Ke6 by Elina Kirjava ja Linda Hautala https://padlet.com/elinajalinda/ke6 työkurssi en-us 2017-01-23 18:54:24 UTC 2023-03-29 14:28:58 UTC hello@padlet.com https://padlet-assets.s3.amazonaws.com/icons/Thunder.png 23.1 TYÖ A elinajalinda https://padlet.com/elinajalinda/ke6/wish/148836635
 Ca(OH)2 (aq) + CO2 (g) ---> CaCO3 (s) + H2O (l) 

seos muuttui läpinäkyvästä sameaksi uloshengitysilman, eli hiilidioksidin vuoksi. Kalsiumhydroksidi reagoi hiilidioksidin kanssa muodostaen vettä ja kalsiumkarbonaattia. ]]> 2017-01-23 19:09:24 UTC https://padlet.com/elinajalinda/ke6/wish/148836635 23.1 TYÖ B elinajalinda https://padlet.com/elinajalinda/ke6/wish/148836749
NaOH (aq) + NH4Cl (s) ---> NaCl (aq) + H2O (l) + NH3 (g)

Reaktioseoksesta lähtee pistävä paha haju, johtuen siinä syntyneestä ammoniakista, eli NH3:sta.
Ammoniakin läpitunkeva, pistävä haju muistuttaa voimakasta virtsan hajua.]]> 2017-01-23 19:09:43 UTC https://padlet.com/elinajalinda/ke6/wish/148836749 23.1 TYÖ C elinajalinda https://padlet.com/elinajalinda/ke6/wish/148836833 FeCl3 + 3KSCN --> Fe(SCN)3 + 3KCL

Rauta on siirtymälkuaiine, ja sille tyypillisiä ominaisuuksia on värilliset yhdisteet ja se, että se voi toimia eri hapetusluvuilla.
Tässä kokeessa lähtöaineen rautaIIIkloridi on väriltään melko vaalean ruosteenpunainen. Tästä reaktiosta syntynyt tuote on tummanpunaista, veren väristä.
Tämän koe toimii "mallina" hemoglobiinista. Hemoglobiinissa on rautaIII ionin ympärillä neljä typpiatomia. Meidän kokeessa syntyi samankaltainen rakenne. Rautaioni on se, joka antaa meidän verelle punaisen värin. (siitä johtuu tuotteen tummanpunainen väri) 
Tämän kokeen myötä opin (isältäni), että joillain eläimillä on veressä muita metalleja, joten niiden veri on toisen väristä, esimerkiksi  Nykymolukkirapujen veressä on kuparia, ja siksi se on sinistä. 

]]> 2017-01-23 19:09:54 UTC https://padlet.com/elinajalinda/ke6/wish/148836833 23.1 TYÖ D elinajalinda https://padlet.com/elinajalinda/ke6/wish/148836894 Mg (s) + 2HCl (aq) --> MgCl2 (aq) + H2 (g)
Kiinteä magnesiumnauha reagoi vetykloridin, eli suolahapon kanssa, joka on vahva happo. Seoksen kuplinta on siis sitä vetykaasua.

reaktiossa magnesiumin hapetusluku kasvaa nollasta +2:ksi. Magnesium hapettuu ja toimii pelkistimenä. Vedyn hapetusluku pienenee, joten vety pelkistyy ja toimii siis hapettimena.


Vetykaasun tulenarkuus tulee ilmi kun sytyttää tulitikun ja vie sen koeputkun suuaukolle. Kuuluva poksahdus johtuu siitä, että vety palaa.


]]> 2017-01-23 19:10:04 UTC https://padlet.com/elinajalinda/ke6/wish/148836894 23.1 TYÖ E elinajalinda https://padlet.com/elinajalinda/ke6/wish/148837021
 1.Pooliton jodi liukenee 
poolittomaan bensiiniin
mutta ei pooliseen veteen. 2.Kuparisulfaattikiteet eivät liukene seokseen, koska
3. Vesi ei liukene jodi+bensiini seokseen, koska vesi on poolista ja jodi poolitonta.
Reagoidessaan veden kanssa kuparisulfaattikide+vesi seos muuttuu  siniseksi, kidevedelliseksi kuparisulfaatiksi.

