötä tarjoamalla jos onnistutaan tekemään asiasta elämyspainotteisempaa. 

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna vastuullinen toiminta etenkin nuorten ja nuorten aikuisten ympäristötietoisuudessa ja kestävään elämäntapaan kannustamisessa. Kierrätys ja jätteiden minimointi tärkeänä myös sekä mahdollisesti myös aiheutuvien päästöjen hyvittäminen tavalla tai toisella.

(https://www.trafi.fi/ilmailu/saadokset)

Lentoliikenteeseen vaikuttavat vahvasti myös poliittiset konfliktit ja sodat sekä terrorismin uhka. Myös suurlähetystöjen antamat matkustusrajoitukset vaikuttavat paljon matkustamisen määrään. Mikäli lentäminen tiettyyn maahan koetaan turvattomaksi, lentoja aletaan perua nopealla aikataululla.

Työ kansainvälisessä lentoliikenteessä ja etenkin mannertenvälisillä lennoilla on jo pelkästään aikaeron vuoksi erilaista kuin toimistotyö, minkä vuoksi työtunnit ja lentojen jälkeiset lepoajat ovat työehtosopimuksissa tiukasti määriteltyjä. Työtunteja rajoittaa myös avaruudesta tuleva säteily ja sen vuoksi asetetut säädökset.

Taloudellisilla tekijöillä viitataan mm. yleiseen taloustilanteeseen tai sen kehityssuuntaan. Talouden suhdanteiden seuraaminen on tärkeää monesta syystä, sillä suhdanteiden vaikutus ulottuu esim. ostovoimaan tai lainaehtoihin. 

 

Ruoan hinta puhututtaa. 2017 Helsingin Sanomat kertoi, että Suomessa ruoan hinta on laskenut reippaasti viimeisen neljän vuoden aikana muihin vanhoihin EU-maihin verrattuna. Toisaalta 2011 – 2013 ruoan hinta oli noussut poikkeuksellisen paljon – taustalla arvolisäveron, makeis- ja virvoitusjuomaverojen korotukset sekä palkkojen korotukset. 

 

2015 S-ryhmä lanseerasi ”halpuutuksen” jossa tiettyjen elintarvikeryhmien tuotteiden ulosmyyntihintaa selkeästi laskettiin. Syitä halpuutukseen on monia: tehokas kulurakenne mahdollisti hintojen alentamisen, toisaalta kova kilpailu Keskon kanssa vaati erilaistumista, myös saksalaisen Lidlin voimakas kasvusuunnitelma pakotti miettimään uusia keinoja. Kuluttajat ovat kiittäneet halpuutuksesta. Yleisesti ottaen elintarviketeollisuudessa halpuutukseen on suhtauduttu positiivisesti, sillä halpuutustuotteiden volyymi kasvaa. 

 

2018 vuoden uutisointi on taas kääntynyt toiseen suuntaan: ruoka tulee kallistumaan. Nyt pääsyyksi kerrotaan yleinen suhdanteen nousu: ihmisillä on paremmin rahaa käytettävissä, kaupasta käteen tarttuu kalliimpia tuotteita ja sitä kautta kauppa nostaa hintoja. Myös elintarviketeollisuudessa uskalletaan nostaa tuotteiden hintoja paremman katteen toivossa, toisaalta myös raaka-aineiden ostohinnat ovat olleet nousussa esimerkiksi erilaisten luonnonkatastrofien vuoksi. 

Elintarviketeollisuudessa yllättävät epidemiat saattavat vaikuttaa yrityksen tulevaisuuteen merkittävästi. Esimerkiksi melko yleinen, hyvin valvottu, salmonella, voi aiheuttaa mittavat menetykset koko teollisuuden alalle. Esimerkiksi alkuvuodesta 2018 isolta emakkotilalta huomattiin vakava salmonella epidemia ja yli 2000 emakkoa porsaineen täytyi hävittää. Vuonna 2009 rehutilalta levisi salmonellaa, jota todettiin uloste-, rehu- tai tuotantoympäristönäytteissä noin 90 sika- ja munatuotantotilalta. 

 

Helsingin Sanomat: https://www.hs.fi/talous/art-2000005375833.html 

 

Helsingin Sanomat:https://www.hs.fi/talous/art-2000005619720.html 

Maaseudun Tulevaisuus: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.232220 

Kansainvälisessä lentoyhtiössä koko maailman talouden seuraaminen on suuressa roolissa. Viime vuosina venäläisten matkustaminen on ollut vähäisempää, mutta kiinalaiset puolestaan ovat innostuneet Eurooppaan matkustamisesta. Kilpailu eri lentoyhtiöiden välillä on kovaa ja erottuminen kansainvälisillä markkinoilla on avainasemassa.

