Aaltoliike by sini

suure

karoliina_takala — 2015-11-06 08:36:02 UTC

Ilmiöillä ja kappaleilla on mitattavia ominaisuuksia.

hypoteesi

karoliina_takala — 2015-11-06 08:37:06 UTC

Oma ennuste siitä, mitä tapahtuu, esim. kokeissa.

teoria

karoliina_takala — 2015-11-06 08:37:45 UTC

Selitys ilmiölle. Muokkaa tutkimusta.

kappale

karoliina_takala — 2015-11-06 08:38:21 UTC

On esine, ihminen tai eläin.

ilmiö

karoliina_takala — 2015-11-06 08:39:29 UTC

On jokin tapahtuma.

värähdysliike

karoliina_takala — 2015-11-06 08:39:44 UTC

Syntyy, kun kappale likkuu alhaata ylös ja takaisin.

värähdysaika

karoliina_takala — 2015-11-06 08:39:55 UTC

Yhteen värähdykseen kulunut aika esim. yhden kaappikellon heilurin värähdyksen aika

taajuus (f)

karoliina_takala — 2015-11-06 08:39:59 UTC

Mitataan värähdysten lukumäärää yhdessä sekunnissa ja se kertoo myös äänen korkeuden.

poikittainen aaltoliike

karoliina_takala — 2015-11-06 08:40:05 UTC

Värähdysten suunta on eri kuin aallon etenemissuunta, esim. veden pinnalla liikkuva aalto.

pitkittäinen aaltoliike

karoliina_takala — 2015-11-06 08:40:32 UTC

Värähtely samassa suunnassa kuin aallon etenemissuunta, esim. ääni.

aallonpituus

karoliina_takala — 2015-11-06 08:40:39 UTC

On kahden aallonharjan välinen pituus.

nopeuden matemaattinen malli

karoliina_takala — 2015-11-06 08:41:06 UTC

On matka jaettuna ajalla.

tulokulma

karoliina_takala — 2015-11-06 08:42:01 UTC

On taittavan pinnan normaalin ja tulevan valonsäteen välinen kulma.

heijastuskulma

karoliina_takala — 2015-11-06 08:42:10 UTC

Normaalin toiselle puolelle muodostuva kulma. Heijastuskulma on normaalin ja heijastuneen valonsäteen välinen kulma.

taitekulma

karoliina_takala — 2015-11-06 08:42:32 UTC

On taittuneen valonsäteen ja pinnan normaalin välinen kulma.

tasopeili

karoliina_takala — 2015-11-06 08:42:37 UTC

Tasainen peili, joka ei ole kupera tai kovera, ja josta voi nähdä heijastuvan kuvan todellisessa mittakaavassa.

kovera linssi

karoliina_takala — 2015-11-06 08:42:39 UTC

Keskeltä ohuempi kuin reunoilta. Kovera linssi hajoittaa valoa. muodostaa aina pienennetyn valekuvan, esim. kaukoputki.

kupera linssi

karoliina_takala — 2015-11-06 08:42:49 UTC

Kokoaa valoa. On keskeltä paksumpi kuin reunoilta. Muodostaa todellisia-tai valekuvia, esim. kamerassa.

kovera peili

karoliina_takala — 2015-11-06 08:42:55 UTC

Suurentaa kohteen, mikäli se on tarpeeksi lähellä. Esim. taskulampussa.

kupera peili

karoliina_takala — 2015-11-06 08:43:10 UTC

Näyttää kerralla suuren alueen ja pienentää kohteen. Esim. liikennepeili

polttopiste

karoliina_takala — 2015-11-06 08:43:17 UTC

Valon tullessa linssin läpi akselin suuntaisesti, se kokoaa linssin taakse polttopisteen

valepolttopiste

karoliina_takala — 2015-11-06 08:43:24 UTC

Koveran linssin hajottamalla valolla ei ole polttopistettä, mutta sillä on valepolttopiste.

