Tämän tavoitteen saavutin täysin harjoittelujakson aikana. Perehdyin BOT-2-arviointimenetelmään (Bruininks Oseretsky test of motor profiency). Perehdyin ensin manuaaliin, tämän jälkeen kävin tehtävät yksi kerrallaan läpi. Tein arvioinnin jakautuneena kahdelle terapiakäynnille, enkä ollut aikaisemmin nähnyt arviointimenetelmän käyttöä. 

Ohjaajan arvio: Opettelit hyvin BOT-2 arviointimenetelmän. Toteutit sen oman asiakkaasi kanssa. Analysoit ja pisteytit tulokset. 

Mitä muuta tietoa tarvitset asiakkaasta? Saitko tällä arvioinnilla tavitsemasi tiedon?

2. Tavoite: Suunnittelen oman asiakkaani terapiakerrat huomioiden tutkimustieto ja toiminnan analyysi, sekä toiminnan porrastaminen. 

Suunnittelin oman asiakkaani terapiakerrat pohjautuen arviointimenetelmästä saatuihin tuloksiin. Luin myös tutkimuksia ja artikkeleita päätöksenteon tukena. Toimintoja suunnitellessa porrastin toiminnot jo valmiiksi, sekä keksin erilaisia muokkausideoita toiminnalle. 

Ohjaajan arvio: Suunnittelit ja toteutit yksilöterapian oman asiakkaasi kanssa. Hyödynsit hyvin saamaasi tietoa BOT-2 arvioinnista. Toteutit myös etäterapiakerran nopealla aikataululla. Toimintojen porrastaminen eli toiminnan analyysi on hyvin kehittymässä. Olit miettinyt viitekehystä/lähestymistapaa. Käytännössä huomataan, että harvoin voi rajata vain yhteen viitekehykseen. Lapsen normaalin kehityksen ymmärtäminen kehittyy. Tähän kannattaa tutustua hyvin.

3. Tavoite: Sovellan terapiakertojen suunnitelmiani tarpeen mukaan, esimerkiksi asiakkaan vireystilan mukaan. 

Osasin harjoittelun aikana hyvin soveltaa suunnittelemiani toimintoja tarpeen tullen. Mukauduin myös tilanteeseen, jossa minun täytyi ikään kuin lennosta vaihtaa vastaanottokäynnin suunnitelma etäkuntoutuksen pitoon. 

Ohjaajan arvio: Toiminnan porrastaminen, suunnitelmien a-b-c käyttöönotto. Etäkuntoutusta tehty myös. Jokaisella terapiakerralla lapsen vireystilan huomioiminen. "Työkalupakkia" kasvattaminen edelleen.

4. Toimintaterapeutin kirjaamisen perusteiden oppiminen; päivittäiskirjaus, sekä KELAn palautteen kirjoittaminen. 

Luin harjoittelun aikana lukuisia Kelan palautelomakkeita, sekä seurasin kirjaamisprosessia. Tein myös itse muutaman kirjausharjoituksen, sekä Kelan palautteeseen tekstiä arvioinnin tuloksista. Koen, että tarvitsen tähän vielä paljon lisää harjoitusta, joten pidän saman tavoitteen seuraavassakin harjoittelussa. 

Ohjaajan arvio:Oman asiakkaan terapiakertomus, arviointitulosten kirjaus. Seurasit päivittäiskirjausta sekä palautteen kirjoittamista. 

Päivittäiskirjauksen harjoittelu edelleen. Palautteiden/lausuntojen kirjoittaminen. Tutustu otsikointiin, mitä missäkin paikoissa käytetään. Toimintaterapianimikkeistö auttaa oikeasti palautteen jäsentämisessä. :)

5. Pyrin ymmärtämään terapeuttista vuorovaikutussuhdetta paremmin; mikä toiminnasta tekee terapeuttista, mitä terapeuttisessa vuorovaikutuksessa pitää ottaa huomioon. 

Sain harjoittelun aikana paljon varmuutta omaan terapeuttiseen minään. Opin, että minulle oman persoonan tuominen esille on terapiasuhteen luomisen kannalta tärkeää. Opin myös, kuinka vuorovaikutussuhteeseen vaikuttaa itse asiakkaan lisäksi myös asiakkaan lähiomaiset ja heidän sitoutuminen terapiaan ja sen tavoitteisiin. 

