Vapauden aika by Anita Vesterinen

ELISABETIN MANIFESTI

anita_vesterine — 2015-02-10 11:56:39 UTC

Venäjän juuri valtaan nousseen keisarinnan, Elisabetin 18. maaliskuuta 1742 antama julistus, jonka mukaan Venäjä olisi valmis antamaan Suomelle itsenäisyyden, mikäli suomalaiset eivät taistelisi.

Ote manifestista: Teemmen tämän kansa tiettäväksi yhteisesti kaikille, ja itsekullenkin säädylle ja maanasuvaisille erinomaisesti, koko Suomen ruhtinaskunnas.

- - Kuinka väärällä tavalla ja muodolla Ruotsin valtakunta jo muutamia ajastaikoja ovat ylösajatelleet sotaa Venäjän valtakuntaa vastaan, ja nyt vihdoin sota-aseens meitä vastaan asettaneet, sen koko maailma ja itse Ruotsin valtakunnan alimmaiset joilla puhdas ymmärrys ja peräänajatus on, havaitsee ja ei vastaansanoa taida, ja on pitkällinen selitys eli edesasettaminen niin paljon vähempi tarpeellinen, kuin jo tämän sodan alussa Venäjän sota-aseet Jumalan siunauksen kautta ovat, selkiäst osottaneet, ettei Jumala vääriä edesottamisia koskaan auta, ja vääris riidois ja kapinois ainoastans totuuden ja oikeuden puolen hänen avullans ja voimallisel kädelläns aina tukee ja auttaa.

TURUN RAUHA 1743

anita_vesterine — 2015-02-10 11:57:07 UTC

Hattusodan ja sen aiheuttaman pikkuvihan päätteeksi solmittiin 7.elokuuta 1743 Turussa Venäjän ja Ruotsin välille rauha. Rauhansopimukseen sisällytettiin aluemuutoksia ja maiden välistä rajaa muutettiin lännemmäksi, eli näin ollen Ruotsi menetti alueita itäiselle naapurilleen. Uusi raja kulki Kymijoen länsihaaran poikki ja Venäjä sai haltuunsa rajamuutoksen myötä muun muassa Savonlinnan, Lappeenrannan ja Haminan.

HATTUJEN SOTA

janna_soini — 2015-02-10 11:57:22 UTC

Hattujen sota käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä 1741-1743. Venäjän keisarinna Anna kuoli ja keisariksi valittiin hänen siskontyttärensä Anna Leopoldnovan poika Iivana VI. Kruunua tavoitteli Prinsessa Elisabet ja Ruotsi päätti auttaa Elisabetia saamaan sen sodan avulla. Elisabet ei antanut Tukholmalle suoria lupauksia Uudenmaan rauhassa menetettyjen alueiden palauttamisesta, jos Ruotsi auttaisi Elisabetia saamaan valtaistuimen. Elokuussa 1741 venäläiset hyökkäsivät rajan yli kohti Lappeenrantaa. Ruotsalaiset joutuivat puolustautumaan kolme kertaa isompaa voimaa vastaan. Venäläiset voittivat ruotsalaiset nopeasti. Venäläiset valtasivat Lappeenrannan linnoituksen ja tuhosivat kaupungin. Ruotsi lähetti lisäjoukkoja rauhallisen jakson aikana. Heidän mukanaan saapui Lewenhaupt, joka ei valtiopäivien aikana pystynyt johtamaan sotatoimia, mutta nyt hän otti johdon sotatoimista. Joukot lähtivät kohti Pietaria marraskuussa ja hyökkäsivät rajan yli. Ruotsalaisten tavoitteena oli aiheuttaa sekasortoa Pietarissa ja auttaa Elisabet valtaistuimelle. Elisabet kaappasi vallan ja tarjosi Ruotsille aselepoa. Lewenhaupt hyväksyi aselevon ja veti joukkonsa Ruotsin puolelle. Elisabet ei aikonut antaa Ruotsille maa-alueita takaisin, vaan jo sodan aikana venäläiset ryöstelivät Savoa ja Karjalaa. Elisabet irtisanoi rauhansopimuksen helmikuussa 1742. Elisabet julkaisi maaliskuussa manifestinsa. Kesäkuussa 25 000 venäläistä hyökkäsi rajan yli. Lewenhaupt pelkäsi piiritystä ja vetäytyi joukkoineen Haminasta Porvooseen ja sitten Porvoosta Helsinkiin. Ruotsin hallitus käski johtajaa taisteluun, mutta armeijan rivit alkoivat rakoilla, kun sotilaita karkasi. Kun venäläiset saavuttivat helsingin, niiden oli helppo saartaa Ruotsin joukot. Ruotsalaiset antautuivat Venäjälle 24. elokuuta. Venäläiset pystyivät miehittämään koko Suomen.