Satelliittiyhteydet ovat mahdollistaneet internetin käytön myös lentokoneessa mikä on mahdollistanut monille työskentelyn ja ajan optimoinnin lennon aikana. Nykyisin myös asiakaspalaute tulee usein sähköisesti jo lennon aikana, kun asia on vielä tuoreessa muistissa. Uusi teknologia on mahdollistanut asiakaspalvelun kehittämisen, toiminnan tehostamisen sekä työskentelytapojen uudistamisen. Uudet maksupäätteet ja mobiilimaksaminen näkyvät myös lentokoneessa. Digitalisaation vaikutukset näkyvät lisäksi markkinoinnissa ja etenkin sosiaalisen median voimassa. Nykyaikaiset kanta-asiakasohjelmat ovat tehokas tapa kerätä dataa kuluttajista ja auttaa mainonnan kohdentamisessa. 

Lentämiseen itsessään liittyy paljon teknologiaa ja itse lentäminenkin on pitkälti automatisoitua. Teknologiaosaaminen on kehittynyt ja uudet innovaatiot näkyvät etenkin uusissa lentokoneissa. Työtä helpottavien konkreettisten innovaatioiden lisäksi kehitys näkyy muun muassa polttoaineen kulutuksessa sekä päästöjen vähentymisessä.

 

https://investors.finnair.com/~/media/Files/F/Finnair-IR/documents/fi/reports-and-presentation/2018/vuosikertomus-2017.pdf 

 

Elintarviketeollisuudessa trendien seuranta on arkipäivää. Joissain tuoteryhmissä, esimerkiksi valmisruokapuolella, heti syötävissä salaateissa trendit vaihtuvat nopeasti koska kuluttajaryhmä vaatii uusia makuja ja trendikkäitä raaka-aineita. Myös eri ryhmien tarkastelu oikeiden tuotteiden lanseerauksessa on tärkeää, esimerkiksi Y-sukupolvi on edeltäjäänsä valveutuneempi ja vaatii läpinäkyvämpää ruokaketjua alusta asti. Myös demografiset tekijät (ikä, sukupuoli, koulutustaso) vaikuttavat kulutustottumuksiin. Esimerkiksi voidaanko elintarvikealalla ennakoida sopivia tuotteita väestön ikääntyessä? Tai voiko elintarviketeollisuus ottaa suurempaa roolia esim. koulujen tai sairaaloiden ruoanvalmistuksesta?

    

Tulevaisuudessa robottiteknologia (älykkäät esim. keittössä monenlaisia tehtäviä tekevät robotit), synteettistä biologiaa hyödyntävät elintarvikkeet (itsensä tutkiminen esim muokattuja bakteereja sisältävillä tuotteilla) ja vertikaaliviljely (keinoliha, kaupunkiviljely) voivat olla arkipäivää meille.

Elintarvikealalla on merkittävä rooli hävikin hallinnassa: iso osa pakkauksista tällä hetkellä muovia jonka ympäristöhaittoihin on herätty viime aikoina voimakkaasti. Uusia pakkauksia kehitetään nopealla aikataululla – ympäristöystävällisten (ja toimivien) pakkauksien löytäminen on selkeä kilpailuetu yritykselle. Tästä esimerkkinä uudet kartonkipakkaukset valmisruokamarkkinassa. Myös energiankulutukseen kiinnitetään huomiota -  esimerkiksi Atria on voimakkaasti tuonut esille Nurmon tehtaan uutta aurinkosähköpuistoa. 

 

Kasvis- ja vegaaniruokavalioiden suosio näkyy myös elintarvikealalla voimakkaasti. Uusia lihankaltaisia tuotteita tulee markkinoille, perinteiset maitotalot kehittävät kaurajuomia ja vegaanituotteita lanseerataan useita satoja vuodessa. 

 

Atria: https://www.atria.fi/konserni/ajankohtaista/tiedotteet/2017/atria-toteuttaa-suomen-suurimman-aurinkosahkopuiston-nurmoon/

Ravintola-alaan vaikuttavia poliittisia asioita ovat mm. alkoholilainsäädäntö ja verotus. Alkoholin hinnasta suuri osa on veroa ja sen vuoksi muualta tuodon alkoholin tuonti onkin lisääntynyt. Ravintola-alkoholin hinta on noussut ja myynti vähentynyt ravintola-alan kokonaismyynnistä. Uusi lainsäädäntö voisi mahdollistaa myynnin ja samalla työpaikkojen kasvua, jos asiakas saisi ostaa juomia myös mukaansa.  Uudessa lainsäädännössä oli ehdotus myös omien alkoholijuomien viemisestä tilaus ravintolaan, mutta se vähentäisi vieläkin lisää ravintolan myyntiä. Toivon mukaan ravintolan verotusta keventämällä saataisiin ratkaisu, joka tyydyttää sekä ravintolaa että asiakasta.