Ohjaajan arvio: Olet helposti lähestyttävä ja toimeen tarttuva. Lapset tutustuivat sinuun helposti. Osasit hyvin "oman itsen" käytön terapiatilanteissa. Lapset ovat kyselleet perääsi. :)

Oma arvio: 

Tätä tavoitetta työstin läpi harjoittelun. Huomasin asiakaslähtöisyyden ja empaattisuuden tulevan itsestään. Rohkeutta kuitenkin vaaditaan edelleen, vaikka siinä petrasinkin koko ajan harjoittelun loppua kohden. Potilaan kahden ollessa huomasin rohkaistuvani enemmän, kuin silloin kun ohjaaja tai muu työntekijä oli läsnä. Toisen ammattilaisen läsnöolon sieto on siis vielä työn alla, johon vaikuttaa myös se, että koen oman ammatillisen osaamiseni vielä kehittyväksi, ja epäröin välillä liikaa omia valintojani. Rohkeus-asia liittyy myös omaan luonteeseeni, jonka takia sen työstäminen on pidempi prosessi. 

Ohjaajan arvio:

Olet kohdannut potilaat asiakaslähtöisesti harjoittelusi aikana, tämä on sinulle luontevaa. Rohkeutesi potilaiden läsnä ollessa on petraantunut jatkuvasti. Jakson lopussa sinulle on luontevampaa keskustella potilaiden kanssa toimintasi ohessa. Olet rohkeasti ottanut vastuuta terapioiden toteuttamisesta sekä osallistunut aktiivisesti päiviemme suunnitteluun. Olet kiinnostunut ammatista, kyseenalaistat toimintatapoja ja  tuot mielipiteesi rohkeasti ilmi. Osallistut moniammatillisiin kokouksiin ja tuot sillä potilaidesi asioita hyvin ilmi. Vahvuutenasi toimintaterapeuttina näen innostuvuuden uusista asioista, halun oppia sekä vastaanottaa erilaisia näkemyksiä. Pohdit asioita monipuolisesti.

Nyt tukeudut herkästi ohjaajaasi ja haet ns. Turvaa päätöksissäsi. Älä pelkää toista ihmistä tilassa kun toteutat terapiaa, luota itseesi ja taitoihisi terapioissa.

2. Itselleni uuden arviointimenetelmän käytön harjoittelu ja oppiminen, arviointimenetelmään perehtyminen. Arviointimenetelmänä Moca (Montreal Cognitive assessment). Tulkitsen arviointimenetelmän tuloksia ja ymmärrän niiden merkityksen potilaan arjessa.

Oma arvio:

Opin käyttämään MoCA-arviointimenetelmää hyvin. Perehdyin menetelmään syvästi, ja luin tutkimustekstejä menetelmästä. Pääsin tekemään arviointia monelle eri potilaalle ja kehityin arviointimenetelmän käytössä. Pisteytys onnistui samassa hetkessä ja oli helppoa. Tulokset auttoivat luomaan kokonaisvaltaisemman kuvan potilaasta ja hänen toimintakyvystä osana neurologian ja kardiologian osastoilla tapahtuvaa potilaan toimintakyvynarviointia. 

Ohjaajan arvio:

Moca oli sinulle entuudestaan vieras arviointimenetelmä. Perehdyit menetelmään huolella ja lähdit tarkoin ohjeiden mukaan toteuttamaan menetelmää. Toistojen myötä kehityit ja toteutus tuli tutummaksi ja rennommaksi. Tilanteessa olit hyvin vuorovaikutuksessa potilaiden kanssa ja johdattelit tilannetta hyvin eteenpäin. Pohdit tuloksia niin, että osasit kertoa potilaalle haasteet ja kehittämiskohteet. Pohdit myös muita toteutettavia arviointeja Mocan perusteella, mitkä ovat tarpeellisia ja mitkä eivät.

Jatkossa toistojen myötä saat varmuutta lisää. Jatkossa myös havainnointien ja johtopäätöksien tekeminen muuttuu monipuolisemmaksi.

3. Kirjaamisen harjoittelu keskussairaalan tietokannassa. Päivittäiskirjauksen sujuvoituminen ja toimintaterapianimikkeistön käyttö. (Itsenäisen, luontevan ja ymmärrettävän kirjaamisen oppiminen, ICF-pohjana.)

