Ihmisten terveyttä uhkasi nälänhätä, koska välillä oli huono sato. Nälänhädän lisäksi ihmisten terveys heikentyi välillä c-vitamiinin puutteen takia tai ihmisillä pystyi olemaan muita tauteja.

Kreikassa ymmärrettiin ihmisen kehosta paljon. Sen aikainen lääkäri Hippokrates (460-370 eaa) ymmärsi että sairaukset aiheutuvat neljän ruumiinnesteen epätasapainoisuudesta. Hän oli myös ensimmäinen lääkäri, joka selitty sairaudet luonnollisilla syillä.

humoraaliopiksi kutsuttiin näkemystä, jossa pyrittiin tuomaan tasapaino ruuminesteiden kanssa erillaisten hoitojen kanssa kuten suoniniskenellä, ruokavaliolla ja kyvyillä.

Teollistumisen ja kaupungistumisen myötä työläisten terveys romahti, joten siihen alettiin kiinnittää enemmän huomiota. Niin syntyi kansanterveystyö Iso-Britanniassa.

1700-luvun lopulla sairaalat alkoivat yleistyä Suomalaisissakin kaupungeissa ja 1800-luvun alussa tuli jo ensimmäiset synnytyslaitokset sekä mielisairaalat. Nämä edut olivat kuitenkin pääasiassa vain kaupungissa, joten maalla asuvien oli hankalampi päästä hoitoon tai saada lääkäriä paikalle. 1800-luvulla Suomeen tulivat myös ensimmäiset viralliset lääkärien pestit sen jälkeen kun ensimmäinen lääkiskoulu avattiin Helsingissä.

Antiikin roomassa oli myös vesijohtoja, joka oli ennenkuulumatonta tuon aikaiseen yhteiskuntaan. Vesijohdot toivat juoma vettä yleisille paikoille kuten torileille. Myös Roomassa huomioidiin nälkäkaudet, jolloin myyntiin paljon halpaa viljaa kansalaisille, jotteivat he kuolisivat nälkään.

Myös hygenia oli Roomassa hyvä. Siellä oli viemäreitä, katuojia, julkisia käymälöitä ja kylpylöitä. Tämä paransi ihmisten hygeniaa paljon ja bakteeritauteja esiintyi vähemmän yhteiskunnassa. Kuitenkin oli ihmisillä silti tauteja, mutta se nosti elinajaodotteen kolmeenkymmeneen vuoteen.

Kun tartuntataudit ja tapaturmat vähenivät elintason nousun ja lääketieteen kehityksen myötä, tuli yleiseksi hitaasti kehittyvät pitkäaikaissairaudet.

2003 pääsi geenikartan kehitys siihen pisteeseen, että se pystyttiin otettamaan mukaan sairauksien syiden ja lääkkeiden kehityksen tutkimiseen.

Teknologian kehitys kiihtyy ja lääketiede hyötyy monista uusista keksinnöistä. Mm. 3D-tulostus yleistyy koko ajan. Sen avulla pystytään tekemään luusto- ja kudosmallinnuksia, joten leikkauksia pystytään suunnittelemaan tarkasti etukäteen.

2019 Covid-19

Suomessa terveydestä alkoi tulla valtion vastuualuetta 1900-luvulla, koska tartuntatauteja oli vielä paljon ja kuolleisuus suurta, mikä heikensi maanpuolustuskykyä sekä kansantaloutta. 1935 säädettiin pakkostrelinoitilaki, koska väestön laatu oli menossa huolestuttavaan suuntaan. Laki oli voimassa vuoteen 1970 ja sen aikana sterilisoitiin n. 7 500 ihmistä, mm. mielisairaita.

1943-44 Suomessa säädettiin lisää lakeja, koska lapsikuolleisuus oli edelleen suurta verrattuna muihin Pohjoismaihin. Voimaan tuli esimerkiksi laki kunnallisista äitiys- ja lastenneuvoloista. Syntyvyys kääntyikin nousuun 1940-luvulla sekä lakiuudistusten myötä, mutta myös sen vuoksi että miehet palasivat kotiin rintamalta.

1960-luvulla tuli voimaan laki sairausvakuutuksesta.

1972 tuli voimaan uusi kansanterveydenlaki, joka lopultakin nosti terveydenhuollon tasoa huomattavasti ja syntyi kattava perusterveydenhuolto.

Vuodesta 1100 lähtien lääketiede on kehittynyt heti yliopistojen alettua Euroopassa. Euroopassa syntyi sairaalalaitoksia kristinuskon mukaisesti. Kristinusko toi ajatuksen lähimmäisenrakkaudesta, joka laajentui paljon. Silloin huolehdettiin lähimmäisistä ja jopa vähävaraisista. Luostarit myöskin auttoivat sairaita.

Tätä ongelmaa koitettiin korjata valvomalla elintarvike kauppaa ja puhdistamalla katuja roskista ja lika vesistä. Myös kaupunkeihin alettiin tekemään vesi kanavia jätteiden ja like vesien kuljettamiseksi. Kuitenkin silti oli paljon tauteja ja likaa ympäri kaupunkeja, joka tiputti elinajanodotteen kahteenkymmeneen vuoteen koska oli suuri imeväis- ja lapsikuolleisuus.

Maaseudulla taas oli paremmat oltavat kuin suurissa kaupungeissa, sillä heillä oli parempi hygenia. Se vaikutti paljon elinajanodotteeseen, joka oli suurempi kuin kaupungeissa asuvilla yli kymmenellä vuodella.

Kuitenkin taudit ja muut virukset aiheuttivat paljon tuhoa väestöön.

Suomessa taas 1600-luvulla kylmyys aiheutti nälänhätää ja katovuosia. Tämä pakotti ihmisiä liikkumaan etsien ruokaa kauempaa, jolloin tavallaan unohdettiin hygenia, jonka takia kulkutaudit levisivät nopeasti suomalaisiin.