Kuparisulfaatti
on hygroskooppinen
aine, eli sillä on kykyä 
imeä vettä itseensä.
]]> 2017-01-23 19:10:24 UTC https://padlet.com/elinajalinda/ke6/wish/148837021 23.1TYÖ G elinajalinda https://padlet.com/elinajalinda/ke6/wish/148837544 AgNO3(aq)+NaCl(aq) --> NaNO3(aq) + AgCl(s)

AgCl ilmenee valkeana liukenemattomana massana.

]]> 2017-01-23 19:10:47 UTC https://padlet.com/elinajalinda/ke6/wish/148837544 23.1 TYÖ H elinajalinda https://padlet.com/elinajalinda/ke6/wish/148838396 Fenoliftaleiini (C20H14O4) on väriaine, jota käytetään muun muassa pH-indikaattorina. 

NaOH, eli Natriumhydroksidi (lipeä) on vahva emäs.
HCl, eli suolahappo on vahva happo. 

Hapan liuos+emäksinen liuos--> vesi+suola

NaOH+HCl→NaCl+H2
suolahapon ja natriumhydroksidin reaktiossa kloridionit ja natriumionit muodostavat natriumkloridia.]]> 2017-01-23 19:11:16 UTC https://padlet.com/elinajalinda/ke6/wish/148838396 23.1 TYÖ I elinajalinda https://padlet.com/elinajalinda/ke6/wish/148838456 lämpötilan muutos noin 2 celsiusastetta. Koeputkessa tuntui pieni lämpötilan kohoaminen, eli eksoterminen reaktio oli kyseessä.

Na2CO3 + 2 HCl → 2NaCl + CO2 + H2O ]]> 2017-01-23 19:11:25 UTC https://padlet.com/elinajalinda/ke6/wish/148838456 30.1 TYÖ 2 sininen pullo elinajalinda https://padlet.com/elinajalinda/ke6/wish/150822187
Värinmuutos johtuu hapetus-pelkistysreaktion tapahtumista indikaattorin läsnäollessa.
 Glukoosi 
reagoi emäksisessä liuoksessa metyleenisinisen kanssa. Ravistettaessa ilmassa oleva  happi O2
liukenee liuokseen ja hapettaametyleeninsinisen. Kokeen pystyi toistamaan uudelleen ja uudelleen aina ravistaen, sitten kun väri oli taas kadonnut. 
]]> 2017-02-01 13:49:01 UTC https://padlet.com/elinajalinda/ke6/wish/150822187 30.1 TYÖ 2 sininen pullo ennen ravistelua elinajalinda https://padlet.com/elinajalinda/ke6/wish/150823203 2017-02-01 13:52:08 UTC https://padlet.com/elinajalinda/ke6/wish/150823203 6.2. maitohapon pitoisuuden määrittäminen piimästä elinajalinda https://padlet.com/elinajalinda/ke6/wish/153283614 Kokeessa tutkittiin maitohapon neutraloitumista piimässä käyttäen fenoliftaleiinia indikaattorina. Neutraloitumista voitiin siis tarkkailla seoksen värimuutoksen avulla. Neutraloitumisen tapahduttua seos oli vaaleanpunainen ja NaOH:n lisääminen ei aiheuttanut enää värimuutoksia. Neutraloitumiseen tarvittiin 27,2 ml 0,100 molaarista NaOH-liuosta.

Lähtöaineina toimivat maitohappo ja natriumhydroksidi (emäs). Kyseessä on neutraloitumisreaktio, joten lopputuotteina syntyy vettä ja suolaa. Happokonsentraatioksi saimme 0,10 mol/l.]]> 2017-02-12 16:36:15 UTC https://padlet.com/elinajalinda/ke6/wish/153283614