todellinen kuva

karoliina_takala — 2015-11-06 08:43:28 UTC

Kuva voi olla pienennetty tai suurennettu. Kun Kun valonsäteet menevät ensin linssin läpi ja kohdatessaan leikkaavat toisensa.

valekuva

karoliina_takala — 2015-11-06 08:43:33 UTC

Muodostuu valonsäteiden jatkeista. Todelliset valonsäteet eivät leikkaa toisiaan.

prisma

karoliina_takala — 2015-11-06 08:43:37 UTC

Hajoittaa valkoisen valon. Prisma on kolmiopohjainen.

desipeli (dB)

karoliina_takala — 2015-11-06 08:43:50 UTC

Mitataan äänen voimakkuutta. Desibeli kuvaa sitä, miten ihminen aistii äänen.

hetrsi (Hz)

karoliina_takala — 2015-11-06 08:45:00 UTC

Yksi hertsi tarkoittaa taajuutta, jossa värähdysjaksot toistuvat sekunnin välein.

yksikkö

karoliina_takala — 2015-11-06 08:45:25 UTC

Jokaisella perussuureella on perusyksikkö. SI-järjestelmä on kansainvälinen yksikköjärjestelmä, joka määrää kansainväliset yksiköt.

optinen tiheys

karoliina_takala — 2015-11-06 08:46:31 UTC

Kuvaa aineen kykyä taittaa valoa. mitä tiheäpää aine on optisesti, sitä suurempi taitekerroin sillä on.

kokonaisheijastus

karoliina_takala — 2015-11-06 08:47:04 UTC

Kun valo tulee riittävän suuressa tulokulmassa kahden aineen väliseen pintaan tai valo taittuu aineiden rajapinnassa normaalista poispäin.

äänilähde

karoliina_takala — 2015-11-06 08:47:27 UTC

Kappale/asia, josta ääni on lähtöisin, esim. ihmisen äänihuulet.

väliaine

karoliina_takala — 2015-11-06 08:47:46 UTC

Jotta ääni voi edetä, se tarvitsee väliaineen, esim mukipuhelin.

puolivarjo

karoliina_takala — 2015-11-06 08:47:53 UTC

Kun valo on suuri, niin sydänvarjon lisäksi syntyy epäselvä puolivarjo

sydänvarjo

karoliina_takala — 2015-11-06 08:47:58 UTC

Kun pistemäinen valo tulee esineeseen, niin esineen taakse syntyy terävä varjo.

varjo

karoliina_takala — 2015-11-06 08:48:04 UTC

Valo etenee suoraviivaisesti. Se ei pääse läpinäkymättömän esineen taakse, jolloin muodostuu varjo

kuuloalue

karoliina_takala — 2015-11-06 08:48:13 UTC

Siihen kuuluvat äänet, jotka ihmisen on mahdollista kuulla (noin 20-20 000 Hz).

polttoväli

karoliina_takala — 2015-11-06 08:50:00 UTC

Polttopisteen etäisyys linssin keskikohdasta

äänen nopeus

karoliina_takala — 2015-11-06 08:50:15 UTC

Äänen nopeus vaihtelee kaikissa olomuodoissa materiaalista riippuen. Äänen nopeus ilmassa 343 m/s.

peili

karoliina_takala — 2015-11-06 08:50:37 UTC

Tekoperäinen heijastava pinta on peili.

spektri

karoliina_takala — 2015-11-06 08:50:47 UTC

Syntyy, kun prisma hajoittaa valkoista valoa.

malli

karoliina_takala — 2015-11-06 08:50:56 UTC

Tutkimustuloksia kuvataa mallien avulla. Ne voivat olla matemaattisia, kuvallisia tai sanallisia.

empiirinen luonnontiede

karoliina_takala — 2015-11-06 08:51:05 UTC

Perustuu kokeisiin.