Oma arvio:

Koen saavuttaneeni tämän tavoitteen hyvin. Minulla ei ollut laisinkaan aiempaa kokemusta kirjaamisesta. Tein jakson aikana paljon käyntikirjauksia, sekä lausuntoja. Olin mukana myös kuntoutussuunitelman kirjoittamisessa. Osastoarvioinneista tehtiin myös aina lausunto, jossa suositeltiin jatkot potilaalle, ja näitä kirjoitin myös useamman. Harjoittelun edetessä kirjaainen tuntui aina vaan luonnollisemmalta ja koen oppineeni ymmärrettävän kirjaustyylin. Kartutin harjoittelun aikana paljon uutta ammattisanastoa niin terapeuttien kuin lääkäreidenkin teksteistä, sekä oman opiskelun avulla. Opin harkitsemaan ja valitsemaan toimintaterapianimikkeistöstä kullekin terapiakäynnille sopivan nimikkeen. 

Ohjaajan arvio:

Kirjaat luontevasti, opit löytämään potilaista olennaiset asiat kirjauksiin. Meillä käytetään ICF:ää kirjaamisessa pohjana sekä lisäksi toimintaterapeuttinimikkeistöä. Olet sisäistänyt ja ottanut molemmat mukavasti mukaan jakson aikana kirjauksiisi. Kirjaat luontevasti, käytät arkikieltä, kirjauksiasi on helppo lukea ja ymmärtää. Niistä saa hyvin käsityksen potilaan sen hetkisestä toimintakyvystä. Kirjasit muutamia lausuntoja jaksosi aikana onnistuneesti.

Kirjaamisessa tarkkuutta siihen, että osaat ilmaista tarkasti eri tasot potilaan toimintakyvystä. Näin potilaan toimintakyky ja kognition “tasot” tulevat tarkemmin esille. Ajan myötä ammattisanastosi kasvaa, josta saat lisäpohjaa lausuntoihisi.

4. Opettelen valmistamaan itselleni uusia lastoja ja teen lastoja harjoittelun aikana potilaille. Osaan arvioida ja valmistaa oikeanlaisen lastan ja ohjata sen käytön potilaalle.

Oma arvio:

Opin valmistamaan hyvin harjoittelupaika yleisimpiä lastamalleja, joita olivat lyhyt peukalotuki, sekä ojentava lasta sormelle/-ille. Tämän lisäksi oli lepolastoja ja pitkiä peukalotukia, sekä valmistimme harvinaisempia käden lastoja harjoitukseksi. Opin ohjaamaan haavanhoidon, sekä lastan hoidon poitlaille. Opin myös käden kipsin poistamisen ja leikkaushaavan hoitoa ja arviointia. Lastojen valmistukseen liittyen opin arvioimaan oikeanmallisen lastan, ja mitä kaikkea pitää ottaa huomioon missäkin lastamallissa. Opin myös materiaaleista ja potilastilanteista lisää. Lastojen valmistukseen liittyen tutustuin myös enemmän käsien anatomiaan kirjallisuuden avulla.

Ohjaajan arvio:

Olet osallistunut yksilöllisten ortoosien valmistamiseen ja valmistanut itse useita ortooseja, joihin on tullut lääkäriltä lähete. Olet arvioinut yksilöllisesti ortoosin koon ja materiaalin sekä valmistanut malleja ortooseihin. Olet kokeillut rohkeasti erilaisia materiaaleja. Ortoosit ovat onnistuneet hyvin, kuten myös potilaiden ohjaus niiden käytössä. “Sivutuotteena” sait samalla tutustua erilaisiin leikkaushaavoihin ja niiden hoitoon/kuntoutukseen. Toimit rauhallisesti ortoosia valmistaessa ja varot leikkauskohtia.

Jatkossa ole rohkeasti potilaan lähellä, tutustu käden anatomiaan, koskettele ja tunnustele. Käytä aikaa arvioidaksesi ortoosia.

5. Toteutan toimintakyvyn arvioinnin neurologiselle potilaalle osasto-olosuhteissa, huomioiden potilaan sen hetkisen tilan.