PIKKUVIHA

janna_soini — 2015-02-10 11:57:34 UTC

Miehitys ei lamaannuttanut hallintoa kuin isoviha, mutta suomalaisia rasitti venäläissotilaiden majoittaminen ja ruokkiminen. Sota päättyi Turuna rauhaan, jossa uusi raja asetettiin Kymijokeen, mikä vei Ruotsilta Etelä-Karjalan ja Savonlinnaa ympäröivän alueen.

Sveaborg- Suomenlinna

fadimee — 2015-03-08 19:17:48 UTC

Helsingissä sijaitseva merillinnoitus,

jonka rakennustyöt aloitettiin 1748-luvulla.

Vuonna 1918-luvulle asti Suomenlinna tunnettiin

ruotsinkilelisellä Sveaborg.

1991-luvulla Suomenlinna liitettiin Unescon maailmaperintä-

luetteloon.

Suomenlinnassa asuuc n.800 helsinkiläistä. Suomenlinna on yks

suomen suosittimmista matkailukohdista, sinne vierailee melkein

joka vuosi satoja tuhansia ihmisiä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö kunnostaa ja ylläpitää Suomenlinnaa .

Tänä hetkenä onainoa sotilaallinen laitos Pikku-Mustallasaarella sijaitseva

Merisotakoulu. Vuonna 1971 suomenlinnaan perustettiin vankila, jossa

työskentelee 70 vankia.

Suomenlinnan kaduilla ei ole nimiä. Postiosoitteet muodostavat kutakin

saarta tarkoittavasta kirjaimesta.

Svartholma

fadimee — 2015-03-08 19:27:56 UTC

Svartholma on merilinnoitus,jonka Ruotsi

rakennutti laivastonsa tukikohdaksi ja

venäjän vastaisen rajan turvaksi. Svartholman

suunnitteli Everesti August Ehrensvärd. Rakennustyöt

aloitettiin vuonna 1748, muttavtäysin valmiiksi ei tullut

koskaan.

Svartholma siirtyi venäjän hallinnolle 1808 Suomen sodan

aikana. Sotilaallisen merkityksensä menettyään linnoitusta

käytettiin vankilana. Krimin sodan aikana vuonna 1855

englantilainen laivasto räjäytti linnoitusta käyttökelvot-

tomaksi, museovirasto restauroi 1960-luvulta alkaen ja

nykyään linnoitus on suosittu matkailukohde.

Loviisa

fadimee — 2015-03-08 19:35:53 UTC

Ruotsi menettyään Turun rauhassa

Kymenlaakson, Kymijoen länsi

haaraa myöten ja sen mukana Haminan

rajalinnoituksena. Rajakaupungiksi tuli

vuonna 1745 ratsutilan maille Loviisan

kaupunki. Itäinen Suomi tarvitsi uutta

tapulikaupunkia Turun rauhassa vuonna

1743 siirtyneen Itärajan vuoksi. Kaupunkiin

ryhdyttiin rakentamaan Loviisan linnoituksena

tunnettua rajalinnoitusta, mutta rakennustyöt jäivät kesken Ruotsinkuningaskunnan

rauha vaikeuksien vuoksi. Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik

antoi kaupungille uuden nimen vuonna 1752 vaimonsa Loviisa

Ulriikin mukaan.