valonlähde

karoliina_takala — 2015-11-06 08:51:23 UTC

Kaikki kappaleet, joiden lämpötila on riittävän suuri, ovat valonlähteitä

rajapinta

karoliina_takala — 2015-11-06 08:51:37 UTC

On kahden esimerkiksi ilman ja veden välinen pinta.

valon taittuminen

karoliina_takala — 2015-11-06 08:51:46 UTC

Valon kulkusuunnan muuttuminen aineiden välisessä pinnassa.

linssin muodostama kuva

karoliina_takala — 2015-11-06 08:52:17 UTC

Kuva muodostuu siten, että esineestä linssin kautta kulkevat valonsäteet kohtaavat varjostimella.

värähtelijä

2015-11-09 13:43:05 UTC

Esine, joka toistaa samaa liikettä, mikä liikkuu edestakaisin.

Äänen korkeus

2015-11-09 13:50:27 UTC

Kuvaa, kuinka kimeä tai möreä ääni on jollakin on tai jostakin tulee.

Äänen voimakkuus

2015-11-09 13:51:47 UTC

Kuvataan, kuinka kovana ääni kuullaan. Äänen voimakkuuden yksikkö on desipeli.

Läpinäkyvä

2015-11-09 14:11:21 UTC

Kun valo läpäisee esineen, niin se on läpinäkyvä

Valonsäde

2015-11-09 14:12:28 UTC

Valonsäde on valonkulkua kuvaava malli

valkoinen valo

2015-11-09 14:15:33 UTC

Auringon valo on valkoista, koska se ei ole läpäissyt vielä prismaa. Valkoisessa valossa on monia eri aallonpituuksia.

Kuulokynnys

2015-11-09 14:18:32 UTC

Ihmisen korvat vahingoittuvat, koska desipelit ovat liian suuret tai liian pienet.

kipukynnys

2015-11-09 14:18:57 UTC

On noin 120-130dB, silloin äänen aistiminen tulee kivuksi.

ääni

2015-11-09 15:02:59 UTC

On pitkittäistä aaltoliikettä ja sen synnyttää värähtelevä esine/asia. Ääni saa korvan tärykalvon värähtelemään.

2015-11-09 19:56:02 UTC

2015-11-09 20:01:49 UTC

2015-11-09 20:02:49 UTC

2015-11-09 20:03:50 UTC

2015-11-09 20:05:42 UTC

perussuure

2015-11-10 12:52:50 UTC

Niitä on seitsemän. Ne ovat massa, aika, lämpötila, sähkövirta, pituus, valovoima ja ainemäärä.

johdannaissuure

2015-11-10 12:53:15 UTC

Johdannaissuurteen ilmaisemiseen tarvitaan kaksi perussuuretta: aika ja matka.

aaltoliike

2015-11-10 12:55:30 UTC

Aaltoliikettä on kahdenlaista: poikittaista- ja pitkittäistäaaltoliikettä.

valaistusvoimakkuus

2015-11-10 12:55:42 UTC

Kuvaa valaistuksen voimakkuutta. Sitä mitataan valaistusmittarilla.

(alapuolella kuva valaistusmittarista)

luksi (lx)

2015-11-10 12:55:51 UTC

On valaistusvoimakkuuden yksikkö.

tyhjiö

2015-11-10 13:09:26 UTC

Tyhjiössä ääni ei kulje.

https://www.youtube.com/watch?v=8VZHym6HqVU

2015-11-10 13:12:49 UTC

2015-11-10 18:26:31 UTC

2015-11-10 20:22:06 UTC

2015-11-10 20:22:17 UTC

2015-11-10 20:22:30 UTC

2015-11-10 20:22:33 UTC

yläpuolella kovera peili

2015-11-10 20:24:39 UTC

2015-11-10 20:26:04 UTC

yläpuolella kupera peili

2015-11-10 20:26:39 UTC

2015-11-10 20:28:48 UTC

Auringonpimennyksessä syntyy puolivarjoja sekä sydänvarjo.

2015-11-10 20:30:25 UTC