Oma arvio:

Toteutin itsenäisesti neurologisille potilaille osastoarviointeja, ja olin mukana moniammatillisissa kokouksissa tuomassa ilmi oman mielipiteen potilaan jatkokuntoutuksesta. Arviointitilanteessa kykenin hyvin porrastamaan toimintoja, jotta potilas pystyy niistä suoriutumaan, ja näistä porrastamisista sain myös itse tietoa potilaan toimintakyvystä, mikäli hän ei jotakin tehtävää kyennyt suorittamaan pyydetyllä tavalla. Opin osastolla huomioimaan potilaan terveydentilaan liittyviä asioita ja haasteita, vireystilaa, sen hetkistä tilannetta muutoinkin, sekä perehdyin potilaan "aiempaan elämään" ja otin ne kaikki asiat huomioon arviota kirjatessani ja suunnitelmaa pohtiessa. Eri osastoilla pitää myös ottaa huomioon eri asioita, kuten valvontaosastolla jatkuvat ulkopuoliset ärsykkeet sekä mahdolliset johdot ja laitteet joita potilaassa on kiinni, ja joita pitää varoa. Potilaasta pitää ottaa huomioon myös liikkumiseen liittyvät luvat, saako potilas ylipäätään nousta vielä istumaan.

Ohjaajan arvio:

Olet oppinut toimimaan rauhallisesti. Olet käynyt myös yksin osastolla arvioimassa neurologisen avh-potilaan, jonka jälkeen kävimme yhdessä potilaan sen hetkisen toimintakyvyn. Mikäli tilanne on ollut itsellesi vaikea, olet rohkeasti pyytänyt kollegasi apua ja seurannut vierestä tilannetta ja ottanut ohjat “ohjat käsiisi” myöhemmin uudelleen. Referoit hyvin näkemäsi ja teet hyviä havaintoja potilaasta. Olet ottanut rohkeasti erilaisia arviointimenetelmiä käyttöösi ja tutustunut vieraisiin. Pyydät osastolla apua kollegalta tai fysioterapeutilta, mikäli koet jonkin asian vaikeaksi. Olet tunnollinen työssäsi. Olet tutustunut muun maussa seuraaviin oirekuviin avh-, elvytettyjen- ja aivovammapotilaiden kanssa: afasia, sekavuus, neglect, toiminnanohjauksen haasteet, yläraajojen alentunut toimintakyky, hemipareesit- ja plegiat, vireystilan lasku, apraksia ja kognition haasteet.

Jatkossa tarvitset vielä rohkeutta toimia myös hyvin toimintakyvyttömien potilaiden kanssa, joilla on suuret haasteet kuten sekavuus ja hemiplegia.  Myös potilaan lähelle meneminen ja potilaan mobilisointi ym. Kokemuksen ja harjoitusten kautta saat jatkossa lisää kokemusta laajemman pohdinnan oireiden taustoista ja niiden vaikutuksesta potilaiden kokonaisvaltaiseen toimintakykyyn sekä arjessa selviämiseen

Oma arvio:

Olen kerryttänyt harjoittelun aikana kaiken tiedon selkäydinvammasta, sillä tätä ennen en tiennyt aiheesta juurikaan mitään. Olen oppinut selkärangan rakenteen paremmin, ja tiedän, missä kohdassa nikamat suurin piirtein sijaitsevat, kun joku esimerkiksi mainitsee C-nikaman murtuneen, osaan sanoa sen olevan kaulassa.  Olen myös oppinut pääpiirteittäin missä lihaksissa karkeasti ottaen on aktiviteettiä missäkin vammatasossa. Tämä vaikuttaa toimintaterapian toteuttamiseen tietyllä tapaa, ja tietää paremmin, millaisia asioita lähtee kuntouttamaan, ja millaisia apuvälineitä siihen voisi tarvita. Pääosin kuntoutujat joiden kanssa olin, olivat C4-C7-vamatasolla. 

Ohjaajien arvio:

Sirpa on oma-aloitteisesti perehtynyt selkäydinvammoihin liittyvään kirjalliseen materiaaliin ja perehtynyt hyvin lyhyessä ajassa siihen miten eri vammatasot näkyvät tarttumisessa. Hän on pyrkinyt huomioimaan nämä terapiaprosessissa. Sirpa on esittänyt aktiivisesti kysymyksiä ja tarkennuksia asioista, joita ei ole ymmärtänyt. Hän on lähtenyt rohkeasti tekemään asioita ja kokeilemaan ohjattuja yläraajaterapian menetelmiä. Hän on osoittanut kiinnostusta oppia uusia asioita ja on pystynyt soveltamaan jo oppimiaan asioita hyvin.
Taitoharjoitteluryhmissä hän on ottanut oma-aloitteisesti vastuuta ja ohjannut itsenäisesti. Hän on osoittanut pystyvänsä soveltamaan teknisavusteisten laitteiden käyttöä kuntoutujan hyväksi.

Kehotamme sinua perehtymään siihen, miten selkäydinvamman eri tasot ja yksilölliset tekijät vaikuttavat toimintakykyyn.

Työskentelyotteesi on varmentunut koko harjoittelun ajan.  Pysy uteliaana ja luota rohkeasti itseesi, niin saat kartutettu varmuutta ohjaamiseen.

2. Suunnittelen ja toteutan itsenäisesti yksilöterapiakertoja ja ryhmäkertoja ja näin kuljetan toimintaterapiaprosesseja. Kirjaan toteutuneista kerroista päivittäiskirjauksia, sekä kirjaan toimintaterapiaprosessin lopussa mahdolliset loppulausunnot.

Oma arvio:

Toteutin harjoittelun aikana omia terapiakertoja lukuisia. Minulle ohjattiin kokonaan omia asiakkaita jaksolla 5, ja monien muiden kanssa tein osittain itsenäistä työtä, sekä olin prosesseissa mukana. Päivittäiskirjaaminen sujuu ongelmitta, sekä kirjoitin myös tulotilanteen, sekä kaksi loppulausuntoa. Nämäkin sujuivat mallikkaasti, korjattavaa ei ollut juurikaan. Olin mukana pitämässä myös ryhmäkertoja kädentaitojen, lautapelien, käsikuntosalin tai taitoharjoittelun (teknisavusteiset laitteet) parissa. Näissä yleensä oli tiedossa jo mitä milloinkin tehdään, ja jos valmista suunnitelmaa ei ollut, niin kykenin pohtimaan ryhmäläisille sopivia aktiviteetteja. 

Suunnittelemillani yksilökerroilla ei ilmennyt ristiriitaisia tai vaarallisia tilanteita, ja toiminnot valittiin usein kuntoutujan kanssa yhdessä. Olin mielessäni miettinyt vaihtoehtoja, joita voisi hyödyntää, ja usein niistä tehtiinkin jotakin, mutta kuuntelin myös kuntoutujien toiveet ja toteutimme niitä. 

Ohjaajien arvio:

Sirpa on ohjannut yksin ryhmiä ja ollut toisena ohjaajana useissa erityyppisissä ryhmissä (taitoharjoitteluryhmä, rentoutusryhmä, kädentaitojen ryhmä, keittiöryhmä). Hän on suunnitellut ja ohjannut rentoutusryhmän ja kädentaitoryhmän itsenäisesti. Hänellä on selkeänä hyvä oma näkemys, miten luoda sisältö ryhmään ja ohjata ryhmää. Hän on ottanut vastuuta niissäkin tilanteissa, joissa on toiminut avustavan ohjaajan roolissa. Omaa ryhmäsuunnitelmaa toteuttaessa hän on kyennyt joustamaan alkuperäisestä suunnitelmasta, soveltamaan aiottua ja viemään ryhmää eteenpäin sen vaatimalla tavalla. Päivittäinen kirjaaminen on selkeytynyt jakson aikana. Sirpa nostaa olennaiset asiat kunkin asiakkaan kohdalla esiin hyvin. 
Sirpa on laatinut jakson aikana kaksi toimintaterapian loppuarviota. Näissä kirjallinen tuotos on ollut ytimekästä ja asianmukaista Validian kirjaamisohjeita noudattaen.

Kehitä omaa taitoasi ohjata ryhmiä keräämällä kokemuksia ja toteuttamalla pienryhmäposessin. Olet osoittanut kiinnostusta rentoutumisen menetelmiin. Tutustu jatkossa erilaisiin rentoutustapoihin ja rentoutusmenetelmiin.

3. Opin itselleni uuden arviointimenetelmän ja harjoittelen sen käyttöä kuntoutujan kanssa. (ARAT Action Research Arm Test)

Oma arvio:

Harjoittelupaikassani ei tehdä arviointia pääasiallisesti. Arvioinnit keskittyvät alku- ja loppuarviointeihin, joita ei jaksoni aikana vain tullut montaa. Joskus ei myöskään ole tarkoituksenmukaista tehdä standardoituja testejä, vaan keskitytään haastatteluun ja havainnointiin. Tutustuin ARATin testivällineistöön, sekä ohjeisiin, ja kävimme testin ohjaajan kanssa tarkasti läpi.

Ohjaajien arvio:

Sirpa on pystynyt hyvin perustelemaan miksi tämä testi ja juurinyt. Valmistautuminen testiin ja testin osioiden järjestäminen toteutui hyvin omaa työskentelyä testitilanteessa tukien. Testi sisältää paljon huomioitavia seikkoja ja näiden omaksuminen vie tavallisesti muutamia kertoja.  Toteutuneilla testauskerroilla hän on pystynyt huomioimaan näitä seikkoja ja pystynyt pitämään otteen testiohjeista hyvin siitä huolimatta, että opettelee vasta itsekin testiä.

Jatkossa kun toteutat tätä testiä tai tämänkaltaista monivaiheista testiä. Tee itsellesi pikaohjeet laajemmista ohjeista.

4. Opin selkäydinvammaisten yläraajojen toimintaterapian erilaisia interventiokeinoja ja osaan hyödyntää niitä kuntoutujilla asiakaslähtöisesti ja tarkoituksenmukaisesti. (Mukaan lukien manuaalinen käsittely, erilaiset harjoitteet ja erilaiset teknisavusteiset laitteet ja niiden hyödyntäminen, sekä lastahoito ja sen merkitys.) 

Oma arvio:

Olen kerännyt kattavasti uusia interventiokeinoja tietopankkiini tulevaisuutta varten. Interventiot ovat yläraajoihin painottuvaa, mutta lisäksi olen havainnoinut toiminnanohjaukseen liittyviä seikkoja. Tiedän millaisia keinoja voin esimerkiksi käyttää selkäydinvammaisten yläraajojen käsittelyssä ja treenaamisessa, sekä aivohalvauskuntoutujien kanssa. Aivohalvauksessa toimintakyky on jokaisella erilainen ja erityisesti huomioon otettavaa on esimerkiksi olkapään subluksaatio ja spastisuus. Opin kaikkien teknisavusteisten laitteiden käytön pääpiirteittäin, ja hyödynsin niitä erilaisten kuntoutujien kanssa.

Lastahoidon tiedän keskittyvän asentohoitoon, joka on merkittävää selkäydinvammaisilla etenkin akuuttivaiheessa. Lastat voivat olla myös toiminnallisia, ja auttaa hyvissä asennoissa toiminnallisuuden edistämiseksi.

Ohjaajien arvio:

Sirpa ottaa aktiivisesti selville terapiainterventiokeinoja ja myös toteuttaa niitä itsenäisesti. Hän on lähtenyt rohkeasti tekemään asioita ja on kiinnostunut oppimaan uutta. Hän on pystynyt soveltamaan jo oppimiaan asioita hyvin. 
 Hän on lähtenyt oma-aloitteisesti kokeilemaan itselleen oudompia toimintamuotoja (rottingin punonta) ajatuksenaan saada omaan menetelmäpankkiin toiminnallisuutta.

Toiminnallisten menetelmien käyttö selkäydinvammaisen toimintaterapiassa. Lähitulevaisuudessa muista panostaa omien vahvuusalueiden löytämiseen ja vahvistamiseen, joka luonnollisesti löytyy kun työkokemusta karttuu.

5. Osallistun terapiatilanteisiin rohkeasti ja olen oma-aloitteinen. Olen asiakaslähtöinen ja käytän omaa persoonaa osana terapeuttista työskentelyä. 

Oma arvio:

Olen tässä tavoitteessa skarpannut harjoittelujakson aikana huimasti. Ammatillinen rohkeus ja epävarmuuden sietäminen ovat parantuneet, sillä huomaan, etten jännitä itsenäisiä terapiakertoja kuntoutujien kanssa juurikaan enää. Olen oppinut, että usein pitää elää tilanteen mukaan ja mennä kuntoutujan ehdoilla, joten liian tarkat suunnitelmat eivät aina ole hyväksi. Luotan omiin kykyihini ja havintoihini nyt enemmän. Olen myös uskaltautunut käsitellä kuntoutujien yläraajoja, ja osaltaan tutustunut kuntoutujiin myös käsittelyn ja liikkeiden kautta. 

Oman persoonan ja huumorintajun käyttö on myös lisääntynyt työnteon ohella. Usein terapiasuhdetta vahvistaa esimerkiksi mielipiteden ja kokemuksien jakaminen, sekä ylipäätän vitsit ja rento läsnäolo. Itselleni ei sovikaan liian analyyttinen tai tiukka ammatillinen ote, vaan on hyvä asettua aina kuntoutujan kanssa samalle tasolle, eikä ikäänkuin yläpuolelle. Tärkeä on muistaa, että jokainen tuntee itsensä yleensä parhaiten ja on oman vammansa asiantuntija, joten yhteistyö on todella tärkeää.

Ohjaajien arvio:

Sirpa ottaa hyvän kontaktin asiakkaiseei ja on luonnollinen ollessaan heidän kanssaan vuorovaikutustilanteessa. Hän huomioi hyvin asiakaslähtöisyyden

Luottamuksen saaminen omaan tekemiseen kokemuksen kautta.

 Life Balance-opintojakso kesktittyi nimensä mukaisesti elämän tasapinottamiseen. Kehitin itselleni uusia toimintamalleja ja toimintatapoja oman elämäni hallintaan ja stressin ehkäisyyn opintojakson ryhmätyöskentelyn ja teorioiden pohjalta. Kehitin itselleni opintojakson ajaksi tavoitteita ja analysoin niihin pääsemistä keksimieni keinojen avulla opintojakson lopussa. Kehitin ongelmanratkaisutaitoa ja luovuutta ja opin omasta hyvinvoinnistani ja sen kehittämisestä edelleen parempaan suuntaan. 

Green Care-perusteet
Green Care perusteet käsitti Green Caren peruselementtejä ja toimijoihin tutustumista, sekä itsenäisiä ja ryhmässä toteutettuja green care LuontoVoiman ja LuontoHoivan harjoituksia. Opin erityisesti mikä on luontosuhteeni, ja mitkä asiat siihen vaikuttaa. Tärkeänä oppina koin, että ymmärsin Green Care laatukriteerejä ja opin luonnon hyvinvointivaikutuksista kokonaisvaltaisesti.

Tiimiläisten kommentteja:

Kati Etelälahti: "Hän selvästi ymmärtää Green Care toiminnan laatukriteerit , osatekijät ja tunnistaa Gren carin erityispiirteitä."

Riina Kemppainen: "Sirpa on mielestäni ymmärtänyt Toimijaan tutustumisen -lomakkeen ja ryhmäkeskustelun perusteella Green Care -toiminnan laatukriteerit ja osatekijät sekä osaa tunnistaa Green Care -toiminnan erityispiirteitä ja määritellä Green Care -palveluita."

Opettajan kommentti:

Heidi Kihlström: "Kiitos tehtävästäsi ja omakohtaisen luontosuhteesi kuvaamisesta. Kerrot kauniisti, millaista voimaa saat itse luonnosta ja mitä luonto merkitsee sinulle. Työssäsi on hyödynnetty lähdemateriaaleja ja siitä tulee näkyväksi perehtyneisyytesi opintojaksokokonaisuuteen. Hyvää työtä!"

Kuvataiteen ja luovan liikkeen menetelmiä
 Kuvataiteen ja luovan liikkeen menetelmiä sisälsi monipuolisesti erilaisia luovan liikkeen, sekä kuvataiteen harjoituksia, sekä kuvan ja liikkeen integraation harjoituksia. Harjoitukset testattiin käytännössä, jolloin opin niistä enemmän, kuin että ne olisivat käyty vain kirjallisesti. Käytännön tekemisen taustalla oli kuitenkin teoriapohja, johon harjoituksia pystyi peilata. Harjoitusten kautta tein havaintoa ja lopulta analyysia siitä, kuinka voin itse hyödyntää niitä tulevaisuuden työssäni, ja millaisia harjoitteita minkäkin asiakasryhmän kanssa.

Otetta viittomakieleen
Opintojaksolla tutustuttiin pintaraapaisuna suomalaiseen viittomakieleen. Opintojakson aikana opin perusviittomia, sormituksen, numeroita, sekä kertomaan vähän itsestäni. Lisäksi tutustuin erilaisiin suomalaisiin kuulovammaisten järjestöihin, sekä ylipäätään viittomakieliseen kulttuuriin.